Isommat puolueet näkevät taloudellisen hyödyn – pienemmät suhtautuvat kriittisesti Jäämeren rataan

Yle Saame kysyi puolueilta näkemyksiä Jäämeren radasta. Isot näkevät hyödyt, pienet haitat.

Jäämeren rata
Yle Saame selvitti puoluiden näkemyksiä Jäämeren radasta.
Yle Saame selvitti puoluiden näkemyksiä Jäämeren radasta.Yle Sápmi

Yle Saame tiedusteli sähköpostitse eduskuntapuolueilta näkemyksiä Jäämeren radan rakentamiseen. Kahdeksan puoluetta vastasi. Maaliskuussa julkaistun, Liikenneministeriön tilaaman selvityksen mukaan Jäämerelle yltävä rata olisi paras linjata Rovaniemeltä Kirkkoniemeen menevälle reitille.

Jako näyttää olevan melko selvä. Isot puolueet ja perussuomalaiset näkevät hankkeessa hyötyjä. Pienemmät suhtautuvat kriittisesti.

Esimerkiksi Keskusta näkee huikeita mahdollisuuksia, Kokoomus katsoo radan tuovan taloudellista hyötyä ja Sosiaalidemokraatit haluavat Suomen olevan EU:n portti kohti Koillisväylää. Perussuomalaisten mielestä uudet laivausreitit ovat elintärkeitä.

Pienemmät suhtautuvat rataan kielteisesti. Vihreät sanovat sen selkeimmin ja vasemmisto ei kannata sellaista hanketta, mikä ei ota huomioon alkuperäiskansoja. RKP suhtautuu myös kriittisesti hankkeeseen. Kristilliset haluaisivat radan Kemijärven, Sallan ja Alakurtin kautta Kantalahteen.

Kuvan alta voit lukea sanasta sanaan, mitä eri puolueet vastasivat Yle Saamen esittämään kysymykseen: “Mikä on puolueenne kanta Jäämeren radan rakentamiseen, tuleeko rata rakentaa vai ei?”

Kuvamanipulaatio. Toteutuessaan rata halkoisi yhteensä kuusi saamelaispaliskuntaa Sodankylän ja Inarin alueilla.
Vesa Toppari / Yle

Suomen Keskusta:

Keskustan Sotkamon puoluekokous 2018 piti tärkeänä edistää Jäämeren radan rakentamista. Puoluekokous totesi, että Jäämeren rata yhdessä Tallinnan tunnelin kanssa liittäisi Suomen Jäämereltä Manner-Eurooppaan saakka. Oikein toteutettuna Jäämeren rata avaisi Suomelle uusia ja huikeita mahdollisuuksia parantaen erityisesti pohjoisen alueen elinkeinotoiminnan edellytyksiä.

Puoluekokous piti tärkeänä, että hankkeen työstämisessä mukana on myös Saamelaiskäräjät. Hankkeella on vaikutuksia ympäristöön, talouteen sekä saamelaisten elinkei­noihin ja kulttuuriin.

Keskusta toteaa, että Jäämeren rata on kansainvälinen hanke niin suunnittelun, toteutuksen kuin rahoituksen osalta.

Kansallinen Kokoomus:

Jäämeren rata kasvattaisi investointeja Lapin alueella ja toisi Suomelle taloudellista hyötyä työpaikkojen muodossa. On kuitenkin tärkeää huomioida mahdollisuudet ratainvestoinnin toteuttamiseen: radan rakennuttaminen olisi miljardiluokan investointi, joka toteutettaisiin pääasiassa kansallisella rahoituksella.

Meidän pitää myös huolellisesti tehdä selvitys radan vaikutuksista muun muassa porotaloudelle ja ympäristölle. Jäämeren ratalinjausta on selvitetty liikenne- ja viestintäministeriön työryhmässä, joka julkaisee raporttinsa tammikuussa. Kokonaiskuvan perusteellinen hahmottaminen on edellytys hankkeen etenemiselle.

Suomen Sosiaalidemokraatit:

Sosiaalidemokraatit haluavat tehdä Suomesta EU:n portin kohti Koillisväylää ja laajempaa arktista aluetta osana EU:n TEN-T -liikenneverkkosuunnitelmaa. Kaikista hankkeista on laadittava perusteelliset hyöty-, kustannus-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit.

Perussuomalaiset:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on jo vuonna 2013 tehnyt budjettiesityksen Jäämeren radan rakentamisen aloittamiseksi. Tämä turvaisi kuljetus- ja laivausreittejä, jotka ovat elintärkeitä Suomen kilpailukyvylle ja teollisuudelle Lapissa.

Vihreä liitto:

Vihreät suhtautuu kielteisesti Jäämeren ratahankkeeseen. Sille ei ole osoitettu edes taloudellisia perusteita, muista puhumattakaan. Näyttää siltä, että radasta olisi tulossa kaikissa todennäköisissä olosuhteissa taloudellisesti kannattamaton.

Toteutuessaan radan vaikutukset saamelaisten elinkeinoihin, porotalouteen ja kulttuuriin olisivat merkittävät ja kielteiset. Alkuperäiskansan elinkeinoja ja kulttuuria heikentävä jätti-infrastruktuurihanke alkuperäiskansan mailla, jonka päätöksenteosta alkuperäiskansa jätetään syrjään, ei ole Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden mukainen.

Rata kulkisi myös väistämättä suojelualueiden läpi ja heikentäisi pohjoisen luontoarvoja.

Vasemmistoliitto:

Vasemmistoliitolla ei ole varsinaista puolueen linjausta. Puolue ei tosin kannata hanketta, joka ei huomioi alkuperäiskansojen oikeuksia ja ympäristöarvoja. Hankkeen arvioidut taloudelliset hyödyt kaipaavat vielä lisäselvityksiä, koska eivät ole kunnolla perusteltuja. Tämä etenkin sen takia, että Suomessa on tällä hetkellä paljon muita isoja raidehankkeita, jotka kaipaavat rahoitusta.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue:

Suunnitelmat ovat massiiviset ja kulkevat ainutlaatuisten alueiden läpi. Ratasuunnitelmissa tulisi huomioida radan vaikutukset esimerkiksi porotalouteen. RKP suhtautuu esillä oleviin suunnitelmiin erittäin kriittisesti.

Suomen kristillisdemokraatit:

Kristillisdemokraattien mielestä halvin ja helpoiten toteutettava vaihtoehto olisi rata Rovaniemeltä Kemijärven, Sallan ja Alakurtin kautta Kantalahteen ja Murmanskin rataan. Tämä ratalinjaus on suurimmalta osalta jo olemassa ja sähköistettykin Kemijärvelle asti.

Jos rata vedetään Rovaniemeltä Jäämerelle, sen tulee kulkea Kemijärven kautta Pelkosenniemelle ja Sodankylään, jolloin se palvelee myös matkailua ja metsä- ja kaivosteollisuutta. Tämä on huomattavasti kalliimpi ja siihen liittyy luonnonsuojelullisia kysymyksiä, mistä syystä myös osa saamelaisista vastustaa ratayhteyttä, joten sen reitin toteutuminen on todella epävarmaa.

kartta
Yle Uutisgrafiikka

Liikenneviraston esiselvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Jäämeren rata parantaisi Suomen logistista asemaa ja saavutettavuutta sekä koko Euroopan yhteyksiä. Rata toisi vaihtoehtoisen kuljetusreitin Suomen vienti- ja tuontikuljetuksille. Jäämeren ympäri vuoden jäättömien syväsatamien kautta avautuisi uusi yhteys myös Atlantille ja Koillisväylälle.

Jäämeren radan kuljetukset koostuisivat selvityksen arvioiden mukaan pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Kollisväylän kautta kulkevat tuotteet.

Ehdotettavan Kirkkoniemi-linjauksen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 2,9 miljardia euroa, mikäli linjaus kulkee Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle. Kirkkoniemen linjauksen investointikustannukset Suomen puolella ovat noin 2 miljardia euroa ja Norjan puolella noin 0,9 miljardia euroa