Sovinnon ja totuuden jano voitti vilpittömyyden epäilykset – Saamelaisten ja valtion välinen totuus- ja sovintoprosessi aloitetaan

Myös Suomi on historiassaan pyrkinyt assimiloimaan eli sulauttamaan alkuperäiskansansa, saamelaiset, valtaväestöön. Muun muassa sulauttamispolitiikan kipeitä seurauksia on tarkoitus alkaa selvittämään.

alkuperäiskansat
saamenlippu ja suomenlippu
Vesa Toppari / Yle

Suomen Saamelaiskäräjät päätti tiistaina aloittaa saamelaisten ja valtion välisen totuus- ja sovintoprosessin valmistelun. Saamelaiskäräjien täysistunto hyväksyi Saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgamin esityksestä vaatimuksen siitä, että Suomen valtio nimittää totuus- ja sovintokomitean yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa.

Saamelaiskäräjien mielestä komission tulisi selvittää sekä historiallinen että tämän hetkinen syrjintä saamelaisia kohtaan. Lisäksi komission tulisi selvittää, kuinka Suomen valtio on historiallisella assimilaatiopolitiikallaan loukannut saamelaisten oikeuksia ja kuinka se vaikuttaa saamelaisiin yhä tänä päivänä.

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena tulee Saamelaiskäräjien mielestä olla se, että valtio kantaa vastuun saamelaisten aseman vahvistamisesta, yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa.

Seuraava askel on neuvotella valtion kanssa mandaatista

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on tyytyväinen, kun prosessin valmistelutyö pääsee nyt käyntiin. Seuraava askel on neuvotella valtion kanssa komission mandaatista.

Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on tyytyväinen, että totuus- ja sovintoprosessin valmistelua voidaan nyt jatkaa käräjien hallituksessa.Vesa Toppari / Yle

– Nyt on viimeinen hetki mitata, kuinka tosissaan Suomen valtio on sitoutunut tähän prosessiin. Se punnitaan nyt, kun neuvottelemme mandaattiesityksestä.

Sanila-Aikio haluaa antaa aikaa keskusteluihin totuus- ja sovintoprosessin valmistelusta. Hänen mielestään asian kanssa ei saa kiirehtiä.

– Jos keskustelut vievät aikaa, niin me käytämme siihen sitä, hän toteaa.

Sanila-Aikion mielestä saamelaisilla on suuri tarve puhua ja tuoda esille se, kuinka historialliset tapahtumat ovat vaikuttaneet saamelaisten nykyiseen tilanteeseen – ja kuinka ne vaikuttavat kansaan vielä tulevaisuudessakin.

– On mietittävä, kuinka me kansana pystymme selviytymään tälläisessa tilanteessa, missä meidän tulevaisuutemme sekä kaikki se, mihin elämämme perustuu, joko tuhotaan tai sitä ei oteta päätöksenteossa huomioon, pohtii Tiina Sanila-Aikio.

"Ihmisten täytyy viimeinkin päästä puhumaan kokemuksistaan"

Saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgamilla on samansuuntaisia ajatuksia. Hän on iloinen siitä, että prosessi liikahtaa viimein eteenpäin.

Vaikka Nuorgam kertookin pelkäävänsä, ettei valtio ole sovintoprosessissa täysin vilpittömin sydämin mukana, on hänen mielestään se kuitenkin nyt aloitettava.

Saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam
Saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam on iloinen siitä, että totuus- ja sovintoprosessissa on otettu askel eteenpäin. Hän ei osaa kuitenkaan arvioida, päästäänko prosessissa koskaan sovintoon saakka.Jonne Järvinen / Yle

– Tärkein syy on se, että meidän kansamme ihmiset pääsisivät viimeinkin kertomaan omista kipeistä kokemuksistaan, joita ovat aiheuttaneet muun muassa asuntola-aika, erilaiset lait, Tenon sopimus ja kalastussopimus. Mitä ne ovat aiheuttaneet meille? Millaisia todellisia kokemuksia meillä on?

– Prosessissa on myös tärkeää näyttää, että me emme uhriudu, Nuorgam painottaa.

Kaikki eivät olleet valmiita viemään prosessia eteenpäin

Vaikka Saamelaiskäräjät päätti aloittaa totuus- ja sovintoprosessin valmistelun, nousi tiistaisen täysistunnon puheenvuoroissa esille myös epäilyjä asian suhteen.

Petra Biret Magga-Vars ja Ulla Magga
Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Biret Magga-Vars (keskellä) olisi halunnut siirtää totuus- ja sovintoprosessin valmistelun aloittamista.Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Biret Magga-Vars ei olisi vielä ollut valmis viemään prosessia eteenpäin. Hänen mielestään saamelaisten näkemykset eivät vieläkään saavuta valtionhallintoa, ja se on näkynyt viime vuosinakin muun muassa alkuperäiskansojen ILO-sopimuksen hylkäämisenä, Tenon sopimuksessa, metsähallituslaissa ja saamelaiskäräjälain valmistelussa.

Epäluottamus valtiovaltaa kohtaan on syvä.

– Olen pettynyt ja uskon, että myös muut saamelaiset ovat pettyneitä. En usko, että voisimme tällä prosessilla vain pyyhkiä pöydän puhtaaksi ja jatkaa siitä.

– Näkemykseeni vaikuttaa suuresti myös sovintoprosessin kansalaiskuulemisten raportissa esille tullut tavallisten saamelaisten epävarmuus ja epäluottamus sekä valtiota että Saamelaiskäräjiä kohtaan, jatkaa Magga-Vars.

Valtio haluaa purkaa epäluottamusta

Valtioneuvoston kanslia järjesti viime kesänä 29 saamelaisten totuus- ja sovintoprosessiin kuuluvaa kuulemistilaisuutta eri puolilla saamelaisaluetta ja niissä kaupungeissa, joissa toimii saamelaisyhdistyksiä. Kuulemistilaisuuksista kootussa raportissa (siirryt toiseen palveluun) todettiin, että saamelaiset ovat myötämielisiä totuus- ja sovintoprosessin aloittamisen ja komission asettamisen suhteen. Kuulemistilaisuuksissa tuli kuitenkin esille myös se, että saamelaiset kyseenalaistavat valtion vilpittömän halun parantaa saamelaisten tilannetta.

Huolenaihe nousi esille myös tällä viikolla Inarissa järjestetyssä sovintoprosessin avoimessa keskustelutilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistunut valtiosihteeri Paula Lehtomäki kertoo valtion haluavan tarttua myös tähän kysymykseen.

– Myös valtiovalta haluaa, että pystymme purkamaan sitä epäluottamusta, joka vaikuttaa olevan aika syvää saamelaisten keskuudessa valtiota kohtaan. Meillä on uskoakseni hyvät edellytykset siihen, että pystymme nostamaan esille historiallisia tapahtumia ja tarkastelemaan niitä rehellisesti.

–Ja tottakai, kun Saamelaiskäräjät on tällaisen aloitteen tehnyt, niin valtiovalta haluaa tehdä yhteistyötä tiiviisti ja on lähtenyt hakemaan aktiivisesti niitä edellytyksiä, joilla komissio voitaisiin saada käyntiin.

Paula Lehtomäki saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa
Valtiosihteeri Paula Lehtomäki sanoo valtion haluavan purkaa epäluottamusta, joka saamelaisilla on valtiota kohtaan.Vesa Toppari / Yle

Lehtomäki ihmettelee kysymystä valtiovallan vilpittömyydestä totuus- ja sovintoprosessin suhteen.

– Se on jotenkin erikoinen kysymys vastattavaksi. Kun kerran tässä seison, niin totta kai olemme rehellisesti liikkeellä. Pitäisi tietää, millaisia epäilyksiä siellä on, ja mikä on niiden taustalla.

Epäilyjä on esitetty myös sen suhteen, mitä alkavalle prosessille tapahtuu, kun nykyinen hallituskausi loppuu. Lehtomäki painottaa totuus- ja sovintotyön olevan riippumatonta työtä, joka ei ole vaaleihin sidottu.

– Totuus- ja sovintokomission työ on pitkäjänteistä. Ajatus on varmaankin nimittää se kerrallaan pariksi–kolmeksi vuodeksi.

Totuus- ja sovintoprosessin valmisteluun ja käynnistämiseen on varattu valtion ensi vuoden budjetissa 1,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta kohdennetaan saamelaisten totuus‐ ja sovintokomission työhön, minkä lisäksi määrärahaa on tarkoitus kohdentaa muun muassa prosessiin liittyvän psykososiaalisen tuen järjestämiseen sekä alkuperäiskansojen sovittelun osaamisperustan vahvistamiseen.

Nuoret haluavat tietää elämäänsä vaikuttaneista asioista

Nuoren inarilaisen Aslak Uula Länsmanin mielestä totuus- ja sovintoprosessille on tarvetta. Myös hän kuitenkin pelkää, että prosessia käytetään poliittisena aseena.

– Mietin, onko prosessi sellainen, että siitä on apua vai onko valtaväestöllä sen suhteen joitain poliittisia tavoitteita, Länsman kertoo.

– Toisaalta olen nähnyt omissa läheisissäni, laajassa saamelaissuvussani sen tarpeen. Me emme ole tottuneet puhumaan näistä asioista, erityisesti herkkäluontoisista tai vaikeista asioista, jotka ovat tapahtuneet menneisyydessä. Mielestäni olisi hyvä, että meillä olisi paikka sille.

nuori saamelainen mies
Aslak Uula Länsmanin mielestä totuus- ja sovintoprosessille on huutava tarve.Vesa Toppari / Yle

Länsman uskoo, että prosessi tulee olemaan raskas, jonka vuoksi olisikin tärkeää, että ihmisille järjestetään psykologista apua prosessin aikana.

Prosessin raskaudestakin huolimatta Aslak Uula Länsman näkee, että asia on ensiarvoisen tärkeä saamelaisia itseään ajatellen.

– Tiedän, että esimerkiksi oman sukuni historiassa on paljon vaikeita asioita. Tiedän, että jotain on tapahtunut, mutta en tiedä, mikä on totuus. Ne asiat ovat vaikuttaneet myös minun elämääni, vaikka en todellisuudessa tiedä, mitä kaikkea on tapahtunut. Haluaisin saada sen tiedon, ennen kuin on liian myöhäistä.

– Mutta kaikista raskain tie on pitää ne vaikeat asiat ja tunteet sisällä, toteaa Aslak Uula Länsman.