Stressaatko pienestä? Ota mallia aasista: älä hötkyile ja ole hetkessä kiinni

Aasit ovat ihmisrakkaita ja rauhallisia eläimiä, joita käytetään yhä useammin myös kuntoutuseläiminä.

aasit
Satu Valkas ja Välimeren miniaasit Rölli ja Calle tonttulakit päässä Lopen Tevännöllä
Välimeren miniaasit Rölli ja Calle kipittävät kiltisti emäntänsä Satu Valkaksen rinnalla kotitilan pihapiirissä. Viisikuukautinen Calle on tiettävästi neljäs Suomessa syntynyt miniaasi.

Kolmet pitkäkorvat nousevat pystyyn uteliaasti, kun vieras kävelee kohti aasiaitausta Valkkaan tilalla.

Lopen Tevännöllä elävät miniaasit Rölli ja Calle sekä hieman suurempi Omie-aasi toivovat saavansa rapsutuksia ja kenties jotain hyvää syötävääkin. Rölli ja Calle ovat Välimeren miniaaseja, joita Suomessa elää kaikkiaan kuusitoista.

Aasi kurkottelee kohti kameraa
Pitkäkorvia on Suomen aasiyhdistyksen laskelmien mukaan tällä hetkellä Suomessa nelisensataa. Suurin osa niistä asuu eteläisessä Suomessa.Mika Halme / Yle

Aasien emäntä Satu Valkas ottaa lauman pienimmän erityiskohteluun ja kaataa sille sapuskaa muovivatiin.

– Kalle syntyi täällä meillä heinäkuun lopulla ja saa vielä omia herkkujaan, varsarehua, joka takaa pienelle kasvavalle aasipojalle tarvittavat ravinteet, selittää Valkas ja rapsuttelee pikkuista aasia lempeästi.

Aasi ei hötkyile

Aasit mielletään sympaattisiksi eläimiksi. Ne ovat ihmisrakkaita ja rauhallisia, kertoo Suomen aasiyhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtaja Kaisa Määttänen. Ihmiselle, joka suunnittelee uuden vuoden lupauksenaan tahtinsa hidastamista, aasin tapa elää voi toimia oivana ohjenuorana.

– Aasit eivät ihan turhasta hötkyile. Ne katsovat ja miettivät, selittää Satu Valkas.

Rölli Välimeren miniaasi takana Callen kaviot Lopen Tevännöllä Valkaksen tila
Välimeren miniaasi Röllillä on pörheä talvikarva.Kati Turtola / Yle

Valkkaan mukaan mielikuva jääräpäisestä aasista onkin väärinymmärrystä. Aasi on pikemminkin harkitsevainen ja opettaa omistajalleenkin pitkämielisyyttä. Pakko on aasin kanssa toimiessa huono motivaattori.

– Aasi voi olla epävarma tilanteesta. Jos siinä vaiheessa sitä rupeaa pakottamaan, niin se ajattelee, että nyt kuolema korjaa. En tee mitään. Kun näiden kanssa toimii rauhassa, ne ovat todella yhteistyökykyisiä eläimiä.

Aasi on sosiaalinen

Satu Valkas kertoo, että aasien sosiaalisuus yllättää usein ihmiset.

– Ne haluavat olla ihmisten kanssa tekemisissä ja myös lajitoveriensa kanssa.

Hän muistuttaa, että aasilla olisi oltava seurana mieluusti ainakin yksi aasi. Valkkaan tilalla kolmen aasin kanssa samassa aitauksessa käyskentelee vuononhevonen Kirppu.

Omie-aasi, välimeren miniaasi Rölli se vuononhevonen Kirppu aitauksessa syömässä Lopen Tevännöllä.
Aasit ovat sosiaalisia eläimiä. Ne kaipaavat toisen aasin seuraa ja viihtyvät myös hevosten kanssa.Kati Turtola / Yle

Aikaisemmin aaseja hankittiin seuraksi, maskotiksi ja hevosen kaveriksi, mutta parin viime vuoden aikana aaseja on ryhdytty hankkimaan myös eläinavusteiseen kuntoutustyöhän. Pienikokoinen, rauhallinen ja sympaattisen näköinen aasi onkin Kaisa Määttäsen mukaan oiva kuntoutuseläin.

– Yleensä ihmisillä ei ole aaseja kohtaan ole mitään semmoisia ennakkoluuloja, joten se sopii siihen työhön hyvin.

Vuononhevonen Kirppu ja Omie-aasi Lopella
Omie-aasin laumaan kuuluu kiinteästi myös vuononhevonen Kirppu.Kati Turtola / Yle

Molemmat Valkkaan miniaasitkin tekevät eläinavusteista kuntoutustyötä ja ovat taas lähdössä tapaamaan yksityisen lastensuojelulaitoksen asiakkaita. Pienet pitkäkorvat on koulutettu toimimaan asiakastilanteissa, ja kiltisti ne kopsuttelevat myös sisälle rakennuksiin.

– Tuntuu, että nämä ovat ehkä vielä sosiaalisempia kuin muut aasit. Syntymästään saakka luottavaisia ja rauhallisia, kuvailee Valkas.

Ne ovat koko ajan aidosti läsnä tässä hetkessä.

Satu Valkas

Monen nykyihmisen on vaikea keskittyä hetkeen. Valkas itse on koulutukseltaan psykologi ja tietää, että aaseilla tätä ongelmaa ei ole.

– Ne ovat koko ajan aidosti läsnä tässä hetkessä ja se on se, miksi eläimet ovat kuntoutustyössä hyödyllisiä.

Aasi on kohtelias

Aasi on herkkusuu, jolle maistuvat erityisesti heinä, porkkanat ja oljet. Kaisa Määttäsen mukaan aasi on perso hyvälle ruoalle, mutta se ei kuitenkaan vouhota ruoan perässä.

– Aasi on kohteliaampi ja varovaisempi kuin hevonen, vertaa Suomen aasiyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Määttänen.

– Kun menee kyykkyyn tuolla niityllä, ne tulevat suoraan syliin rapsutettavaksi. Eivät mitenkään puskien ja tönien, vaan kohteliaasti asettuvat siihen rapsutusetäisyydelle, kehuu puolestaan Satu Valkas suojattiensa tapoja.

Aasi on sopuisa

Suomen aasiyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Määttänen kertoo, että toisin kuin hevos- tai ponilauma laitumella oleva aasilauma päästää yleensä laupiaasti esimerkiksi hoitajansa lauman keskelle.

Määttänen kuvailee aasia sopuisaksi eläimeksi, joka ei omassa laumassaankaan liiemmin nahistele.

Aasi on yksi niistä eläimistä, jotka ovat sosiaalisen median myötä päässeen valokeilaan. Suomen aasiyhdistyksessäkin on huomattu, että kuvat pitkäkorvaisista, söpöistä aaseista keräävät aina runsaasti tykkäyksiä.

Suomen aasiyhdistyksen arvion mukaan puolet Suomessa elävistä aaseista on syntynyt Suomessa. Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomen aasikanta oli varsin kotimaista, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkomailta tuonti on lisääntynyt.