Alkoholikuolemat vähenivät viime vuonna yli 200:lla, mutta niin niiden pitikin – uusi alkoholilaki ei tilastoissa vielä näy

Kokonaiskulutus on laskenut vuodesta 2008. Nyt lasku ainakin pysähtyy ja kulutuskäyrät ovat lähdössä uudelleen nousuun – silläkin voi olla vaikutuksensa kuolleisuuteen.

Alkoholikuolemat
Ravintola Pikku Mikon baaritiski
Heikki Haapalainen / Yle

Tilastokeskus julkaisi maanantaina vuoden 2017 kuolemansyytilastot. Niissä pisti silmään alkoholikuolemien jatkunut lasku.

"Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2017 aikana lähes 1 600 henkeä, mikä oli lähes 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna", Tilastokeskus kirjaa (siirryt toiseen palveluun).

Tilasto sai alkoholinkäyttöä ja alkoholin haittoja tutkivan THL:n tutkimusprofessorin Pia Mäkelän tarttumaan kynään. Hän twiittasi tiistaina näin: "Erityisesti alkoholinkulutuksen väheneminen v. 2008 alkaen on vähentänyt 45-59-vuotiaiden alkoholikuolleisuutta (ja oletettavasti muuta työelämästä pois ajautumista)."

Mäkelä lisäsi, että kokonaiskulutuksen pienilläkin muutoksilla on merkitystä ja jatkoi: "2017 alkoholiin liittyviä kuolemia lähes 1 000 vähemmän kuin 2008, kun kokonaiskulutus oli viidenneksen korkeampi."

Mitä tästä pitäisi päätellä aikana, jolloin uutta, vapaamman alkoholilain aikaa on eletty liki vuosi? Ainakaan intohimoja puolesta ja vastaan herättäneeseen alkoholilain uudistukseen tilastoja ei vielä saa liittää, Mäkelä tähdentää Ylelle.

– (Alkoholikuolleisuustilasto) koskee vuoden 2017 lukuja, eli tällä ei ole minkään sortin tekemistä vuoden 2018 uuden alkoholilain kanssa, Mäkelä painottaa.

Veronkiristyksillä vaikuttavuutta

– Se, mitä 2000-luvulla on tapahtunut, niin vuosisadan alkupuolelta, 2007–2008, saakka alkoholiverotusta leikattiin rajusti ja oli hyvä taloudellinen aika. Ainakin nämä seikat ovat vaikuttaneet siihen, miksi alkoholin kulutus lisääntyi – ja alkoholikuolemat.

– Vuodesta 2008 alkaen alkoholiverotusta on kiristetty (ensi vuoteen asti) jo kuudesti ja taloudellisesti on ollut hieman huonompi aika. Alkoholiveron kiristyksellä on saatu kulutusta vähentymään, ja sen myötä myöskin haittoja vähenemään.

Mäkelän mukaan kyse on kaikkialla maailmassa niin sanotusta taloudellisesta saatavuudesta, eli siitä, että tiukemmassa tilanteessa harkitaan enemmän ei välttämättömien-hankintojen tekemistä. Helppo saatavuus lisää haittoja, kuuluu looginen johtopäätös.

Kulutuksen lasku ainakin pysähtymässä

Entä mitä on odotettavissa, kun kuluvan vuoden tilastot alkavat valmistua?

Vielä Makelä ei halua sanoa niistä mitään varmaa, mutta jotain on jo näkyvissä.

Taustaksi hän kertoo vertailutiedon pituudesta siiderien ja käymisteitse valmistettujen lonkerojen tulosta kauppoihin vuonna 1995. Silloin kulutus lisääntyi viisi vuotta. Nyt alkoholilain taustamuistiossa on kirjoitettu, että katsotaan kolme vuotta vaikutuksia ja sitten tehdään päätelmiä.

– Vielä ei voida sanoa, mikä on lopputulema, mutta ainakin vaikuttaa siltä, että kulutuksen lasku pysähtyisi ja on ennakoitu, että se saattaisi olla plussan puolella, kun tähän asti ovat sekä kulutus että haitat vähentyneet kymmenen vuoden ajan.

Varsinaisesti hän ei halua lähteä ennustamaan – asia on niin intohimoja herättävä – mikä suunta tulee kulutuksella lopulta olemaan, vaan rauhoittelee seuraamaan hieman pidemmän aikaa.

Mäkelä hieman suivaantui Helsingin Sanomien artikkelille (siirryt toiseen palveluun), jossa THL:n arviota uuden alkoholilain vaikutuksista (150 alkoholikuolemaa lisää) verrattiin tuomiopäivän ennusteeseen.

– Järkeeni ei mahdu, että kun suht tavallisena vuonna määrä vähenee 200:lla – kun on hyvä trendi – niin mistä maailmasta on se, että 150 on tuomiopäivän ennuste, Mäkinen kysyy ihmetellen.

Uudet kulutusluvut huhtikuuksi

Jotain osviittaa sentään on. THL kertoi ennakkotietona vajaa kuukausi sitten tammi-elokuun kulutuslukuja (siirryt toiseen palveluun).

Niiden mukaan alkoholijuomien tilastoitu kulutus kasvoi 1,1 prosenttia. Matkustajatuonti sen sijaan väheni noin 2,9 prosenttia, mutta siihen osasyy lienee ollut Viron alkoholiveron korotus vuoden 2017 heinäkuussa.

Viisaampia ollaan keväällä, sillä THL julkaisee vuoden 2018 lopulliset tiedot huhtikuussa. Mäkelä huomauttaa, että vuoden 2018 alkoholikuolleisuusluvut saadaan vasta vuoden kuluttua, Tilastokeskuksen seuraavassa katsauksessa.

Lue lisää:

Hellekesä vaikutti – THL: viinalonkeron myynti kuusinkertaistui ja alkoholin kulutus kääntyi lievään nousuun

Suomalaisten juominen ravintoloissa sukeltanut 20 vuotta – selvitys ehdottaa ratkaisuksi veroalea, joka laskisi oluttuopin hintaa

Kiistelty uusi alkoholilaki voimassa puoli vuotta – Valviran tilastot kumoavat pahimmat pelot: kulutus laski alkuvuonna

THL: Suomalaisten juominen vähentynyt 15 prosenttia kymmenessä vuodessa