Analyysi: Suomessa ei ole haluja lasten tekoon eikä investointeihin – kumpi kertoo enemmän uskonpuutteesta?

Lapsissa on tulevaisuus, mutta rahat tehdään koneilla ja keksinnöillä, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.

investoinnit
Vaunuja ja rattaita löytyy joka lähtöön.
Tiia Suorsa / Yle

Suomen Pankki ja Danske Bank laskivat tänään talouden kasvuennusteitaan tuleville vuosille. Valtiovarainministeriö leikkasi omaa arviotaan jo eilen.

Ennustajat ovat harvinaisen yksimielisiä – Suomen talouden voimakkain kasvun vaihe on jäämässä taakse.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kasvu loppuisi kokonaan. Talous kasvaa – ei yhtä voimakkaasti kuin aiemmin, mutta nopeammin kuin euromaissa keskimäärin. Työllisyyskin kohenee yhä. Samoin jatkuu edullisten korkojen aika.

Julkistusten sävy on paikoitellen jopa optimistinen.

Käynnistymässä on kuitenkin sosiaali- ja terveysmenojen voimas kasvu. Jatkossa työikäisiä suomalaisia ei ole riittävästi – ja näyttää siltä, että lapsia on vielä paljon vähemmän.

Mikä suomalaisia oikein vaivaa?

Vielä 1990-luvun puolivälissä Suomessa syntyi noin 65 000 lasta vuodessa. Tänä vuonna syntyy alle 50 000 lasta.

Hedelmällisyysmittarit ovat punaisella. Kahta suomalaista kohden syntyy vain puolitoista lasta.

Lastentekohaluttomuutta hämmästellään yleisesti. Eivätkö suomalaiset enää usko tulevaisuuteen?

Samalla unohtuu, että suomalaisten hedelmällisyys oli suunnilleen samalla tasolla vuonna 1973, jolloin e-pilleri yleistyi ja suurten ikäluokkien naiset suuntasivat työelämään. Silloinkin pohdittiin lapsentekohaluja ja julkisia toimenpiteitä, joilla niitä voitaisiin lisätä.

– Joidenkin henkilöiden mielestä voi olla jopa moraalisesti väärin, että yhteiskunta yrittää perhekustannusten tasaamisen avulla edistää väestön kasvua, pohti Heli Ekman Väestöliiton vuosikirjassa jo vuonna 1968.

Seuraavina vuosikymmeninä Suomessa luotiin kuitenkin hoitovapaat, subjektiivinen päivähoito-oikeus ja nykyisen kaltainen päiväkotijärjestelmä. Vielä ei ole selvää, millaisilla perheuudistuksilla nykyisen työelämän kipupisteet ratkaistaisiin – tai olisiko sillä vaikutusta lapsentekohaluihin.

Se kuitenkin on selvää, ettei lapsien määrä ole tulevaisuudenuskon mittari. Jos näin olisi, vahvinta usko olisi Nigerin, Burundin ja Malin kaltaisissa maissa, joissa yksi nainen synnyttää vähintään kuusi lasta.

On olemassa toinen mittari, joka kuvaa tulevaisuudenuskoa huomattavasti tarkemmin.

Investoinnit jäissä

Kun työntekijöiden määrä ei kasva, samalla työmäärällä pitää saada enemmän aikaan. Siksi onkin huolestuttavaa, että tuottavuudessa eletään samanlaista matalasuhdannetta kuin syntyvyydessäkin.

Suomen Pankin mukaan vuosituhannen vaihteessa tuottavuus kasvoi 2,5 prosentin vauhtia, vuodesta 2010 lähtien tuottavuuden kehitys on jäänyt alle prosenttiin.

Yksi syy tähän on se, että Suomessa tehdyt investoinnit ovat viime vuosina painottuneet enemmän asuntorakentamiseen kuin tutkimukseen ja kehitykseen. Kuten alla oleva kaavio kertoo, t&k-toiminta on kaukana viime vuosikymmenen lopun tasosta.

Investoinnit
Tutkimus ja kehitysinvestoinnit sekä laiteinvestoinnit, 2008=100. Yle

Tuottavuutta voidaan tavoitella myös investoimalla koneisiin ja laitteisiin, mutta nekin panokset ovat vain niukasti vuoden 2008 tason yläpuolella.

Suomen Pankin mukaan kansantalouden kokoon suhteutettuna kone- ja laiteinvestoinnit ovat lähellä 2000-luvun pohjalukemia.

Erityisen huolestuttavaa investointihalujen puute on tilanteessa, jossa yritykset tekevät hyvää tulosta, eikä niillä ole velkataakkaa harteillaan. Silloin on paikallaan kysyä, missä on yritysten tulevaisuudenusko, miksi ne eivät investoi?

Lapsissa on tulevaisuus, mutta eurot tehdään koneilla ja keksinnöillä.

Lue myös:

VM: Talouskasvu hiipuu ensi vuonna selvästi – kestävyysvaje repeämässä jälleen entisiin mittoihin

Olli Rehn: "Ilmastonmuutos on valtava markkinahäiriö" – nyt myös Suomen Pankki ennustaa hidastuvaa kasvua

Tilastokeskus: Suomessa on nyt vähiten nuoria yli sataan vuoteen – väkiluku kääntymässä laskuun 2035

Klo 17.11. Lisätty kaavio.