Herkkua herkun päälle – voiko joulun ylensyönnillä venyttää mahalaukkunsa pysyvästi suuremmaksi?

Jouluähky pistää mahalaukun koetukselle. Lääketieteen ammattilainen neuvoo kuuntelemaan, mitä vatsa yrittää herkkujen lomassa viestiä.

ylensyönti
nainen ahmii pipareita
Päivi Meritähti / Yle

Jos mahalaukku saisi päättää, se haluaisi aina – myös jouluna – pieniä aterioita säännöllisin väliajoin. Yhtäkkinen suuri ruoka- ja juomakuorma tietää vatsalaukulle melkoisesti töitä ja omistajalleen vähintään ähkyä, turvotusta, närästystä tai ylävatsakipuja.

Turun yliopiston gastroenterologian professorin, erikoislääkäri Markku Voutilaisen mukaan mahalaukun yläosa voi venyä jo yhdellä aterialla, jos ihminen syö yli kylläisyysrajan.

– Muutaman päivän runsas syöminen ei kuitenkaan vaikuta pysyvästi tilavuuteen. Mahalaukku palautuu tyhjennyttyään lepokokoonsa, joka on keskimäärin noin kaksi desilitraa.

Tutkimukset osoittavat, että myös ylipainoisten ja niin sanottuja suursyömäri-kilpailuja harrastavien mahalaukku on lepotilassa normaalin kokoinen.

Pysyvämmän venymisen taustalle tarvitaan yleensä sairaus.

– Bulimiaa eli ahmimishäiriötä sairastavien mahalaukun tilavuus on tutkimuksissa huomattu normaalia suuremmaksi, Voutilainen kertoo.

joulupöytä
Vatsa sanoo jo ei, mutta silti suuhun livahtaa vielä herkku toisensa perään.Nella Nuora / Yle

Mahalaukku ei ole vain tyhjä säkki, johon voi tunkea mielin määrin ruokaa ja juomaa. Onton elimen seinämissä on lihassoluja ja hermoja. Sisäpinnan solut erittävät valkuaisaineita ja happoja.

Ruoka varastoituu mahalaukun yläosaan. Runko-osa ja alin osa pilkkovat ruuan hienojakoiseksi ja siirtävät massan eteenpäin ruuansulatusjärjestelmässä.

Voutilaisen mukaan täyden olon tunne, ylävatsaturvotus ja viimeistään kipu ovat mahalaukun keinoja kertoa, että varasto on täynnä.

Vaikka yläosa voikin venyä, mahalaukun kapasiteetti ei voi kasvaa rajattomasti. Jos ihminen jatkaa kehon varoitusmerkeistä huolimatta ahmimista, mahalaukku turvautuu viimeiseen keinoonsa eli tuuppaa ruuan takaisin ylös, jolloin ihminen oksentaa.

Markku Voutilaisen mukaan on äärimmäisen epätodennäköistä, että joulumässäily ja ylensyönti vaurioittaisivat mahalaukkua. Tällaiseen tarvitaan pitkään jatkunut ahmimishäiriö tai elimellinen sairaus, joka on venyttänyt ja vaurioittanut elintä.

– Maailmalla on tiedossa vain yksittäisiä tapauksia, joissa mahalaukun seinämä on revennyt ahmimisen takia.

napa
Vanhan sanonnan mukaan jouluna syödään niin, että napa ryskää.Ulla-Riitta Koskinen

Jouluähky tietää mahalaukulle hommia, mutta isoimman urakan saa maksa.

Mahalaukku hoitaa mässäilemämme herkut eteenpäin ohutsuoleen, jossa ravintoaineet imeytyvät. Ylimääräinen energia, esimerkiksi ylimääräiset hiilihydraatit, varastoituvat maksaan.

– Hiilihydraatit sitovat vettä, jolloin elimistön nestepitoisuus lisääntyy ja paino nousee, Voutilainen selittää.

Lääketieteen ammattilainen kuitenkin rauhoittelee: terve mahalaukku ja ja terve maksa kestävät joulunajan syöpöttelyn. Epämukava olo tai ylävatsavaiva laantuu, kun mahalaukku tyhjenee.

Voutilainen muistuttaa, että suuri rasvaisen ruuan määrä aiheuttaa helpommin vatsavaivoja, koska rasva sulaa hitaammin kuin sokerit tai valkuaisaineet.

Runsas alkoholin käyttäminen on mässäilyä haitallisempaa.

– Kohtuullinen käyttö muutamana päivänä jouluna on tuskin haitallista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että turvallisen käytön rajat ovat tiukentuneet. Miehillä raja tarkoittaa paria annosta eli esimerkiksi korkeintaan kahta keskiolutta päivässä, naisilla puolet vähemmän.

On lohduttavaa tietää, että joulupöytä voi tehdä myös ammattilaiselle tepposet.

– Eiköhän meille kaikille käy joskus niin, että tulee ylensyötyä. Vaivaa voi helpottaa kuluttamalla joulupöydässä syödyn ylimääräisen energina liikunnalla. Närästystä puolestaan voi turvallisesti lääkitä lyhytaikaisesti apteekin valmisteilla, Voutilainen sanoo.