Heikki Valkama: Ääniohjaus tulee, mutta tulevaisuudessa taloa ja autoa ohjataan ajatuksen voimalla – teknologia mahdollistaa sen jo nyt

Villeimmissä tulevaisuudenvisioissa olemme pian Minority Report -elokuvan maailmassa, jossa aikeitamme tarkkaillaan. Pornoa laitteilla tullaan joka tapauksessa tekemään, arvelee Heikki Valkama blogissaan.

teknologia
Heikki Valkama
Antti Haanpää / Yle

Ääni on seuraava kuva. Ensin hyppäsimme tekstistä yhä enemmän visuaaliseen kommunikaatioon, seuraavaksi suureksi hypyksi ennustetaan ääntä.

Esimerkiksi journalismin tulevaisuutta ennustettaessa villeimmät ennustajat ovat todenneet, että henkilökohtaiset ääneen luetut uutiset syrjäyttävät tekstimuodon kokonaan. Kuin radiouutiset, mutta juuri sinulle!

Katsomisen ja lukemisen sijaan äänestä tulee vallitseva media. Henkilökohtaisten ääniohjattujen “tekoäly”avustajien mukana ääniavustaja kulkee laitteesta ja paikasta toiseen, eikä sitä tarvitse ohjata kuin puhekomennoin.

Vastaavaa julisti internetjätti Amazonin teknologiajohtaja Werner Vogels Ylen haastattelussa joulukuun alussa. Slushissa vieraillut Vogels sanoi, että puhetta ymmärtävät tietojärjestelmät mullistavat ihmisen ja koneen suhteen.

– Lähivuosina tulemme näkemään valtavan muutoksen siinä, miten ihmiset ja koneet ovat vuorovaikutuksessa, Vogels sanoi.

Näppäimistöt ja muut laitteiden ohjausjärjestelmät ovat luonnottomia. Puhe taas on luonnollista.

Ääniohjausta hurjemmalta tulevaisuudenvisiolta kuulostaa ajatusohjaus tai aieohjaus.

Tarkemmin katsoen ääniohjaus on jo täällä.

Jo runsas vuosi sitten 20 prosenttia Googlen hauista tehtiin ääniohjauksella (siirryt toiseen palveluun).

Lapset – varsinkin kirjoituksessa vielä hitaat – ovat ainakin meillä kotona olleet puheohjauksen edelläkävijöitä.

Tavallisia äänikomentoja ovat edelleen tämänkaltaiset:

Siri, soita äidille!

Alexa, pane valot päälle

Google, etsi kaljaa!

Niin, toistaiseksi hurjimmatkin ääniohjaajat komentavat valoja päälle tai kysyvät, onko ravintola auki. Amazonin mukaan sen ääniavustajalla voi ohjata kuitenkin jo yli 28 000 laitetta. Uusia toimintoja tulee koko ajan lisää (siirryt toiseen palveluun): ääniohjattu avustaja, tekoäly, seuraa käyttäjän toimia ja opettelee ennakoimaan tämän liikkeitä.

Joissain uusissa autoissa ääniohjauksella saa jo ovet ja ikkunat auki (siirryt toiseen palveluun), radion päälle ja navigoinninkin hoidettua.

Toistaiseksi komentojenkin pitää olla helppoja ja spesifejä. Suomea esimerkiksi Amazonin Echo älykaiuttimet eivät juuri ymmärrä. Maailmallakin yhä suosituinta on musiikin kuuntelu, sään kysyminen ja muut googlaukset.

Ääniohjaus on varmasti kommunikaation ja laitteiden seuraava iso juttu. Mutta tuleeko siitä vallitseva tapa ohjata?

Edesmennyt viestinnän professori ja tulevaisuustutkija Osmo A. Wiio kirjoitti jo 1970-luvulla, että usein laitteita käytetään toisiin tarkoituksiin kuin mitä laitteen keksijä on tarkoittanut.

Vanhoissa tulevaisuuden visioissa ihmiset lentävät autoilla, mutta käyttävät lankapuhelimia.

Teknologioissa käy usein niin, että ennustamme muutaman vuoden päähän jotain ja sitten asiat menevätkin aivan toiseen suuntaan. Ääniohjaus on sentään täysin mahdollinen teknologia.

Pari vuotta eteenpäin on vaikea ennustaa. Saati parikymmentä vuotta.

Vanhoissa tulevaisuuden visioissa ihmiset lentävät autoilla, mutta käyttävät lankapuhelimia.

Wiion tulevaisuuslakeihin kuului myös ajatus, että lähitulevaisuuden muutokset yliarvioidaan ja kaukaisen tulevaisuuden aliarvioidaan.

Ääniohjausta hurjemmalta tulevaisuudenvisiolta kuulostaa ajatusohjaus tai aieohjaus.

Aieohjausta käyttäviä laitteita on jo olemassa. Esimerkiksi CTRL Labs tekee monimutkaiseen koneoppimiseen perustuvaa laitetta, jolla voi ohjata oikeastaan mitä tahansa laitetta.

Ennen Microsoftilla työskennelleen CTRL Labsin toimitusjohtaja, aivotutkija Thomas Reardon esitteli Slushissa laitetta. Hän kertoi, että koska laite käyttää ihmisen ajatuksia, sen rajana olisi vain mielikuvitus. Laitteen teknologialla voisi ohjata vaikka robottikättä (siirryt toiseen palveluun), kahdeksaa robottikättä tai kymmentä lonkeroa.

Yksinkertaisesti sanottuna tekoäly oppii tulkitsemaan ihmisen hermostossa kulkevia käskyjä, siis sitä, mitä ihminen haluaa tapahtuvan ja liikuttaa vaikkapa tekokättä sen mukaan.

Kuulostaa science fictionilta, mutta esimerkiksi tämä video on vakuuttava (siirryt toiseen palveluun). Se näyttää, kuinka hermosto toimii ja miten aiekomentoja annetaan.

Tulevaisuudenvisioissa olemme Minority Rerport -elokuvan maailmassa, jossa aikeitamme tarkkaillaan – meidät voidaan pidättää, koska mietimme rikoksen tekemistä.

Aivo-ohjauslaitteita suunnitellaan esimerkiksi Elon Muskin perustamassa Neuralink-yrityksessä (siirryt toiseen palveluun). Myös Facebookilla on omat (siirryt toiseen palveluun) vastaavat suunnitelmat ajatusohjauslaitteista. Englanniksi termi on brain computer interface, aivojen ja tietokoneen rajapinta.

Villeissä suunnitelmissa tulevaisuudessa tämänkin blogin olisi voinut kirjoittaa ajatuksen voimalla.

Ja vielä villimmissä tulevaisuudenvisioissa olemme Minority Rerport -elokuvan maailmassa, jossa aikeitamme tarkkaillaan – meidät voidaan pidättää, koska mietimme rikoksen tekemistä (siirryt toiseen palveluun).

Jos ajatusohjausta ja aieohjausta miettii Osmo A. Wiion säännöillä, voidaan soveltaa sääntöä, jonka mukaan usein laitteita käytetään toisiin tarkoituksiin kuin mitä laitteen keksijä on tarkoittanut.

Tähän voisi yhdistää (puoli)humoristisista internetin säännöistä (The Rules of Internet) kohta 34. Jos jokin on olemassa, siitä on tehty pornoa. (siirryt toiseen palveluun)

Toisin sanoen: aeiohjaus leviää kunnolla valtavirran käyttöön silloin, kun sillä tehdään ja käytetään pornoa.

Heikki Valkama

Kirjoittaja vetää Ylen digitalisaatio- ja tulevaisuustoimitusta. Hän on myös Ylen sisältöpäällikkö ja kirjailija.