Työryhmä ehdottaa: Suuria liikenneväylähankkeita voitaisiin rahoittaa käyttäjämaksuilla

Työryhmä selvitti, voitaisiinko Suomessa rakentaa suuria infrahankkeita yhtiömallin avulla.

liikenne
Vaajakosken moottoritie
Arvo Vuorela / Yle

Suuret liikenneinfrahankkeet voidaan toteuttaa muun muassa yksityisen sijoittajien ja käyttäjämaksujen avulla, esittää liikenneinfrahankkeita pohtinut työryhmä.

Rahoitus tapahtuisi osakeyhtiön kautta. Työryhmän mukaan valtio ja kunnat ovat luontevia osakkaita yhtiössä, mutta muutakin rahoitusta tarvitaan, jotta edellytykset hankkeiden toteuttamiseksi paranisivat.

Julkisen ja yksityisen rahan sekä käyttäjämaksujen lisäksi rahoitusta voitaisiin saada EU-tuista ja kiinteistöjen kehittämisestä saatavasta arvonnoususta.

Pelkät verorahat eivät riitä

Työryhmän mukaan olennaista on miljardiluokan hankkeissa löytää ja hyödyntää rahoituslähteitä, jotka korvaavat valtion ja kuntien eli veronmaksajien kannettavaksi jäävää rahoitusosuutta.

– Suomessa on vireillä useita miljardiluokan väylähankkeita, joiden toteuttaminen pelkällä budjettirahoituksella on vaikeaa. Uudet rahoitusmallit mahdollistavat tärkeiden väylähankkeiden valmistelun viemisen eteenpäin, arvioi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Hänen mukaansa rahoitusta riittäisi samalla paremmin maakunnissa tärkeiden liikennehankkeiden toteuttamiseen.

– Jatkamme hankeyhtiömallin valmistelua valtiovarainministeriössä yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Uskon, että valmistelun pohjalta seuraava hallitus voi päättää useamman hankkeen käynnistämisestä, työryhmän raportin vastaanottanut Orpo sanoo.

Tampereen Lyly riemastui

Tampereen pormestari Lauri Lyly arvioi, että hankeyhtiö avaa mahdollisuuden Helsinki–Tampere-raideyhteyden nopeaan suunnitteluun ja toteutukseen. Kyseessä olisivat niin sanotut "tunnin junat".

– Viime vuosina on jo nähty, että isojen infrahankkeiden aloittaminen venyy valtion budjettikehityksen ja taloustilanteen vuoksi jopa vuosikymmeniä, mikäli toteutamme hankkeita perinteisellä valtion rahoituksella, Lyly sanoo.

Hänen mukaansa valtion roolin infrahankkeiden rahoittajana pitää tulevaisuudessakin säilyä vahvana, koska ilman sitä tuskin mikään hanke etenee.

– Valtio on jatkossakin keskeinen päättäjä hankkeiden tärkeysjärjestystä määriteltäessä, Lyly painottaa.