Toimivatko ensikertalaiskiintiöt huonosti? "Korkeakouluun siirtyminen saattaa pitkittyä"

Vuonna 2016 käyttöön otettu ensikertalaiskiintiö ratkaisee pienen osan korkeakouluhauista. Silti se saa osan hakijoista karttamaan kakkosvaihtoehtoa ja viettämään vielä yhden välivuoden.

Koulutus ja kasvatus
Tatu Kurkinen / oikeustieteellisen pääsykoe / Helsingin yliopiston kirjasto 08.06.2018
Oikeustiede on suosituimpien ja vaikeimpien hakukohteiden listalla vuodesta toiseen.Jouni Immonen / Yle

Yhä harvempi tuore ylioppilas istahtaa enää samana syksynä koulun penkille.

Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan vuonna 2017 valmistuneista ylioppilaista vain hieman reilu 28 prosenttia jatkoi opintojaan vielä samana vuonna.

Välivuosien määrä on kasvanut tasaisesti. Viitisen vuotta sitten reilu 36 prosenttia jatkoi valmistumisvuonna opintojaan joko yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai suorittaen esimerkiksi ammatillisen tutkinnon.

Ylioppilaiden jatkokoulutukseen pääsy
Yle Uutisgrafiikka

Myös aiempien ylioppilasikäluokkien pääsy koulutukseen on vaikeutunut: kun vielä vuonna 2014 valmistuneista vuoden kuluttua opiskeli 58 prosenttia, vuoden 2016 ikäluokasta näin teki enää 53 prosenttia.

Koulutuspoliitikot arvioivat, että korkeakoulujen oville on päässyt syntymään ruuhkaa. Sitä olisi nyt hyvä purkaa.

– Siellä ovat sekä juuri ylioppilaiksi kirjoittaneet tai ammattikoulusta valmistuneet että useammasta ikäluokasta niitä, jotka eivät ole päässeet korkeakouluun, sanoo eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.).

Hänen mielestään korkeakoulujen aloituspaikkoja pitäisi väliaikaisesti lisätä, jotta tilanne saadaan ratkaistuksi.

Samaa mieltä on sivistysvaliokunnan jäsen Pilvi Torsti (sd.).

– Me tarvitsemme määräaikaisen lisäyksen erityisesti aloille, joissa nähdään tällä hetkellä työvoimapulaa, hän sanoo.

Ratkaisuksi tarjotut kiintiöt ovat lisänneet taktikointia

Suman purkaminen ei tietenkään riitä, vaan myös korkeakouluvalintoja pyritään kehittämään.

Välivuosien vähentämistä onkin kokeiltu erilaisilla keinoilla. Korkeakoulujen pääsykokeita on uudistettu, ylioppilastodistusten painoarvoa on lisätty ja keväällä 2016 otettiin käyttöön niin kutsuttu ensikertalaiskiintiö.

Kiintiön tavoitteena on helpottaa niiden pääsyä jatko-opintoihin, joilla ei ole vielä korkeakoulupaikkaa.

Käytännössä kiintiön merkitys on ollut pieni. Suomen Lukiolaisten Liitosta kerrotaan Ylelle, että keväällä 2016 korkeakoulupaikkoja oli tarjolla lähes 50 000, ja vain noin 250 tapauksessa opiskelija valittiin ensikertalaiskiintiön perusteella. Se tarkoittaa, että tällaisessa tapauksessa kiintiö ratkaisi valinnan ensikertalaisen eduksi sellaiseen nähden, jolla oli jo yksi tai useampi korkeakoulupaikka takataskussa.

Samaan aikaan uudistuksella on ollut sitäkin suurempi pelotevaikutus: opiskelijat eivät ota enää vastaan kakkos- tai kolmossijalle laitettua korkeakoulupaikkaa, koska ensikertalaisstatusta ei haluta menettää.

– Kyllä se näkyy tilastoissa niin, että sitten ei oteta vastaan kuin juuri se opiskelupaikka, mitä haluaa eniten. Se muodostuu joissain tapauksissa ongelmaksi. Korkeakouluun siirtyminen saattaa pitkittyä, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Alvar Euro arvioi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö: "Myös hakuinto on kasvanut"

Opetus- ja kulttuuriministeriössäkin tunnistetaan niin kutsuttu "signaalivaikutus". Opetusneuvos Birgitta Vuorinen myöntää, että kiintiöuudistuksen viestinnässä olisi voinut olla parantamisen varaa.

– Sama viesti on välittynyt meillekin, että taktikointia on ollut. Uudistuksen ympärillä on ollut sellaista henkeä, että se ensimmäinen valinta tehdään niin merkittäväksi, että se ratkaisisi kaiken, Vuorinen sanoo.

Jotain positiivistakin kiintiöistä on seurannut: hakuinto on jonkin verran kasvanut.

– Se siis ymmärretään, että tässä halutaan suosia positiivisella tavalla ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia.

Vuorisen mukaan iso rooli korkeakouluhauissa on opinto-ohjaajilla. Samaa mieltä on Lukiolaisten Liiton Euro. Hänen mukaansa siirtymiä voisi jouhevoittaa suuremmalla määrällä opinto-ohjausta.

– Sen lisäksi myös alanvaihto korkeakoulun sisällä täytyy tehdä entistä helpommaksi, Euro sanoo.