Uusperheen isän neuvo: "Joulu on lasten juhla ja heitä pitää kuunnella" – lue vinkit uusperheen hyvään jouluun

Suomessa on noin 50 000 uusperhettä ja Suomen Uusperheiden liiton neuvontapuhelin on pirissyt viime aikoina tiuhaan. Uusperheissä voi olla vaikeaa päättää, kenen luona lapset joulua viettävät.

uusperheet
Monica Essén, Elliot Huhtala ja Iiro Kinnanen ovat osa uusperhettä.
Monica Essén, Elliot Huhtala ja Iiro Kinnanen ovat osa uusperhettä.Minna Rosvall / Yle

Monica Essénin ja Iiro Kinnasen perhe valmistautuu viidenteen yhteiseen jouluunsa. Monican kolme lasta ovat menossa mukana. Jouluaatto vietetään yhdessä oman uusperheen kesken. Lapset menevät joulun aikana myös biologisen isänsä luokse. Yhdeksänvuotias Elliot Huhtala on tyytyväinen järjestelyyn.

– On hauskaa, kun jouluna saa enemmän lahjoja kuin normaalisti. Toivon uutta kännykkää ja playstationia. Viime jouluna joulupukki tuli tänne, kertoo Elliot Huhtala.

On palkitsevaa ja hienoa olla perheen isähahmona, vaikka olen tullut tähän takavasemmalta. Olen kiitollinen joka päivästä.

Iiro Kinnanen

Elliot viihtyy sohvalla Monican ja Iiron kanssa. Käsissä hänellä on tabletti, jolla pelataan yhdessä Iiron kanssa. Välillä kaksikko käy sytyttämässä tulen takkaan.

– Olemme vanhoja tuttuja Iiron kanssa. Eron jälkeen Iiro tuli kahville. Ensimmäisenä iltana Iiro luki Elliotille sadun, kun Elliot pyysi. On ollut mutkiakin matkassa. Jokainen lapsi reagoi uuteen aikuiseen eri tavalla. Jokainen lapsi on saanut itse päättää, missä hän viettää joulun, kertoo Monica Essén.

Iiro Kinnanen kertoo, että hänen vanhempansa ovat suhtautuneet uusperheeseen hyvin. He ovat ottaneet lapset omiksi lapsenlapsikseen.

– On palkitsevaa ja hienoa olla perheen isähahmona, vaikka olen tullut tähän takavasemmalta. Olen kiitollinen joka päivästä, pohtii Iiro Kinnanen.

Iiro Kinnanen antaa neuvon muille uusperheille.

Iiro Kinnanen ja Elliot Huhtala
Iiro Kinnanen ja Elliot HuhtalaMinna Rosvall / Yle

– Joulu on lasten juhla ja heitä pitää lähtökohtaisesti kuunnella. Lapset ovat kerran menettäneet ydinperheensä, joten meidän pitää kuunnella heidän toiveitaan ja viettää aikaa heidän kanssaan. Heille pitää antaa hyviä muistoja.

Kuusi vinkkiä, miten uusperheessä kaikilla olisi hyvä joulu

Suomessa joulua viettää noin 50 000 uusperhettä. Joulu ja muut juhlapyhät aiheuttavat usein pohdintaa uusperheissä – miten ja kenen kanssa joulua vietetään.

Suomen Uusperheiden liitossa joulun lähestyminen on huomattu. Neuvontapuhelimessa kysytään muun muassa, mistä löytyy apua, jos perhe ei pärjää jouluna. Stepping-hankkeen uusperheneuvojat Elisa Jyllikoski ja Anni Pakarinen neuvovat ehkäisemään ennalta kriisejä puhumalla.

– Kaikkiin ajanjaksoihin, joissa uusperhe viettää paljon aikaa yhdessä, latautuu aika paljon odotuksia. Jouluun liittyy paljon omasta lapsuuden perheestä tulevia traditioita, odotuksia ja toiveita. Suomalainen joulu saattaa mennä tunnetasolla aika syvälle. Uusperheen lapsi voi olla myös iloinen, että hänellä on kaksi joulua, sanoo uusperheneuvoja Elisa Jyllikoski.

1. Selvitä ajoissa milloin, missä ja kenen kanssa joulua vietetään

Uusperheen kannattaa selvittää, voisiko joulua viettää aaton lisäksi joulupäivänä tai tapaninpäivänä. On hyvä olla ajoissa selvillä siitä, milloin koko perhe ja muut perheen tärkeät henkilöt, kuten isovanhemmat, ovat läsnä ja missä joulua vietetään kunakin päivänä. Pitää hyväksyä se, että välttämättä kaikkia ei saada paikalle jouluaattona. Joulukiireiden keskellä lapselle on tärkeää kertoa, missä hän on joulunpyhät ja mitä silloin tapahtuu.

2. Ex-puolisoihin kannattaa pitää kunnioittavat välit, jotta asioista voidaan sopia

Ex-puolisoiden tai muiden perheen ulkopuolella olevien läheisten kanssa ei tarvitse olla ystäviä. Lasten kannalta on silti tärkeää, että aikuiset tulisivat toimeen keskenään. Olisi hyvä, jos lasten joulunajan tapaamiset pystyttäisiin sopimaan niin, ettei lapsen tarvitse koko ajan liikkua paikasta toiseen, vaan että hän voisi myös asettua eri kotien joulunviettoon. Tavoite on järjestää lapselle rauhallista yhteistä aikaa molempien vanhempien luona.

3. Kysy jokaiselta ainakin yksi joulunviettoon liittyvä toive

Kaikilta perheen joulunviettoon kuuluvilta henkilöiltä kannattaa kysyä, minkälaiset asiat saavat aikaan joulutunnelman. Kaikkia toiveita ei tietysti pystytä toteuttamaan. Olisi tärkeää, että ainakin yksi jokaisen perheenjäsenen toive toteutuisi uusperheen joulussa.

4. Isovanhempien pitäisi huomioida myös bonuslapset

Suomen Uusperheiden liitto on saanut kysymyksiä isovanhemmilta, miten uusperheiden bonuslapsiin suhtaudutaan. Uusperheneuvoja Elisa Jyllikoski kannustaa kohtelemaan lapsia tasapuolisesti myös jouluna. Isovanhempien olisi hyvä viedä joulumuistamisia biologisten lastenlasten lisäksi bonuslapsille.

5. Luo uusia perinteitä omalle uusperheelle

Puolisoiden historiasta tulee jouluperinteitä ja käytäntöjä uusperheen jouluun. Kannattaa rakentaa myös uusperheen omia uusia tapoja. Ne tukevat perheytymistä ja luovat me-henkeä.

6. Anna lapsen soittaa tai ottaa videopuhelu toiselle vanhemmalle

Nykyään tekniikka antaa mahdollisuudet olla yhteydessä myös muualla joulua viettäviin vanhempiin. Uusperheneuvoja Anni Pakarinen muistuttaa, että toisen vanhemman ikävöiminen aiheuttaa eniten mielipahaa uusperheen lapsille. Lapset saattavat haluta näyttää lahjojaan ja kertoa niistä molemmille vanhemmilleen. Tämä onnistuu videopuheluyhteydellä. Jos ex-puolisoiden välit ovat kovin riitaisat, on hyvä, jos kuitenkin pystytään huomiomaan lapsen näkökulma ja tuetaan lasta mahdollisissa ikävissä tunteissa. Lapsen kannalta lyhyt viesti tai puhelu muualla asuvalle vanhemmalle voi lievittää hetkellistä ikävän tunnetta.

Uusperheneuvojat Elisa Jyllikoski ja Anni Pakarinen.
Uusperheneuvojat Elisa Jyllikoski ja Anni Pakarinen.Minna Rosvall / Yle

Digisovellus apuun uusperheiden auttamisessa Raisiossa ja Järvenpäässä

Maaliskuussa 2019 alkaa uusperheiden uusi StepApp-valmennus Raisiossa ja Järvenpäässä. Valmennuksessa hyödynnetään uusperhetietoa ja pelillisyyttä sisältävää StepApp-sovellusta.

Sen avulla vanhemmat ja lapset saavat tietoa ja työvälineitä ja voivat pelata uusperheaiheisia minipelejä. Kokemukset hyötypelien käyttöönotosta perhetyössä ovat olleet hyviä.

Stepping-hankkeessa käytettävän sovelluksen suunnittelukuvia.
Stepping-hankkeessa käytettävän sovelluksen suunnittelukuvia. Minna Rosvall / Yle

Uusperheneuvoja Anni Pakarinen toimii myös hankesuunnittelijana Stepping-nimisessä hankkeessa, joka käyttää sovellusta apunaan. Pakarinen on ollut kehittämässä peliä. Hän työskenteli aiemmin Turun yliopistossa ja kehitti väitöstutkimuksessaan pelillisen sovelluksen perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi neuvolatyössä. Elisa Jyllikoski on puolestaan valmennusprojektin hankepäällikkö.

Perhevalmennuksen ryhmätapaamisessa on kerrallaan mukana 5–7 pariskuntaa. Yhteensä Raisiossa ja Järvenpäässä valmennuksiin osallistuu noin sata aikuista. Myös perheiden lapset ja nuoret osallistuvat valmennukseen kotoa käsin. He harjoittelevat StepApp-sovelluksen avulla, jota käyttää koko perhe yhdessä.

– Olemme saaneet sovelluksesta hyviä kommentteja testiryhmissä. Lapset tykkäävät peleistä, mutta nuoret haluavat saada myös lisäksi tietoa uusperheessä elämisen tueksi, kertoo Anni Pakarinen.

Työryhmä suunnittelee sovellusta NordicEdu-yrityksen tiloissa.
Työryhmä suunnittelee sovellusta NordicEdu-yrityksen tiloissa.Minna Rosvall / Yle

Perhe voi katsoa videoita, vastata kyselyihin ja etsiä tietoa sovelluksesta. Lapset ovat pitäneet siitä, että he ovat päässeet kehittämään peliä asiantuntijoiden kanssa yhdessä. Sovelluksen toteuttaa NordicEdu–niminen turkulaisyritys. Kehittämiseen osallistuvat lasten lisäksi kokemusasiantuntijat, uusperheiden aikuiset sekä uusperheitä kohtaavat ammattilaiset.

– Pääsemme hankkeen avulla selvittämään, millaisia tarpeita varsinaissuomalaisilla uusperheillä on. Pystymme myös vertailemaan, ovatko tarpeet samanlaisia lähellä pääkaupunkiseutua eli Järvenpäässä, kertoo uusperheneuvoja ja hankepäällikkö Elisa Jyllikoski.