Oppositio tekee aloitteita, hallituspuolueissa käytetään suhteita – Yle selvitti Vaasan vaalipiirin kansanedustajien tekemiset eduskunnassa

Puolueen rooli oppositiossa tai hallituksessa vaikuttaa selvästi kansanedustajien aktiivisuuteen ja vaikutuskeinoihin. Yle selvitti, mitä Vaasan vaalipiirin kansanedustajat ovat tehneet kuluneella vaalikaudella.

Vaasan vaalipiiri
Kyselytunti Eduskunnassa.
Jarno Kuusinen / AOP

Yle tarkasteli Vaasan vaalipiirin kansanedustajien tekemisiä tällä loppusuoralle kääntyvällä vaalikaudella. Listasimme kunkin edustajan kirjalliset kysymykset, talousarvioaloitteet ja pidetyt puheenvuorot.

Tiedot on kerätty 20.12.2018 Eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista.

RKP:llä aktiivisimmat talousarvioaloitteiden tekijät

Talousarvioaloitteita tarkasteltaessa Vaasan vaalipiirin aktiivisin kansanedustaja on RKP:n Anna-Maja Henriksson. Ennen joulua hän oli jättänyt 136 aloitetta. Seuraavaksi ahkerimmat aloitteentekijät jäävät kauas taakse: Kristillisdemokraattien Peter Östman teki 51 aloitetta, Keskustan Lasse Hautala ja RKP:n Mats Nylund tekivät kumpikin 29 aloitetta.

Aloitemäärien vertailu toisiinsa ei ole aivan yksiselitteistä, sillä paljon riippuu puolueen ja kansanedustajan asemasta. Oppositiolle aloitteet ovat merkittävä työkalu. Henrikssonin asema eduskuntaryhmän puheenjohtajana, puolueen puheenjohtajana ja RKP:n asema oppositiossa nostavat aloitteiden määrää tällä vaalikaudella.

– Tämä on ensimmäinen kerta 36 vuoteen, kun RKP on oppositiossa ja oppositiossa on esitettävä vaihtoehtoja hallituksen ehdotuksiin. Kaikki ne neljä vaihtoehtobudjettia, jotka me olemme RKP:n eduskuntaryhmänä tehneet tänä vuonna, sisältyvät minun laki- ja budjettialoitteisiin. Sen takia määrä on iso, Henriksson selittää.

Puoluejohtajat A-studiossa 12.06.2017
Anna-Maja HenrikssonDerrick Frilund / Yle

Myös Keskustan Mikko Savola loistaa tänä vuonna selkeästä syystä aloitetilastoissa. Kun 2015, 2016 ja 2017 Savola oli tehnyt kunakin vain yhden talousarvioaloitteen, on niitä tänä vuonna kertynyt 19 kappaletta. Tähän on syynä Savolan tämän vuotinen rooli Vaasan vaalipiirin kansanedustajien koollekutsujana. Kaikki vaalipiirin yhteiset aloitteet ovat koollekutsujan ensimmäisenä allekirjoittamia ja kirjautuvat täten hänen nimiinsä. Savola muistuttaa, että politiikka ja alueen asioiden ajaminen on joukkuelaji.

– Harva täällä yksilönä selviytyy, mutta jos pystyy porukassa pärjäämään ja porukassa viemään asioita eteenpäin, niin sitten pärjää meidän koko alue. On toki asioita, missä ollaan eri mieltä, mutta isoja kokonaisuuksia pitää pystyä viemää yhdessä eteenpäin.

Savolan mukaan hänelle suuri etu on ollut se, että ministerit samasta puolueesta.

– Nyt on pystynyt ihmisten asioita selvittämään suoraan ministereiltä ja ministeriöistä. Se on selkeä ero edelliseen vaalikauteen, Savola kertoo.

Kokoomuksen Susanna Koski vahvistaa, että sillä on suuri merkitys, kuuluuko kansanedustajan edustama puolue hallitukseen vai oppositioon.

– Olisi aika hälyttävää, jos hallituspuolueen edustajalla olisi mittava määrä aloitteita. Lähtökohtaisesti hallituspuolueiden kansanedustajilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa hallituksen esityksiin jo ennen kuin niitä annetaan, Koski toteaa.

Susanna Koski.
Susanna KoskiMikko Ahmajärvi / Yle

Kierrätystä ja kopiointia

Vaikka joillakin kansanedustajilla talousarvioaloitteiden määrä on suuri, eivät ne välttämättä ole uniikkeja tai aivan uusia ideoita. Monet poliitikot nimittäin kierrättävät talousarvioaloitteita. Näin ovat tehneet muun muassa Henriksson, Keskustan Antti Kurvinen ja RKP:n Joakim Strand. Osa aloitteista on esitelty eduskunnassa jopa kolmeen kertaan tällä vaalikaudella. Esimerkiksi Lasse Hautala on tehnyt aloitteen määrärahasta uuden sillan rakentamiseen Kyrönjoen yli vuonna 2018, 2017 ja 2016.

Talousarvioaloitteet voivat toistua myös eri kansanedustajilla. Kurvinen teki vuonna 2016 talousarvioaloitteen määrärahan lisäämisestä Seinäjoen lentoaseman toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Täsmälleen samasta aiheesta aloitteen on tehnyt SDP:n Harry Wallin vuonna 2015.

Reijo Hongiston (sin.) mukaan talousarvioaloitteilla haetaan ensisijaisesti huomiota. Hongisto itse on jättänyt tällä vaalikaudella vain yhden talousarvioaloitteen.

– On paljon asioita, joita ei olisi periaatteessa talousarvioaloitteilla edes saatu aikaan. On kahdenkeskisiä neuvotteluita hallituspuolueiden, ministereiden ja valiokuntavastaavien kanssa. Hallituspuolueet äänestävät opposition tekemät aloitteet kumoon. Niillä haetaan huomiota, ei niillä muuta merkitystä ole, Hongisto sanoo.

Yhtään henkilökohtaista talousarvioaloitetta kuluneella vaalikaudella eivät ole jättäneet Paula Risikko (kok.), Mika Lintilä (kesk.), Jutta Urpilainen (sd) ja Tuomo Puumala (kesk.).

Kansanedustaja Reijo Hongisto (sin.)
Reijo HongistoYle / Pasi Takkunen

Kirjalliset kysymykset

Eniten kirjallisia kysymyksiä tällä vaalikaudella on jättänyt SDP:n Maria Tolppanen. Hän on jättänyt niitä 54 kappaletta. Perussuomalaisista SDP:n riveihin siirtynyt kansanedustaja on jättänyt kirjallisia kysymyksiä muun muassa sosiaalialan työvoimapulasta, lähipoliisitoiminnan jatkumisesta Pohjanmaalla sekä taksiyrittäjien tasapuolisesta kohtelusta.

Seuraavaksi eniten kirjallisia kysymyksiä ovat jättäneet Peter Östman (29 kpl), Reijo Hongisto(22 kpl)ja Mikko Savola (16 kpl).

Kysymyksistä näkyvät kansanedustajien entiset ammatit, mielenkiinnon kohteet ja työryhmät, missä kukin istuu.

Esimerkiksi entinen veturimies Harry Wallin on esittänyt välikysymyksiä raideliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä junaliikenteen kilpailuttamisesta.

Vuosien tauon jälkeen Harry Wallin on jälleen eduskunnan jäsen.
Harry WallinMirva Korpela / Yle

Mikko Savolalla korostuu maanpuolustukselliset ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Savola on puolustusvaliokunnan jäsen ja toimii vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Joakim Strand on tullut tutuksi ensimmäisellä vaalikaudellaan erityisesti Vaasan puolustajana. Keskussairaalan kohtalo, Merenkurkun laivaliikenne ja akkutehdas energiaklustereineen ovat toistuneet RKP:n kansanedustajan puheissa suomen ja ruotsin kielellä.

Yhtäkään henkilökohtaista kirjallista kysymystä kuluneella vaalikaudella eivät ole jättäneet Paula Risikko (kok.) ja Mika Lintilä (kesk.) Risikko on estynyt tekemässä kysymyksiä, sillä hän toiminut tällä vaalikaudella eduskunnan toisena varapuhemiehenä, sisäministerinä sekä viime helmikuusta lähtien eduskunnan puhemiehenä.

Alueen kansanedustajilla on ollut tällä vaalikaudella myös aiheita, jotka ovat yhdistäneet kansanedustajia yli puoluerajojen. Kirjallisia kysymyksiä esimerkiksi susista ja niiden aiheuttamista haitoista ovat esittäneet Lasse Hautala, Susanna Koski, Reijo Hongisto ja Peter Östman.

Puheenvuoroja pyydetty aktiivisesti, muut aloitteet harvinaisempia

Eduskunnassa pidettyjen puheenvuorojen määrä tarkasteltaessa Maria Tolppanen on ollut eniten äänessä. Hän on pitänyt puheenvuoron 90 kertaa. Seuraavaksi eniten puheenvuoroja on pitänyt Peter Östman (79kpl), Anna-Maja Henriksson (65 kpl) ja Mikko Savola (65 kpl).

Yli 40 puheenvuoroa ovat pitäneet myös Antti Kurvinen, Mika Lintilä ja Reijo Hongisto.

Alle kymmenen puheenvuoroa ovat käyttäneet Susanna Koski, *Vesa-Matti Saarakkala *(sin.) ja Jutta Urpilainen ja Paula Risikko. Risikon puhumattomuus johtuu jo aiemmin mainituista tehtävistä puhemiehenä ja ministerinä. .

Kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.)
Hans-Mikael Holmgren / Yle

Toimenpide-, laki-, keskustelu- ja lisätalousarvioaloitteet sekä välikysymykset ovat varsin harvinaisia Vaasan vaalipiirin kansanedustajille.

Suosituin näistä on ollut lakialoite. Muun muassa Henriksson on ollut alullepanijana 17 kertaa, Peter Östman viisi ja Maria Tolppanen kolme kertaa.

Keskustelualoitteita ovat tehneet tällä vaalikaudella vain Jutta Urpilainen (1kpl), Mats Nylund (1kpl) ja Peter Östman (2kpl). Välikysymyksiä ovat esittäneet Harry Wallin, Anna-Maja Henriksson ja Peter Östman, kukin vain kerran.

Valiokuntatyö ei näy tilastoissa

Suuri osa parlamentaarisesta työstä tehdään valiokunnissa ja muissa kokouksissa. Tämä ei näy tilastoissa - paitsi mahdollisesti alhaisena läsnäoloprosenttina eduskunnan täysistunnoissa.

– Yleisesti ottaen nämä luvut osoittavat aktiivisuuden täysistunnossa, mutta niistä voi myös jossain määrin lukea henkilön aseman omassa puolueessa, toteaa Åbo Akademin poliittinen tutkija Claus Stolpe.

Stolpen mukaan kansanedustajan tehtävää voi hoitaa monella tavalla.

– Vaikka edustajaa ei näy tilastojen kärjessä, ei se silti tarkoita, että hän hoitaisi työnsä huonosti.

.

Eduskunnan istuntosali.
Vivi Lehtonen / Yle

Vuoden 2019 eduskuntavaalit järjestetään 14. huhtikuuta. Suuri osa Vaasan vaalipiirin kansanedustajista on hakemassa itselleen jatkokautta. Kansanedustajista tehtävänsä jättää muun muassa Maria Tolppanen, Mats Nylund, Harry Wallin ja Vesa-Matti Saarakkala.