Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Tiedätkö, millä konstilla voisit vähentää eniten tai helpoiten ilmastokuormaasi? Kokeile!

ilmastonmuutos
Kannattaako lopettaa juuston syönti vai vaihtaa sähköautoon?
Tuomo Björksten, kuvankäsittely Stina Tuominen / Yle

Lihansyönti. Lentäminen. Lämmitys.

Nämä kolme ällää muodostavat suomalaisen ilmastokuormasta suurimman osan. Siihen päälle vielä muu kulutus, niin paketti on valmis.

Isossa kaukolämmitetyssä asunnossa yksin asuvalla suurin osa päästöistä tulee lämmityksestä, kun taas paljon lentävän vegaanin päästöt muodostuvat enemmän matkailusta.

Pelkästään kuluttajien valinnoilla ilmastonmuutosta ei pysäytetä, mutta vastuussa eivät myöskään ole vain teollisuus tai suuryritykset. Suomessa syntyvistä ilmastopäästöistä noin 70 prosenttia on peräisin kotitalouksista ja yksittäisten kuluttajien tekemistä valinnoista. Kuluttajan valinnoilla on siis väliä.

– Haaste on niin iso, kun puhutaan koko yhteiskunnan muodonmuutoksesta, että kaikkien toimenpiteiden pitää ampua samaan maaliin, sanoo ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnanen Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto laski Ylelle, millainen ilmastovaikutus milläkin yksittäisellä ilmastoteolla on. Valitse nyt, mitkä ilmastoteot sopivat sinulle parhaiten ja katso, kuinka iso vaikutus niillä on päästöihisi.

Mitäs sitä sitten laittaisi leivän päälle?

Syömämme ruuan aiheuttamista päästöistä on hyvä lähteä liikkeelle, koska on helppo vaikuttaa siihen, mitä ruokaa kaupasta ostaa tai mitä kauhoo lautaselle lounaslinjastolta. Suomalaiset syövät terveyden kannalta liikaa punaista lihaa, joten ruokailutottumusten muuttamisessa oma terveys, eurot ja ilmasto kulkevat kaiken lisäksi käsi kädessä.

– Yhtälö on houkutteleva. Suurin ilmastohyöty tulee siitä, että korvaa lihaa kasvisproteiinilla, Linnanen sanoo.

Ruoka aiheuttaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 20 prosenttia. Mitä olisin valmis muuttamaan?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Onko sinne Thaimaahan pakko lentää joka vuosi?

Jos jättää vaikkapa yhden kaukomatkan tekemättä, yksilön vuosittaiset päästöt tippuvat jo merkittävästi. Lentämisen päästöt ovat vähintään 15-kertaiset junaan verrattuna. Päästöjään voi siis pienentää paljon korvaamalla vuosittain yhden lentoloman junalomalla.

Lentoliikenteen osuus ihmisen aiheuttamista päästöistä on noin neljä prosenttia. Päästöjen vaikutus ilmastonmuutokseen on kuitenkin isompi, koska lentokoneiden päästöt menevät suoraan yläilmakehään. Lentoliikenteen päästöjen arvioitu kasvu ja muiden sektoreiden nopeampi päästövähennyskehitys lisäävät tulevaisuudessa lentoliikenteen päästöjen osuutta. Yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljestä lentomatkat aiheuttavat ison osan.

Bensa-auton vaihtaminen bussiin tai sähköautoon ovat molemmat varteenotettavia keinoja päästökuorman pienentämiseksi tien päällä.

Liikkuminen aiheuttaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 20 prosenttia. Miten sitä saisi pienemmäksi?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vihreään sähköön vaihtaminen on kyllä paljon helpompaa kuin muuttaminen

Asumisen päästöjä on usein vaikeinta vähentää, koska Suomessa asuntoja täytyy lämmittää. Asuminen muodostaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 30 prosenttia. Asumisen päästöihin kuuluvat myös sähkön ja veden käytöstä aiheutuvat päästöt.

Kaukolämpö on yleisin rakennusten lämmitysmuoto, ja ainakin vielä toistaiseksi lähes kaikki siitä tuotetaan polttamalla joko kivihiiltä tai muuta ainesta. Lämmitysmuotoaan ei esimerkiksi kerrostalossa pääse niin vain muuttamaan. Omakotitalossa lämmitysmuotonsa kukin taas voi vapaasti itse valita ja samoin aiheuttamiensa päästöjen määrän.

– Asumisessa suurin ilmastoteko on se, että olisi mahdollisimman vähän neliöitä per henkilö. Se sotii suoraan sen kanssa, että mitä paremmin sulla menee, sitä suurempaa kämppää olet hakemassa. Mutta siitä tulee suurimmat ympäristöhyödyt, Linnanen sanoo.

Asumisen infrastruktuuri on myös sidottua vuosikymmeniksi eteenpäin eikä sitä ole niin helppoa muuttaa kuin esimerkiksi syömistä ja liikkumista.

– Se on sillä tavalla lukittua, että asunnot ovat tietynlaisia ja niiden muuttaminen ei tapahdu nopeasti.

On kuitenkin keinoja, joilla asumisen päästöjä saa tiputettua. Mitäköhän sitä valitsisi?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kuinka monta paitaa ihminen tarvitsee?

Se että ostamme niin paljon vaatteita ja käytämme niitä niin vähän, saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne.

Jokainen kuluttamatta jätetty euro pienentää päästöjä, tavaroita ostaessa enemmän ja palveluista karsiessa vähän vähemmän.

– Jokainen ostopäätöksen tekemättä jättäminen on ympäristöteko, Linnanen sanoo.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston laskelman mukaan yksi säästetty euro tarkoittaa keskimäärin noin puolta kiloa vähemmän hiilidioksidipäästöjä.

– Todellisuudessa ilmastokriisi on ylikulutuskriisi, Linnanen sanoo.

Jossakin vaiheessa tulee Linnasen mukaan eteen myös se, että pitääkö meidän ylikuluttamista rajoittaa esimerkiksi henkilökohtaisilla päästökiintiöillä.

– Silloin voidakseen kuluttaa, tarvitsisi eurojen lisäksi myös päästöoikeuksia.

Asumisen, syömisen ja liikkumisen lisäksi laskettava muu kuluttaminen aiheuttaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 20 prosenttia. Voisiko jostain karsia?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Toiset ilmastovalinnat ovat helpompia kuin toiset. Mitä enemmän valintoja tekee, sitä enemmän kyse alkaa olla elämäntaparemontista, mutta silloin myös tulokset ovat isompia.

Yhden suomalaisen keskimääräiset ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt ovat noin 10,3 tonnia vuodessa. Esimerkiksi kiinalaisen päästöt ovat 7,5 ja intialaisen 1,9 tonnia. Keskiverto amerikkalainen päästelee vuodessa 15,6 tonnia.

Globaalisti kestävinä pidetään kahden tonnin vuosittaisia päästöjä pitkällä aikavälillä. Saitko omat päästösi niin pieniksi jo nyt?

Länsimaissa meidän kaikkien tulisi ensiksi puolittaa hiilijalanjälkemme vuoteen 2030 mennessä välttääksemme luonnonvarojen ylikuluttamisen. Pienillä ja yksittäisillä teoilla on hyvä aloittaa.

– Tietty osa kulutuksesta pystytään vapaaehtoisilla toimilla vähentämään, mutta kun tavoitetaso on miinus sata vuoteen 2050 mennessä, niin ei se onnistu jollakin yhdellä tempulla, Linnanen sanoo.

Pystyisikö sitä aluksi vaikka yhteen tai kahteen temppuun?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kannattaako lopettaa juuston syönti vai vaihtaa sähköautoon?
Tuomo Björksten, kuvankäsittely Stina Tuominen / Yle

Lisäys 20. helmikuuta 2019 kello 17.51: Laskuriin lisätty vuotuisten ajojen ja lentomatkojen pituus sekä maininta, että lentomatkat ovat edestakaisia.

Lue myös:

Yle Kioski: Ilmastouutiset #1 elämäni ankein vuosi?

Jätä sipsipussi ostamatta – Siitä säästyvät eurot ja uusi kännykkäsovellus lupaavat ratkaista ilmastokriisin

Näkökulma: Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset saastuttavat kuitenkin?

Mitä sinäkin voit tehdä tuttujen keinojen lisäksi, jos haluat hidastaa ilmastonmuutosta? Professori listaa 3 yllättävää asiaa