Aalto-talot ostanut kaupunki aikoo rakentaa lisää liiketilaa Rovaniemen keskustaan

Kauppahintaa ei kerrota, mutta kaupunginjohtaja on varma, että ostokset maksavat itsensä takaisin.

Rovaniemi
Kävelykatu, Rovaniemi
Näkymä Rovaniemen Koskikadulta. Kaupunki osti vasemmanpuoleisen talon.Miikka Miinala / Yle

Rovaniemen kaupunki laskee aiemmin viikolla julkistamansa kiinteistökaupan tuovan tuntuvia taloudellisia hyötyjä. Kaupungin kiinteistöyhtiö Rovaseudun markkinakiinteistöt Oy osti kolme Alvar Aallon suunnittelemaa kerrostaloa kaupungin ytimestä.

– Ne ovat kysyttyjä ja arvokkaita tontteja, joita kaupunki haluaa itsekin hyödyntää lisärakentamalla ja jalostamalla, sanoo kaupunginjohtaja Esko Lotvonen. Hän ei tarkkaan osaa sanoa, kuinka paljon Koskikadulla ja Jaakonkadulla sijaitsevilla tonteilla vielä on rakennusoikeutta.

Tarkoitus on rakentaa nimenomaan lisää liiketilaa.

– Kyllä meillä on aidosti taloudellinen intressi tässä eli veronmaksajat hyötyvät siitä tulosta.

Ostettujen talojen tilat ovat pääosin yritysten käytössä, mutta taloissa on myös asuinhuoneistoja. Lotvosen mukaan kaikki tilat ovat tällä hetkellä vuokralla. Vuokrasopimukset jatkuvat hänen mukaansa toistaiseksi entisellään.

– Siihen kuitenkin tähdätään että vuokralaiset olisivat yrityksiä eli sitä mukaa kun yksityisiltä vapautuu tiloja, niin painopiste siirtyy liiketoimintaan, kaupunginjohtaja sanoo.

Aalto suunnitteli 50 - 60 -lukujen vaihteessa rakennetut talot Ahon perheelle. Kaupungin kiinteistöyhtiö osti ne kaupunginhallituksen siunauksella Antti Ahon perikunnalta.

alvar aalto - säätiö piirustus
Alvar Aallon piirustus Koskikadun talosta on vuodelta 1961.Alvar Aalto-säätiö

Aallon ovenkahvat yrittäjän riesana

Pukimo Edvard on myynyt miesten pukuja Koskikatu 20 :ssä lähes 60 vuoden ajan. Isänsä perustamaa yritystä jatkava Esko Parpala luki vuokraisännän vaihtumisesta aamun lehdestä.

– Täytyy vaan toivoa, että kaupunki pitää vuokrat kurissa eikä tapa pienyrittäjiä. Jos vuokrat alkavat nousta, niin alkaa kato käymään.

Parpala pitää taloa Rovaniemen parhaana kauppapaikkana. Aalto-arkkitehtuuri sinänsä ei kuitenkaan asiakkaita tuo, pikemminkin päinvastoin.

– Ovissa on Alvar Aallon suunnittelemat kahvat, joita ei voi vaihtaa. Sadat asiakkaat ovat rikkoneet niissä kätensä, verta on tullut ja laastareita on saanut jakaa.

Moneen suuntaan kaartuvat kahvat ovat niin lähellä oven karmia, että ovea avaavan on helppo teloa rystysensä. Muutakin korjattavaa yrittäjä näkee.

– Kyllä tiiliä on joskus tippunut kadulle.

esko parpala
Esko Parpala vaihtaisi liikkeensä ovenkahvat, jos vain voisi.Annu Passoja / Yle

Aalto-säätiö: Reliefi kuuluu Koskikadulle

Arkkitehdin perintöä valvovan Alvar Aalto-säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh kertoo, että kahvat ovat tinan, sinkin ja kuparin sekoitusta eli niin sanottua arkkitehtipronssia. Lindh vahvistaa sen, minkä yrittäjä Parpala jo tiesikin; kahvoja ei saa itse vaihtaa.

– Ne pitäisi hyvin huolellisesti tutkia Aalto-säätiön arkkitehtien ja konservaattoreiden kanssa.

Vaikka Koskikadun asuin- ja liikerakennukset eivät ole sellaisia nähtävyyksiä kuin Lappia-talo tai Rovaniemen kaupungintalo, harjaantunut silmä tunnistaa ne Aallon suunnittelemiksi.

– Aallon arkkitehtuuri näkyy eniten julkisivussa ja porrashuoneissa. Julkisivumateriaalina käytetty poltettu tiili tekee siitä vähän arvokkaamman. Ikkunatkaan eivät ole ihan suorakaiteen muotoisia.

Aallon suunnittelema ja kuvataiteilija Heikki Häivänojan valmistama reliefi poistettiin Koskikadun seinästä joitakin vuosia sitten, ja nyt kaupunki miettii sen palauttamista alkuperäiselle paikalle.

Myös kaupungintalo on harkinnassa reliefin sijoituspaikaksi, minkä Lindh tyrmää ykskantaan.

– Ei missään tapauksessa. Kaupungintalo on valmistunut vuonna 1988 ja sillä rakennuksella on omat erityispiirteensä, toteaa Lindh. Hän toivoo reliefin palaavan lähtöpaikalleen Koskikadulle mahdollisimman pian.