Erkki Virtasen kolumni: Muuttuivatko valtion velat jo saataviksi?

Vaikka Suomi ei tänä vuonna otakaan enää lisää velkaa, ei velkaongelma ole mihinkään kadonnut, kirjoittaa Erkki Virtanen.

valtionvelka
Erkki Virtanen
Antti Haanpää / Yle

Näin joulun alla tuli kolmekin kiinnostavaa talousuutista.

Joulumieltä tuotti varmaankin tieto, että Valtiokonttori voi jättää viimeisen tälle vuodelle suunnitellun valtionvelan 2,2 miljardin euron nostoerän nostamatta. Sitä ei tarvita, menot voidaan kattaa muutenkin!

Miten tässä näin kävi? Hämmentävästi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, ettei hän oikein tiedä. Ennen vanhaan kyllä tiedettiin, joka päivä! Annanpa muutaman vihjeen, entisenä valtiovarainministeriöläisenä.

Ensinnäkin on todettava, että valtion menot on tällä vaalikaudella pidetty hyvin kurissa. Kun sinänsä pienenä pysynyt inflaatio poistetaan luvuista, ensi vuoden budjetin loppusumma on aika lailla sama kuin vuoden 2015 budjetin.

Ensisijainen syy tähän on se, että hallitus on huomattavan tarkasti pitänyt kiinni ohjelmastaan. Ohjelman liitteessä 6 luetellaan seitsemisenkymmentä hanketta, joilla valtion menoja leikataan noin kolmella miljardilla eurolla ja lisäksi kuntien menoja lähes miljardilla. Näistä hallitus on pääsääntöisesti pitänyt kiinni.

Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru kehui saavutusta toteamalla, että nyt on maaliviiva halkaistu, mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan.

Lisäksi nelisen miljardia piti säästettämän rakenteellisilla uudistuksilla. Siellä päähuomion kohteena oli SOTE-uudistus, jonka piti tuottaa ensi vuosikymmenen loppuun mennessä kolmen miljardin euron säästöt. Tämä projekti on edennyt kohteliaasti sanottuna kompastellen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai jokunen viikko sitten mietintönsä valmiiksi. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kehui saavutusta toteamalla, että nyt on maaliviiva halkaistu, mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan. Toteutuuko hanke ja säästääkö se koskaan mitään, siitä kinataan.

Säästöjen puolella kohistiin paljon myös yritystukien leikkauksista. Hallitusohjelmassa ei näitä tukia tuulivoimatukea lukuun ottamatta tosiasiassa edes luvattu leikata. Sen sijaan tukia piti kohdentaa uudelleen. Asiaa valmistellut Mauri Pekkarisen (kesk.) vetämä parlamentaarinen työryhmä ajoi komeasti karille. Itse asiassa hallitus otti viime vuonna ihan muuten vaan käyttöön upouuden suurten yritysten yritystuen, nimeltään päästökaupan kompensaatiotuki.

Menojen kurissapitoa on edesauttanut myös työttömyysturvamenojen väheneminen.

Valtion verotulot ovat kasvaneet talouskasvun ja työllisyyden paranemisen myötä.

Karu totuus kuitenkin on, että pääsyy tämän vuoden sinänsä hyvän tulokseen löytyy kertaluonteista eristä. Näistä suurin on Finnveran luottojen palautus budjettitalouteen, 1,5 miljardia euroa. Se päätettiin yhtäkkiä toteuttaa näin vaalien alla.

Yllätys tämän palautuksen ei pitänyt olla kenellekään. Valtio omistaa ihan yksin koko pankin. Yhtiökokous nimittää pankin hallituksen. Yhtiökokouksen muodostaa tasan yksi mies, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Ihme olisi, ellei omistaja ole antanut Finnveran ymmärtää, että tämmöinen siirto olisi sopivaa tehdä juuri tänä vuonna.

Valtion velkaantuminen jatkuu taas ensi vuonna.

Toinen talousuutinen oli, että talouskasvumme hiipuu pitkäksi aikaa noin yhden prosentin tasolle, jos kaikki menee hyvin. Ja kolmas uutinen oli se, että valtiontalouden ns. kestävyysvaje nousee hitaan talouskasvun ja syntyvyyden romahtamisen myötä neljään prosenttiin.

Ikävä kyllä nämä kaksi jälkimmäistä uutista pilaavat oikein kunnolla ensimmäisen uutisen tuoman jouluilon.

Itse asiassa tuo uutinen olisi ollut parempi sijoittaa aprillipäivän tienoille.

Erkki Virtanen

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö, joka jäi eläkkeelle 45 vuoden virkamiesuransa jälkeen. Nyt Virtanen vaeltelee mökkipaikkakuntansa Tammelan saloilla. Hän seuraa ja kommentoi päätöksenteon sekä erityisesti valtiontalouden nykytilaa. Poliittisesti yhä sitoutumaton.