Syyrian sota jakoi Aleppon kaupungin, mutta nyt kukaan ei enää puhu pahaa hallituksesta – Yle vieraili koulussa, jossa sodan rajalinjat yritetään unohtaa

Fawzi Jlailatin koulussa ei ole lämmitystä tai juoksevaa vettä. Koulunkäynnin mahdollistaa Jlailatin töissä käyvä, 14-vuotias isoveli.

Aleppo
Lapsi koulunpihalla
Fawzi Jlailati on helpottunut, kun jälleen saa käydä koulua. Taustalla näkyy naapurikoulu, joka on raunioina.Ghadi Boustani / Yle

ALEPPO – Jumala, Syyria ja Bashar!

Al-Shaarissa Itä-Aleppossa poikakoulun oppilaat alkavat huutaa iskulauseita, kun he näkevät meidät koulun pihalla.

Syyrian presidenttiä tukevista mielenosoituksista tuttu huuto kuuluu tavallisesti: "Jumala, Syyria, Bashar, ei muita". Mutta täällä toisteltiin vielä kaksi vuotta sitten aivan toisenlaisia, presidentti Bashar al-Assadia vastustavia iskulauseita.

Ehkä se selittää eron.

Itä-Aleppo oli Assadia vastustavien kapinallisten hallussa neljä vuotta, kunnes Syyrian hallitusta tukevat joukot valtasivat alueen takaisin Venäjän tuella joulukuussa 2016.

Tänään ei ole epäselvää, kuka hallitsee aluetta. Noin 600 oppilaan yläaste on nimetty Syyriaa hallitsevan Baath-puolueen nuorisojärjestön mukaan.

Lapsia koulun pihalla
Aleppolaisen koulun lapset ovat levottomia, koulukuraattorin mukaan väkivalta on jättänyt jälkensä lapsiin.Ghadi Boustani / Yle

Osa koulun oppilaista on asunut Itä-Aleppossa koko taistelujen ajan vuodesta 2012 joulukuuhun 2016. 12-vuotias Fawzi Jlailati on yksi heistä.

– Pommeja sateli talojen ja katujen päälle, ja oli pakko pysyä kotona koko ajan. Kotejamme pommitettiin, aran oloinen Jlailati kertoo.

Olemme nousseet koulupihan hälinästä koulun katolle, josta näkyy kaupungin tuhoja.

Oppilaat tuntuvat sisäistäneen tapahtumista Syyrian hallituksen version, jonka mukaan kapinalliset ovat syyllisiä tuhoihin, vaikka Itä-Aleppoa moukaroitiin myös helikoptereista ja lentokoneista. Kapinallisilla ei ollut ilmavoimia, koneet ja kopterit olivat joko venäläisiä tai syyrialaisia.

Koripallosta pitävä Fawzi Jlailati yritti kyllä leikkiä kavereiden kanssa keskellä sotaa, mutta ulkoleikit päättyivät, kun hän haavoittui käteen sirpaleesta. Koulukin meni kiinni.

– Tein koulutehtävät itse, kun koulua ei ollut. Halusin opiskella, joten tein aina koulujuttuja yksikseni.

Isoveli lähti töihin, jotta Fawzi pääsisi kouluun

Fawzi Jlailati on nyt helpottunut ja onnellinen, koska hän voi taas tavata kavereitaan. Tähän noin vuosi sitten avattuun kouluun on tullut ystäviä vanhoilta kotinurkilta.

Poika koulun katolla
Fawzi Jlailati haluaa opiskella lääkäriksi. Ghadi Boustani / Yle

Lääkärin ammatista haaveileva Jlailati kertoo hiukan vaivautuneena, että hänen 14-vuotias veljensä työskentelee, jotta hän voisi käydä koulua. Keskustelumme aikana käy myös ilmi, että isä on kuollut, mutta Fawzi Jlailati ei kerro, mitä tapahtui.

Koulukuraattori Rawda Ghriwati tietää, että oppilaat ovat nähneet paljon pahaa.

– Oppilaiden joukossa on paljon orpoja. Monet ovat menettäneet vanhemman, veljen, tai joskus vaikka naapurin tai muun läheisen, Ghriwati kertoo kaikuvassa huoneessa, jossa on vain pöytä ja kaksi tuolia.

Ghriwati istuu työhuoneessaan ulkovaatteet päällä.

Koulu on ollut toiminnassa jo vuoden päivät, mutta täällä ei tunnu olevan lämmitystä. Koko alueelta puuttuvat edelleen vesi ja sähkö.

Koulun pihalla on levotonta, ja pari oppilasta näyttää tappelevan tosissaan, ennen kuin Ghriwati menee väliiin.

Oppilaat haastavat riitaa keskenään ja ovat hyvin levottoman oloisia.

Väkivalta näkyy oppilaissa

– Oppilaat ovat nähneet väkivaltaa ja taisteluita ympärillään. Moni oppilas ajattelee, että ainoa keino saavuttaa mitään on lyöminen, sättiminen ja karkeat puheet, koulukuraattori Ghriwati sanoo.

Hän yrittää kuunnella oppilaita, ja ohjata lapsia miettimään tulevaisuutta.

Nainen katsoo ikkunsta.
Koulukuraattori Rawda Ghriwati tietää, että sota on jättänyt syvät jäljet lapsiin.Ghadi Boustani / Yle

Ghriwatin mukaan lapset elävät koko ajan nykyhetkessä eivätkä osaa suunnitella tulevaa. Tämä voi olla seurausta siitä, että pahimpina aikoina elämä saattoi katketa hyvin nopeasti.

Itä-Aleppon kapinalliset ja osa siviileistä kuljetettiin joulukuussa 2016 Alepposta kapinallisten halussa olevaan Idlibin maakuntaan. YK:n tutkimuskomission mukaan väestön pakkosiirto oli yksi Syyrian sodan lukuisista sotarikoksista. (siirryt toiseen palveluun)

Nyt kaduilta ei löydy ketään, joka uskaltaisi puhua pahaa hallituksesta. Useat haastateltavat haukkuvat kapinallisia islamistiterroristeiksi, jotka vain aiheuttivat sekasortoa. Monet kiittävät vuolaasti armeijaa ja presidentti Assadia.

Koulussa koulukuraattorin huone tuntuu olevan jakolinjoista vapaa vyöhyke.

– Me emme puutu politiikkaan. Jos puuttuisimme siihen, se voisi aiheuttaa ristiriitoja. Emme yritä päästä perille siitä kenen puolella kukakin on ollut, Rawda Ghriwati sanoo.

Tuhot keskittyvät kapinallisalueille

Aleppon länsiosa, joka oli koko ajan hallituksen käsissä, on kärsinyt suhteellisen vähän vahinkoja, ja moni siviili pakeni sinne sodan aikana.

Aleppo
Valtaosa vakavista tuhoista keskittyy Aleppossa kapinallisten hallussaan pitämille alueilla. Tilanne syksyllä 2016 ennen lopputaisteluja. Karttaan ei ole merkitty kurdien valvomaa kaupunginosaa. Lähde: UNITAR-UNOSATYle Uutisgrafiikka

Kapinalliset ampuivat kyllä kranaatteja ja raketteja hallituksen alueille, mutta tuhot jäivät siellä selvästi pienemmiksi.

Tämän näkee myös YK:n teettämistä satelliittikuvista (siirryt toiseen palveluun), joissa Aleppon tuhot keskittyvät nimenomaan kapinallisten alueille.

Aleppon itäosissa jälleenrakennus näyttää sujuvan hitaasti, vaikka yksittäisiä taloja korjataan, ja kaupat ovat auki.

Sodan jättämä roina on raivattu kaduilta, ja siellä täällä kunnostetaan myös sähkölinjoja. Eri puolille kaupunkia pystytetyt presidentti Bashar al-Assadin julisteet näyttävät myös uusilta, mutta Syyrian talouden entinen moottori on väsynyt ja rikkinäinen.

Assadin kuva iltavalossa
Presidentti Bashar al-Assad katselee kansalaisiaan julisteessa Aleppon keskustassa.Tom Kankkonen / Yle

Aleppon historiallisen keskustan läpi kulkeneella rintamalinjalla tuho on sydäntä särkevää.

Vanhakaupunki on suureksi osaksi raunioina. Basaari ja Aleppon suuri moskeija kärsivät laajoja vahinkoja. Uudet aidat kertovat, että kunnostustyöt ovat alkamassa, mutta yleisnäkymää hallitsee hävitys.

Puoliksi sortuneiden talojen kerrokset sojottavat oudoissa kulmissa. Yhdessä talossa portaikko ja sitä ympäröivät seinät ovat jääneet pystyyn. Ovet avautuvat tyhjän päälle.

Linnoitusta korjattu

Seurassamme oleva tiedotusministeriön mies yrittää kiinnittää huomiomme Aleppon historiallisen linnoituksen ympärille avattuihin uusiin kahviloihin, mutta katse kiinnittyy jatkuvasti raunioihin.

Joitakin rakennuksia tosin on korjattu: esimerkiksi juuri hallitusjoukkojen tukikohtana toiminut linnoitus ja Sheraton-hotelli, joka oli Syyrian armeijan käytössä. Huoneet on laitettu kuntoon, mutta ikkunasta avautuva raunionäköala tuo kyllä mieleen sodan.

Illalla hotellin pihaan kantautuu myös ammuskelulta kuulostavaa ääntä, vaikka hotellin ovimies rauhoittelee ja sanoo, että äänet tulevat jostakin kaukaa. Matka normaaliin on vielä pitkä.

Syyrian hallitusta tukevat joukot ovat kyllä vallanneet takaisin suuren osan kapinallisten hallussa olleista alueista, ja presidentti Assad uskoo lopullisen voiton olevan lähellä (siirryt toiseen palveluun).

Muun muassa Idlibin maakunnan ja kurdialueiden kohtalo on kuitenkin ratkaisematta.

Sota ei ole vielä ohi.

Hattaraa ja raunioita.
Aleppon linnoituksen vieressä katukauppa on alkanut uudestaan.Ghadi Boustani / Yle

Lue myös:

Yle Syyriassa: Damaskos elää kahdessa todellisuudessa – Keskustassa odotellaan jo turisteja, kaupungin laidalla sinnitellään raunioissa

Ylen reportaasi: Monet syyrialaiset voisivat nyt palata kotiin, mutta moni valitsee silti hökkelikylän naapurimaassa