Kirkko jakaa varoituksia homoparien vihkimisestä – emeritusprofessori: "Kirkko kuvittelee, että se voi toimia suomalaisen yhteiskunnan sisällä omilla säännöillään"

Mikkeliläinen pappi on viimeisin varoituksen saanut sateenkaaripappi. Kirkko on antanut tähän mennessä ainakin kuudelle papille varoituksen samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä.

avioliittoon vihkiminen
Mies pujottaa sormuksen miehensä sormeen
AOP

Keskustelu pappien oikeudesta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja on roihahtanut jälleen uuteen liekkiin.

Suomen evankelisluterilainen kirkko jakaa varoituksia papeille, jotka ovat vihkineet samaa sukupuolta olevan pareja. Viimeisin huomautus tuli maanantaina Mikkelissä, jossa hiippakunnan tuomiokapituli antoi kirjallisen varoituksen samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä.

Kirkko on antanut tähän mennessä ainakin kuudelle papille varoituksen samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä. Lisäksi Helsingin hiippakunnassa Kai Sadinmaalle on annettu samasta asiasta moite vuosi sitten. Moitetta pidettiin ensimmäisenä selkeänä rangaistuksena papille, joka on vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja.

Kirkko perustelee varoituksia sillä, että papit toimivat vastoin kirkon päätöksiä ja piispojen ohjeistusta.

Lain edessä tilanne on kuitenkin vähintään epäselvä. Vihkimistä toimittava pappi hoitaa nimittäin myös virkatehtävää, ja silloin on noudatettava Suomen lakia.

Suomen lainsäädännössä avioliitto on sukupuolineutraali.

– Pappi toimii aivan oikein, kun hän käyttää virkamiesvaltaansa ja vihkii samaa sukupuolta olevia pareja, sanoo Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.

Hänen mielestään vihkimiskiista on oikeudellistunut ja nyt vastakkain ovat maalliset ja kirkon näkökannat.

– Tilanne on kärjistynyt kirkon oikeuskäsityksen ja maallisen oikeuskäsityksen välille. Jännite on mahdollinen katolisessa kirkossa, jossa on oma kanoninen oikeusjärjestys. Suomessa konservatiiviset tuomiokapitulit kuvittelevat olevansa samanlainen paavin tuomioistuin, joka voi jakaa Jumalan tuomioita maallisissa asioisssa. Tämä käsitys on virheellinen.

Lain tulkinta asian ympärillä on hyvin erilaista kirkon sisällä ja sen ulkopuolella. Kankaan mielestä se kertoo osaltaan yhteiskunnan kahtiajaosta.

– Kirkko kuvittelee, että se voi toimia suomalaisen yhteiskunnan sisällä omilla säännöillään. Aivan samalla tavalla kuin Bandidos-jengi joutuu noudattamaan Suomen voimassa olevaa lainsäädäntöä, sama velvollisuus on kirkolla.

Piispa: Pappi rikkoi virkavelvollisuuksiaan

Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen sanoo, että Suomen evankelisluterilaisen kirkon papilla ei ole oikeutta eikä mahdollisuutta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon.

– Jos pappi toimii vastoin annettuja säännöksiä, niin hän rikkoo virkavelvollisuuksiaan. Tällaisessa tilanteessa tuomiokapitulin pitää puuttua asiaan, Häkkinen toteaa.

Siviilioikeuden emeritusprofessori Kangas ei allekirjoita piispa Häkkisen lausuntoa.

– Lausunto ei pidä paikkaansa. Papin oikeus vihkiä avioliittoon ei perustu kirkkolakiin tai kirkkojärjestykseen, vaan se perustuu avioliittolakiin.

Millä tahansa työnantajalla on oikeus antaa työntekijälleen varoitus, mutta ei välttämättä asiassa, joka liittyy myös omantunnon ratkaisuihin.

– On täysin tulkinnan varaista, rikkooko pappi virkavelvollisuuksiaan silloin, kun hän vihkii kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä.

Häkkinen puolestaan painottaa, että tuomiokapitulin mielestä varoituksen antaminen ei ole vastoin lakia.

– Päinvastoin. Olemme noudattaneet niitä kirkkolain säädöksiä, jotka meitä tuomiokapitulina sitovat.

Piispa Seppo Häkkinen.
Mikkelin hiippakunnan piispan Seppo Häkkisen mielestä sateenkaaripapeille jaetut varoitukset kestävät laillisen tarkastelun.Kalle Purhonen/Yle

Häkkisen mukaan kirkossa on tehty laajaa oikeudellisesta selvitystä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä, ja Kankaan esittämä näkökulma on myös ollut esillä.

Kirkon käsitys myös juridisesti kuitenkin on se, että kirkon pappi ei voi vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.

– Juristien näkökulmasta on tuotu esille se, että nämä nykyiset säännökset ja ohjeet riittävät aivan hyvin. Avioliittolain muutoksella ei ollutkaan tarkoitusta koskea uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeuteen.

Kiistelty kirkkolaki

Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli kertoo varoituksesta tiedotteessaan, jonka mukaan varoituksen taustalla on kirkkolaki (siirryt toiseen palveluun).

Samaisessa paperissa Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli toteaa, että Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa kirkollisesta vihkimisestä määrätään kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa, joiden mukaan kirkollinen avioliitto on miehen ja naisen välinen.

Kirkkolain osalta tämä ei pidä paikkaansa. Kirkolla on uskonnonvapaus, jonka perusteella se voi määritellä uskonasioistaan. Kuitenkaan kirkkolaissa ei ole tällä hetkellä tarkkaan määritelty sitä, millainen kirkon vihkimä avioliitto on.

Kirkkolaissa ei sanota, että avioliitto olisi vain naisen ja miehen välinen. Toisaalta, kirkkolaissa ei myöskään todeta sitäkään, että avioliitto olisi samaa sukupuolta olevien välinen.

Sen sijaan Suomen laissa sanotaan, että avioliitto on sukupuolineutraali.

Kirkon muut ohjeet kuten kirkkojärjestys ja kirkkokäsikirja eivät ole lain kanssa samalla viivalla.

– Esimerkiksi Kirkkokäsikirja on tekninen ohjekirja, se ei ole merkittävämpi lähde kuin avioliittolaki, Kangas toteaa.

Muuttuuko kirkkolaki tai luopuuko kirkko viranomaisvallasta?

Tilanne olisi varoitusten kannalta selkeämpi, jos kirkko esimerkiksi muuttaisi kirkkolakia niin, että sinne kirjattaisiin tarkemmat sanamuodot kuvaamaan kirkon vihkimää avioliittoa. Se voisi olla kuitenkin haasteellista, sillä viime aikaisten tutkimusten mukaan yli puolet papeista kannattaa samaa sukupuolta olevian parien kirkollista vihkimistä.

– Se selkeyttäisi tilannetta, mutta oikeustilanne ei sitä välttämättä nytkään vaadi. Oma kysymyksensä on se, että pystytäänkö sellaista saamaan aikaan, koska se vaatii ison määräenemmistön kirkolliskokouksessa, Häkkinen sanoo.

Myös lain näkökulmasta tilanne olisi silloin selkeämpi.

– Silloin varoitus, joka perustuisi siihen, että pappi rikkoo virkavelvollisuuksiaan, olisi oikeutettu. Nythän kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessa ei tällaista kannanottoa ole, Kangas sanoo.

Luterilaisen kirkon ytimeen kuuluu uudistuminen.

Piispa Seppo Häkkinen

Toinen vaihtoehto olisi se, että kirkko luopuisi viranomaistehtävästään. Piispa Häkkinen sanoo, että asia on ollut esillä kirkolliskokouksessa.

– Laajan selvityksen pohjalta kirkolliskokous päätyi kuitenkin siihen, että kirkon ei tule luopua vihkioikeudesta. Viime kädessä tämän kuitenkin ratkaisee valtiovalta.

Häkkinen kuitenkin näkee, että kirkon pitää uudistua.

– Erityisesti luterilaisen kirkon ytimeen kuuluu uudistuminen. Sen täytyy kuitenkin aina lähteä kirkon omasta uskonkäsityksestä. Se ei voi olla tuuliviiri, että aina, kun yhteiskunnassa ajatus tai arvot muuttuvat, niin kirkko muuttaisi käsitystään.

Hallinto-oikeudesta odotetaan ensimmäisiä päätöksiä

Suomessa on tähän mennessä jaettu sateenkaaripapeille varoituksia ympäri maata.

Lapuan hiippakunnassa on annettu kaksi varoitusta ja kummastakin varoituksesta papit ovat valittaneet hallinto-oikeuteen. Niin ikään Oulun hiippakunnassa tuomiokapituli on antanut kahdelle papille varoituksen asiasta. Heistä toinen on valittanut tuomiokapitulin päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Viime viikolla Mikkelissä varoituksen saanut pappi ei vielä tiedä, valittaako hallinto-oikeuteen.

Lisäksi Helsingin hiippakunnassa annetusta moitteesta on valitettu hallinto-oikeuteen.

Espoon hiippakunnassa on annettu varoitus viime vuoden joulukuussa. Hiippakunnan mukaan pappi ei valittanut asiasta hallinto-oikeuteen.

Turun arkkihiippakunnassa, Porvoon, Tampereen tai Kuopion hiippakunnassa ei ole annettu asiassa varoituksia.

Maallinen laki meni Jehovan todistajien omien sääntöjen ohi.

Emerituspofessori Urpo Kangas

Nyt odotetaankin linjaavia päätöksiä hallinto-oikeudesta.

– Tuomioistuimen päätösten ennustaminen on vaikeaa. Meillä on erilaisia hallinto-oikeuksia, joissa on erilaisia kokoonpanoja.

Kangas uskoo, että päätökset jatkavat matkaa myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

– Juuri korkein hallinto-oikeus ratkaisi asian koskien Jehovan todistajien oikeutta kerätä henkilötietoja. Siellä katsottiin, että maallinen laki meni ohi Jehovan todistajien omien sääntöjen ohi. Uskoisin, että tämä on lopputulos myös vihkimiskiistassa.

Hallinto-oikeuksien päätöksillä olisi Kankaan mukaan merkitystä. Jos korkein hallinto-oikeus katsoisi, että kirkko voi antaa perustellusti varoituksia henkilöille, jotka vihkivät samaa sukupuolta olevia henkilöitä, se nakertaisi Kankaan mukaan luottamusta oikeuslaitokseen.

Jos korkein hallinto-oikeus katsoo, että kirkko ei voi jakaa sateenkaaripapeille varoituksia, vaikuttaa se suoraan papin työhön.

– Uskoisin, että ne papit, jotka haluavat käyttää vihkimisoikeutta samaa sukupuolta oleviin pareihin, he käyttäisivät sitä pelkäämättä, että toimivat väärin.