Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti tietokirjojen sisällön todenperäisyydestä ja virheellisyyksistä.
Keskustelun kohteena on ollut kaksi kirjaa: Otavan kustantama Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä, joka sisälsi lääketieteen asiantuntijoiden mukaan virheitä sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisema Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen Saamelaisten mytologia, joka sisälsi 40 virhettä.
Torstaina S-ryhmä kertoi vetävänsä Heikkilän kirjan pois myynnistä.
– On hyvä, että näistä keskustellaan. Haluaisin suhteellistaa tätä keskustelua sillä tavalla että meillä Suomessa vuositasolla ilmestyy 6 000 tietokirjaa, muistuttaa Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.
Hänen mukaansa pääasiallisesti kirjan sisällöstä vastaa kirjailija. Mutta toki kustantajallakin on vastuunsa.
– Kohdat missä kustantaja ottaa kantaa ovat, mistä aiheesta julkaistaan kirja ja mistä tehdään kustannussopimus, Pietiäinen jatkaa.
Hänen mukaansa kustantaja voi selvittää kirjan luotettavuutta muun muassa pyytämällä teoksesta asiantuntija-arvioita.
Virheiden korjaaminen ei kuitenkaan ole yhtä nopeaa kuin esimerkiksi lehdissä.
– Lehdessä voidaan oikaista seuraavana päivänä, mutta miten sitten tietokirjallisuudessa. Sehän voidaan korjata sitten kun otetaan uusi painos.
Sinällään tietokirjojen luotettavuudesta käytävä keskustelu on Pietiäisen mukaan erittäin tarpeellista.
– Toivoisin että suurelle yleisölle ei tästä syntyisi sellaista kuvaa että tietokirjallisuus ei ylipäätään olisi luotettavaa, Pietiäinen sanoi Ylen aamu-tv:n lähetyksessä.
Lue lisää:
