Luterilaisen kirkon jäseniä 70 prosenttia väestöstä – jäsenmäärä supistuu 47 000 vuodessa

Jäsenmäärän supistumisesta huolimatta kyselyissä kirkon auttamistyötä ja perinteitä arvostetaan.

kirkon jäsenyys
Oulun tuomiokirkon keskikäytävä.
Wasim Khuzam / Yle

Luterilaisen kirkon ennakoitu jäsenosuus vuodenvaihteessa on 70 prosenttia Suomen väestöstä, kertoo kirkon viestintä.

Marraskuun lopussa kirkon jäsenmäärä oli runsaat 3 866 000, eli 70,2 prosenttia väestöstä.

Kirkon jäsenmäärän arvioidaan vähentyvän päättyvän vuoden aikana noin 47 000:lla. Tähän vaikuttaa se, että kirkosta eroaa selvästi enemmän ihmisiä kuin siihen liittyy.

Samoin kuolleiden kirkon jäsenien määrä on suurempi kuin jäseneksi kastettujen määrä. Tammi-marraskuussa kirkkoon liittyi noin 15 700 henkilöä ja kirkon jäsenyydestä luopui noin 41 100 henkilöä.

Marraskuun loppuun mennessä kasteen sai noin 28 500 ja kuolleiden määrä oli noin 40 600. Päättyvän vuoden vahvistettu kirkon jäsenmäärä selviää tammikuun loppuun mennessä. Noin 31 000 lasta kastetaan tänä vuonna kirkon jäseneksi.

Verotus ja jäykkyys hankaa, kirkon auttamistyötä arvostetaan

Kirkosta eronneiden määrä on Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Veli-Matti Salmisen mukaan pysynyt vuositasolla melko samanlaisena viime vuodet, mutta jos verrataan eronneiden määrää kymmenen vuoden takaiseen, lukemat ovat nykyisin suurempia.

– Kirkosta eronneiden määrän kasvu johtuu siitä, että kynnys erota kirkosta on matalampi, se on tehty netin kautta helpoksi ja jos suhde kirkkoon on etäinen, esimerkiksi yksi elämäntapahtuma voi toimia siinä laukaisevana tekijänä, Salminen kertoo.

Länsi-Euroopassa ja Suomessa usko ja uskonto katsotaan Salmisen mukaan aika lailla yksityisasiaksi, jolloin siinä korostuu näkemys, ettei oman uskon ylläpitämiseksi kirkkoa tarvita.

– Toisaalta kirkkoon suhtaudutaan myönteisesti sen tekemän auttamistyön vuoksi ja myös kirkollisia perinteitä pidetään tärkeinä.

– Kyselyissä kirkollisvero nousee kolmanneksi eroamissyyksi. Tätä yleisempiä ovat epäuskonnollisuus tai se, ettei henkilö näe kirkolla merkitystä instituutiona, Salminen luettelee.

Yksi hiertävä asia saattaa Salmisen mukaan olla institutionalinen jäykkyys, joka näkyy esimerkiksi siinä, ettei peruskoulussa voi opiskella elämänkatsomustietoa, mikäli on kirkon jäsen.

Kirkon tutkimuskeskus ennakoi, että vuotuinen kirkkoon liittyjien osuus kasvaa hiukan viime vuodesta.

Evankelis-luterilainen kirkko on Suomen suurin uskonnollinen yhteisö.