Kauppojen energiatehokkuus on ottanut aika harppauksia – kokonaiskulutuksesta voidaan nipistää jopa 70 prosenttia

Suuria energiasyöppöjä vähittäiskaupassa ovat kylmän tuottaminen ja valaistus. Uudet tekniikat pienentävät kulutusta merkittävästi.

energiansäästö
Pakastealtaita päivittäistavarakaupassa
Sini Ojanperä / Yle

Kauppojen energiatehokkuus paranee merkittävästi vuosi vuodelta. Remonteissa ja uusinvestoinneissa esimerkiksi vanhojen kylmälaitteiden korvaaminen ympäristöystävällisemmillä, siirtyminen LED-valaistukseen ja aurinkoenergian hyödyntäminen voi alentaa kokonaiskulutusta jopa alle puoleen.

Esimerkiksi Ylitorniolla hiljattain valmistunut K-Supermarketin täysremontti on säästänyt energiakuluja jo parin kuukauden aikana tavanomaisen omakotitalon vuosikulutuksen verran.

– Se oli vajaat parikymmentätuhatta kilowattituntia vähempi, eli omakotitalon lämmityksen verran, laskee kauppias Antti Helle.

Iso osa säästöstä kertyy uudesta kylmäjärjestelmästä, joihin kaupan alalla ollaan kovaa vauhtia siirtymässä. Helle laskee, että sen avulla kokonaiskulutuksesta saadaan hyvinkin napsaistua viidennes. Se ei ole vähän, sillä kaupassa kuluu satoja tuhansia kilowattitunteja vuodessa.

Kesko on linjannut, että energiatehokkuuden pitää olla kärkipäässä kun uusia kauppapaikkoja suunnitellaan tai vanhoja remontoidaan. Keskon talotekniikkapäällikkö Antti Kokkonen arvioi, että energiankulutuksesta noin kolmannes menee kylmälaitteisiin, kolmannes valaistukseen ja loput muuhun kulutukseen. Pienissä kaupoissa kylmälaitteiden osuus on vielä suurempi.

Remontit ovat kuitenkin kokonaisuuksia, ja merkittävä osa säästöistä saadaan esimerkiksi talotekniikan ja valaistuksen ohjausjärjestelmiä kehittämällä. Kokkosen mukaan avainsana tässäkin on tarkoituksenmukaisuus: esimerkiksi valot palavat sen verran kuin tarvitaan siellä missä tarvitaan.

Kesko on sitoutunut vapaaehtoisiin energiatehokkuustekoihin, joista se toimittaa raportit Motivalle osana energiatehokkuussopimusjärjestelmää (siirryt toiseen palveluun). Viime vuonna alkaneen sopimuskauden ensimmäisen vuoden säästöt ovat Kokkosen mukaan yhteenlaskettuna noin 29 gigawattituntia.

Hiilijalanjälki pienenee merkittävästi

Hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviin järjestelmiin ollaan siirtymässä paitsi energiansäästösyistä, myös siksi, että pian on pakko. EU-määräykset estävät aiemmin yleisesti käytetyn R-404A -kylmäaineen käytön vähittäiskaupan kokoluokan kylmälaitteissa vuoden 2020 alusta.

Yksi eturivissä uuteen tekniikkaan siirtynyt kauppaliike on pohjoissuomalainen S-ryhmän osuuskaupppa Arina, jonka kauppoihin CO2-järjestelmiä alettiin asentaa jo kymmenkunta vuotta sitten. Kiinteistöjohtaja Seppo Jakolan mukaan kyse on muustakin kuin rahan säästöstä.

– Jos me verrataan, että hiilidioksidin hiilijalanjälki on yksi, niin tällaisella vanhalla f-kaasujärjestelmällä se on yli 3900, vertaa Jakola.

Arina on rakentanut laitoksia jo yli 40 kappaletta. Kemisssä Corona-kauppakeskuksessa sijaitsevan Prisman remontissa hiilidioksidijärjestelmää tehostamaan asennettiin myös 15 parisataametristä maalämpökaivoa. Niiden avulla kallioperää käytetään eräänlaisena energiavaraajana.

– Maalämpökaivoilla otetaan kylmää, jolla jäähdytetään tätä hiilidioksidiprosessia. Silloin se on erittäin tehokas. Ja samalla me viedään lämpöä maahan, Jakola selvittää.

– Kevät, kesä ja syksy me ladataan kallioperää lämmöllä ja sitten talvipakkasilla otetaan sieltä lämpöä kaupan lämmitykseen.

Myös Keskolla ollaan siirtymässä vakaasti kohti hiilidioksidijärjestelmiä. Talotekniikkapäällikkö Antti Kokkosen mukaan tällä hetkellä vajaat parisataa keskolaista päivittäistavarakauppaa on varustettu uusilla järjestelmillä. Niitä uusitaan suunnitelmallisesti, kun kauppoja remontoidaan.

Lämpöpaneeli Tuirsan S-marketin katolla.
Oulussa sijaitsevan Tuiran S-marketin katolle on asennettu aurinkopaneeleita, joilla tuotetaan sähköä kaupan tarpeisiin. Myös Kemin Prismaan aiotaan asentaa paneelit.Risto Degerman / Yle

Kaupalla voidaan lämmittää asuintaloja

Niin Kesko kuin osuuskauppa Arinakin ovat satsanneet myös aurinkoenergian käyttöönottoon.

Esimerkiksi Oulussa Arinalla on kauppapaikkoja, joissa osa sähköstä tuotetaan kaupan katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla. Kemin Prismaankin sellaiset ovat tulossa lähikuukausina.

Jakolan mukaan aurinkoenergiaa, uutta kylmätekniikkaa ja LED-valaistusta yhdistämällä voidaan säästää enimmillään jopa 70 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta verrattuna edellisen sukupolven tekniikkaan.

– Jos otetaan vaikka normaali S-market, niin puhutaan tällaisen hiilidioksidilaitoksen kohdalla normaaliin f-kaasulaitokseen verrattuna 10-15 –vuoden aikajänteellä noin miljoonan euron vähennyksestä kokonaisenergiakuluissa, Jakola laskee.

Seuraava askel on jo suunnitteilla. Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, VTT:n ja Oulun Energian, sekä kylmätekniikkayhtiö Jetitekin kanssa yhteistyössä suunniteltu kokeiluhanke muuttaa kaupan lämmöntuotantoyksiköksi.

– Oulun energia rakentaa matalalämpöverkon, jolla ruokitaan muutama kerrostalo ja lähellä oleva koulu ja tämä meidän kauppa on sitten yksi lämmöntuotantoyksikkö. Eli alamme myydä lämpöä energialaitokselle, kuvailee Jakola.

21.12.2018 klo 16:22 Korjattu EU:n kylmäainemääräyksiä koskeva virhe. R-404A -kylmäaineen käyttöä ei ole kielletty kokonaan, ainoastaan kooltaan tietyn rajan ylittävissä kylmälaiteyksiköissä.