Olisiko Pohjolakodin tilanne jatkunut niin pitkään, ellei valvovalla viranomaisella olisi ollut jopa vuosien ruuhkaa?

Aluehallintovirasto syyttää rahapulaa, mutta valtiovarainministeriön mukaan aluehallintovirastossa saattaa olla muitakin puutteita.

aluehallintovirasto
Koulukoteihin ja sijaishuoltoon sijoitettujen lasten kuulemista ja toiminnan valvontaa lisätään.
Pohjolakodista paljastui keväällä vakavia ongelmia, kun esimerkiksi lasten liikkumista oli rajoitettu lainvastaisilla keinoilla.Arto Veräjänkorva / Yle

Lastensuojelun valvonta etenkin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella on takunnut pahasti jo vuosia. Virastolla on ollut vaikeuksia saada ruuhkien keskellä tehtyä tarpeeksi valvontakäyntejä. Sen totesi myös apulaisoikeusasiamies, joka ilmaisi vasta huolensa ruuhkista.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtäviin on kuulunut myös koulukoti Pohjolakodin valvominen. Pahimmillaan siitä tehtyjen kantelujen käsittely kuitenkin kesti jopa yli neljä vuotta.

Pohjolakodista paljastui keväällä vakavia ongelmia, kun esimerkiksi lasten liikkumista oli rajoitettu lainvastaisilla keinoilla.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolla ei ole tarpeeksi työvoimaa valvoa lastensuojelua virastoajan ulkopuolella, eli silloin, kun lapset ja nuoret todellisuudessa koulukodissa ovat.

Aluehallintoviraston rahoituksesta vastaavan ja sen toimintaa valvovan valtiovarainministeriön mukaan pelkkä raha ei kuitenkaan voi olla syy siihen, miksi valvonnasta ei ole pystynyt huolehtimaan tarvittavalla tavalla.

Syy ei myöskään ole vain siinä, että virastossa on vaihtunut henkilökunta tiiviiseen tahtiin, vaikka sekin on ministeriön mukaan ongelmallista. Eikä siinä, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella asiakasmäärät ovat kasvaneet, koska tilanne on sama muualla maassa.

– Meidän nähdäksemme mitkään Pohjois-Suomen aluehallintoviraston erityispiirteet tai heidän voimavaratilanteensa eivät yksinään selitä muista aluehallintotovirastoista eriävää kehitystä, sanoo lainsäädäntöneuvos Jaska Siikavirta valtiovarainministeriöstä.

Hänen mukaansa nyt täytyykin selvittää esimerkiksi rahoituksen lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston johtamista ja toimintatapoja.

Ongelmat eivät tulleet yllätyksenä valtiovarainministeriölle

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ongelmat eivät tulleet yllätyksenä valtiovarainministeriölle.

Ministeriö on joutunutkin selvittämään aluehallintovirastojen ja etenkin pahoin ruuhkautuneen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lastensuojelun tilannetta ja sitä, miten ministeriö on siihen puuttunut ja miten se siihen aikoo puuttua.

Nimittäin apulaisoikeusasiamiehen lisäksi toisella lainvalvojalla, apulaisoikeuskanslerilla, on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puuroutuminen käsiteltävänä, ja ministeriö on toimittanut oman selvityksensä myös sille.

– Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on meille valtiovarainministeriössä tuttu, eikä apulaisoikeusasiamiehen päätöksen taustalla oleva tilanne ole meille uutta tietoa, Jaska Siikavirta sanoo.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen ei halua väittelyä valvovan ministeriön kanssa. Hän toteaa, että kanteluasioiden tehostamiseksi kaikki Suomen avit ovat jo käynnistäneet yhteisen projektin.

Savolaisen mukaan lasten sijaishuollon valvontaan sen sijaan tarvitaan selkeästi lisää työvoimaa ja rahaa. Hän korostaa, että erityisesti Pohjois-Suomi on väestöpohjaltaan nuorten maakunta.

Ongelmat jatkuneet vuosia

Aluehallintovirastojen lastensuojelun ongelmat nousivat esiin myös, kun vuonna 2015 apulaisoikeuskansleri (siirryt toiseen palveluun) (Oikeuskanslerin virasto) viimeksi kiinnitti huomiota siihen, että aluehallintovirastolla ei ole tarpeeksi resursseja eli työvoimaa työn tekemiseen.

– Molemmat ylemmät laillisuusvalvojat ovat valvoneet jo vuosia lastensuojelun huonoa tilannetta, sanoo lainsäädäntöneuvos Jaska Siikavirta valtiovarainministeriöstä, joka viittaa sekä apulaisoikeusasiamieheen että -kansleriin.

Hänen mukaansa ministeriö on osoittanut lastensuojelun valvontaan lisärahoitusta näiden tapausten jälkeen ja lisää rahaa on odotettavissa, sillä ensi vuoden valtion budjettiin on esitetty, että aluehallintovirastot saisivat kuuden henkilötyövuoden verran lisää työvoimaa lastensuojeluun.

Siikalatva kertoo, että esimerkiksi vuonna 2013 talousarviossa saatiin yhteensä 1,725 miljoonan euron pysyvä lisämääräraha. Tosin tämä summa oli tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon valvontatehtävien lisäksi myös ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisiin lupatehtäviin aluehallintovirastoissa.

Siikavirran mukaan esimerkiksi lainsäädännön muutoksia on myös tehty, ja nykyään aluehallintovirastot voivat auttaa toisiaan ja siirrellä työvoimaa entistä helpommin myös aluehallintoviraston sisällä. Hän sanoo, että valtiovarainministeriön olisi ilmeisesti ollut syytä valvoa Pohjois-Suomen avia tarkemmin.

Siikavirta ei suoraan ota kantaa siihen, olisiko Pohjolakodin kaltainen pitkään jatkunut lainvastainen toiminta voinut jatkua kenenkään puuttumatta muualla kuin Pohjois-Suomen avin alueella.

– Nämä yksittäiset tapaukset osaltaan kertovat, että valvonnan vaikuttavuus ei ole ollut vastaavaa kuin muualla. Muuten yksiselitteisesti on hankala antaa vastausta.