Tutkimus patistaa valmistajia suunnittelemaan parempia pyöräilykypäriä – kypärä ilman visiiriä tai leukasuojaa ei suojaa kasvoja

Yleisin pyöräonnettomuus on pyöräilijän omasta käyttäytymisestä johtuva kaatuminen. Pahat kasvovammat aiheuttavat masennusta.

Pyöräilykypärä
Pyöräilijä kypärineen
Lasse Isokangas / Yle Uutisgrafiikka

San Franciscossa sijaitsevan University of California -yliopiston tutkijat analysoivat yli 85 000 Yhdysvalloissa tapahtunutta pyöräilyonnettomuutta vuosilta 2010-2014. Tutkijat huomasivat, että miehille sattui viisi kertaa enemmän pyöräonnettomuuksia kuin naisille.

Journal of the American Medical Association JAMA:n Otolaryngol Head Neck Surg (siirryt toiseen palveluun) -tiedejulkaisussa julkaistussa artikkelissa todetaan, että tyypillinen pyöräilykypärä suojaa hyvin päätä kypärän sisällä, mutta ei kasvoja.

Marraskuussa Itä-Suomen yliopistossa kaksipyöräisten tapaturmissa sattuneiden vammojen vakavuudesta ja tilastoinnista (siirryt toiseen palveluun) väitellyt Noora Airaksinen sanoo, että nyt julkaistu laaja amerikkalaistutkimus tukee aiemmin muista tutkimuksista saatuja tietoja. Pyöräilykypärä ei suojaa varsinkaan leukaa ja kasvojen alaosia.

– Sehän on aika maalaisjärjelläkin pääteltävissä. Toki tutkimustulokset ovat todella tärkeitä, sillä niillähän se todennetaan.

Amerikkalaistutkijat muistuttavat, että sekä leukasuojalla varustettuja että myös umpimallisia kypäriä on myynnissä, mutta niiden turvallisuutta ei ole vielä missään tieteellisesti tutkittu.

Nykyisten umpinaisempien mallien ongelmia ovat ainakin kuulemisen vaikeutuminen, näkökentän kaventuminen ja kypärän ilmavaihto.

– Ne aistit ovat hirveän tärkeitä. On kuitenkin totuttu, että pyörän selässä kuullaan ja nähdään. Mutta myönteisesti suhtaudun, että pitäisi tutkia, Noora Airaksinen sanoo.

Ahdistaa, jos ei pysty enää hymyilemään

Pyöräilykypärän päätehtävä on aina ollut vakavilta aivovammoilta suojaaminen.

Mutta kasvovammatkin ovat yleisiä. Niistä yleisimpiä ovat ihoon tulleet ruhjeet, mutta myös luiden murtumia on paljon.

Amerikkalaistutkijat peräävät kypärävalmistajilta tuotekehittelyä.

– Kasvovammat aiheuttavat vakavia komplikaatioita kuten epämuodostumia, tuntopuutoksia, motorisia häiriöitä puremisessa ja hymyilemisessä, näköhäiriöitä sekä taloudellisia ja psyykkisiä stressitekijöitä, tutkijoiden raportista selviää.

Tutkijoiden mukaan ahdistus ja masennus lisääntyvät selvästi, jos kasvovammasta jää pysyviä muutoksia ulkonäköön.

Sen vuoksi amerikkalaistutkijat toivovat, että pyöräilijöiden kasvovammoista puhuttaisiin nykyistä enemmän. Pyöräilijöiden tulisi paremmin ymmärtää perinteisen pyöräilykypärän puutteet.

Väitöskirjaansa varten Pohjois-Kymen sairaalan tapaturma-aineistoa analysoinut diplomi-insinööri Noora Airaksinen muistuttaa, että vaikka perinteisessä kypärässä on puutteensa, on kypärä tietysti edelleen tärkeä. Pitkäaikaisesta aivovammasta vasta hirveitä seurauksia olisikin.

– Tärkeintä on, että on rinnakkain monen mallisia kypäriä ja ihmiset saavat itse valita. Jos leukasuojakypärä todettaisiin tosi turvalliseksi, niin silloin sitä kannattaisi markkinoida. Mutta on tärkeää, ettei kypärän käyttö kokonaisuudessaan vähene.

Suomessa mennään pyörällä nurin yksin ja usein humalassa

Noora Airaksisen tutkimusaineistossa yleisin tapaturmatyyppi oli pyörällä kaatuminen. Nurin mentiin yksin.

– Se kaatuminen johtuu pyöräilijän omasta käyttäytymisestä. En halua syyllistää pyöräilijöitä, sillä nämä ovat ihan inhimillisiä tapauksia.

Mutta onnettomuuksia analysoidessaan Airaksinen näki myös, miten suuri rooli alkoholilla on.

– Minun aineistossani tapaturmaan joutuneista kolmasosa oli humalassa. Se on huolestuttavaa.

Monet pyöräturmiin joutuvat ovat alkoholiongelmaisia, joilla ei ole sitä kypärääkään. Heille sattuu yleensä toistuvasti muitakin kolhuja.

Yksin pyörällä kaatuneiden määriä ei löydy Suomen tilastoista, sillä poliisi käy harvoin tapahtumapaikalla.

Liikenneselvityksiä töikseen tekevä Noora Airaksinen toivoisi poliisin ja terveydenhuollon yhteistä tietokantaa, jotta Suomessakin nähtäisiin paremmin, miten pyöräilyn lisääntyminen vaikuttaa onnettomuuksien määriin ja millaisia loukkaantumisia pyörällä tapahtuu.

Se toki tiedetään, että vakavia loukkaantumisia sattuisi huomattavasti vähemmän, jos pyöräillessä käytettäisiin useammin kypärää. Suomessa on edelleen kolkkia, joissa kypärä ei ole vielä tullut muotiin.

Airaksinen kannustaa hankkimaan kypärän ja käyttämään sitä.

– Voin sanoa omasta kokemuksestani, että siihen kypärään tottuu hirveän nopeasti ja siitä tulee nopeasti itsestäänselvyys. Kun ottaa vain sen askeleen, että alkaa käyttää, niin sen jälkeen se on helppoa.