Vapaana laiduntavan villasian rasvainen liha on harvinainen jouluherkku – mustasaarelaistila teki villasioista itselleen pääelinkeinon

Vapaana ympäri vuoden laiduntavan villasian liha kiinnostaa tällä hetkellä pääasiassa huippuravintoloita. Pientuottajat uskovat kuitenkin että kysyntä kasvaa tulevaisuudessa.

sikatilat
Villasikaa eli mangalitzarotuista sikaa kasvattaa ammattimaisesti Suomessa vain harva.
Mangalitzarotuista villasikaa kasvattaa ammattimaisesti Suomessa vain harva.Mirva Ekman / Yle

Pellot ovat lumen peitossa Mustasaaressa Miekan kylässä ja tuuli tuivertaa niin että pipoa saa painaa syvälle päähän. Laitumella käyskenteleviä villasikoja pakkanen ei kuitenkaan hetkauta.

Maatalousyrittäjät Taru ja Joakim Joutsi hankkivat ensimmäiset mangalitzarotuiset villasiat 2015. Nyt lauma on kasvanut jo sataan yksilöön.

– Ajattelimme ensin vain kasvattaa niitä itselle ja saada ehkä pientä lisätuloa. Jollakin lailla se ajatus kuitenkin kiehtoi, että tästähän voi tulla tilalle pääelinkeino, kertoo Joakim Joutsi hymy suupielessä.

Villasikoja Joutsin tilalla Mustasaaressa.
Villasika on Unkarista lähtöisin oleva alkuperäisrotu.Mirva Ekman / Yle

Villasikojen kasvatuksen lisäksi Joutseilla on luomuviljatila ja he harjoittavat pienimuotoista korjaamotoimintaa. Maatalousyrittäjiksi Joutsit päätyivät ammatinvaihdosten kautta 2010-luvun alussa.

Parhaillaan Joutsit neuvottelevat ostosopimuksista muutaman ravintolan kanssa. Pääasiassa ravintolat ovatkin tällä hetkellä se taho, jota liha kiinnostaa.

Rasvaista lihaa

Villasikoja kasvattaa Suomessa ammattimaisesti muutama maatalousyrittäjä. Unkarista lähtöisin oleva alkuperäisrotu kuoli lähes sukupuuttoon 1980-luvulla.

Ravintoloita mangalitzojen lihassa kiinnostaa sen rasvapitoisuus. Siinä missä niin sanotuista tavallisista sioista rasva on jalostettu pois, villasioissa rasvakoostumus on nimenomaan se, mikä tekee lihasta haluttua.

Villasian karva pitää eläimen lämpimänä, mutta jatkokäyttöön siitä ei kuitenkaan ole.
Villasian karva ei taivu jatkokäyttöön sen karheuden ja vähäisyyden vuoksi.Mirva Ekman / Yle

Rasvassa sanotaan olevan esimerkiksi runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja.

Pelloilla ja metsissä laiduntava villasika viihtyy ulkona ympäri vuoden ja sisätiloissa ne käyvät vain porsimassa. Joutsien pelloilla on siellä täällä sääsuojia, joihin siat pääsevät niin halutessaan. Usein ne viihtyvät kuitenkin paremmin pehkuissa taivasalla.

Tietoa Suomessa vielä vähän

Joutsit uskovat, että villasian kasvatus tulee lisääntymään Suomessa. Rotu on kuitenkin täällä vielä melko tuntematon, eikä esimerkiksi ProAgria Etelä-Pohjanmaalla ole tuotantotavoista vielä kovinkaan kattavasti tietoa.

Maatalousyrittäjä Taru Joutsi ruokkii villasikoja Mustasaaressa.
Taru Joutsi ruokkii villasikoja pakkasaamuna Mustasaaressa.Mirva Ekman / Yle

– Sitä kautta tietoa tulee, kun kasvatus lisääntyy. Voi olla, että jossakin vaiheessa tulee esimerkiksi kehittämishankkeita tämän suhteen, mutta toistaiseksi olemme melko marginaalisen tuotantotavan äärellä, sanoo ProAgria Etelä-Pohjanmaan palvelupäällikkö Juha-Matti Toppari.

Toppari uskoo kyllä kasvatuksen lisääntyvän, mutta pienin askelin. Ratkaisevaa voi kuitenkin olla se, miten kuluttajat löytävät lihan ja miten tuotantokustannukset muodostuvat tulevaisuudessa.

Villasikojen kasvatuksessakin esiin nousee se sana, josta maataloudessa puhutaan: kannattavuus.

Joutsin tilalla villasioilla on runsaasti tilaa laiduntaa ympäri vuoden.
Joutsin tilalla villasikoja on yhdeksän kappaletta hehtaarilla asetusten mukaisesti.Mirva Ekman / Yle

– Jos markkinat löytyvät kuluttajien keskuudesta ja ravintoloista, varmasti tämä on hyvä vaihtoehto. Tilalla täytyy kuitenkin olla markkinointiosaamista ja verkkoja eri paikkoihin. Silloin uskon, että tila menestyy villasikoja tuottamalla.

Kuluttajien kysyntään uskotaan

Osa villasikatiloista mainostaa tuotantoa nettisivuillaan eettisenä ja ekologisena vaihtoehtona. Villasiat elävät laiduntaen noin kolme kertaa pidempään kuin esimerkiksi niin sanottu normaali possu, ja ne kasvavat teurasikään noin puolessatoista vuodessa.

Emakot porsivat vapaasti ilman häkkiä ja porsaat vieroitetaan kahden-kolmen kuukauden ikäisinä.

Joutsin tilalla villasioilla on ruhtinaallisesti elintilaa – 9 sikaa hehtaarilla asetusten mukaan, mutta Taru ja Joakim Joutsi ovat kuitenkin ylempänä mainittujen termien käyttämisessä aavistuksen varovaisia.

Esiin nousee kuitenkin eläinten hyvinvointi ja sen tärkeys.

– Se on tärkeä asia, että eläimet saavat olla mahdollisimman lajinmukaisissa olosuhteissa ulkona ja käyttäytyä niin kuin niitten kuuluukin, Joakim Joutsi muotoilee.

Mustasaarelaiset maatalousyrittäjät Taru ja Joakim Joutsi aloittivat villasikojen kasvatuksen vuonna 2015.
Joakim ja Taru Joutsi aikovat laajentaa tilaa. He uskovat, että lihalle riittää kysyntää.Mirva Ekman / Yle

Villasioista on myös luomuviljan viljelyssä Joutsien mukaan hyötyä.

– Siat lannoittavat laidunta missä voimme vuoroviljelyn kautta kasvattaa viljaa välivuosina. Meitä kiinnostaa tämä ekologisempi puoli, eli pystymme toteuttamaan edes vähän sitä niin sanottua luonnollista kiertoa, Taru Joutsi lisää.

Joutsit aikovat laajentaa kasvatusta lähivuosina, eli he uskovat lihan kasvavaan kysyntään tulevaisuudessa.