Tietokirjailijat huolissaan keskustelusta: "Toivoisin, että suurelle yleisölle ei syntyisi sellaista kuvaa että tietokirjallisuus ylipäätään ei olisi luotettavaa"

Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti tietokirjojen sisällön todenperäisyydestä ja virheellisyyksistä.

Keskustelun kohteena on ollut kaksi kirjaa: Otavan kustantama Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä, joka sisälsi lääketieteen asiantuntijoiden mukaan virheitä sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisema Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen Saamelaisten mytologia, joka sisälsi 40 virhettä.

Torstaina S-ryhmä kertoi vetävänsä Heikkilän kirjan pois myynnistä.

– On hyvä, että näistä keskustellaan. Haluaisin suhteellistaa tätä keskustelua sillä tavalla että meillä Suomessa vuositasolla ilmestyy 6 000 tietokirjaa, muistuttaa Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Hänen mukaansa pääasiallisesti kirjan sisällöstä vastaa kirjailija. Mutta toki kustantajallakin on vastuunsa.

– Kohdat missä kustantaja ottaa kantaa ovat, mistä aiheesta julkaistaan kirja ja mistä tehdään kustannussopimus, Pietiäinen jatkaa.

Hänen mukaansa kustantaja voi selvittää kirjan luotettavuutta muun muassa pyytämällä teoksesta asiantuntija-arvioita.

Virheiden korjaaminen ei kuitenkaan ole yhtä nopeaa kuin esimerkiksi lehdissä.

– Lehdessä voidaan oikaista seuraavana päivänä, mutta miten sitten tietokirjallisuudessa. Sehän voidaan korjata sitten kun otetaan uusi painos.

Sinällään tietokirjojen luotettavuudesta käytävä keskustelu on Pietiäisen mukaan erittäin tarpeellista.

– Toivoisin että suurelle yleisölle ei tästä syntyisi sellaista kuvaa että tietokirjallisuus ei ylipäätään olisi luotettavaa, Pietiäinen sanoi Ylen aamu-tv:n lähetyksessä.

Lue lisää:

S-ryhmä ja Kesko vetävät lääkäri Antti Heikkilän kohukirjan pois myynnistä – Heikkilä Ylelle: Ei kirjoja pitäisi marketeissa myydäkään