Koskimäen 7-henkinen perhe viettää tämän joulun kontissa – "Ei haittaa, vaikka olisi vähän pitsaakin kinkun vieressä joulupöydässä"

Anna Koskimäen perhe päätyi kuukausi sitten asumaan konttiin. Saunaa ei ole ja joskus katosta vuotaa vettä, mutta sisälle on loihdittu kompakti koti.

Koti ja asuminen
Anna Koskimäki lakaisee konttikodin rappusia
Anna Koskimäen konttikoti on pystytetty vanhan kyläkoulun pihaan. 7-henkinen perhe aikoo asua kontissa kunnes heidän oikea kotinsa valmistuu. Kontin sisustamisessa on hyödynnetty lähinnä Facebookin roskalava-löytöjä. Anne Elhaimer / Yle

Tuoko se on?

Sininen aaltopeltinen konttirivi nököttää käytöstä poistetun kansakoulun pihamaalla Nurmossa. Ovelle johtavat pakkauslavoista tehdyt rappuset.

Vieressä on jättiläiskokoinen lyhty, joka on täynnä jouluvaloja.

Koputus varmistaa, että paikka on oikea. Sisällä Anna Koskimäki istuu lattialla ja puettaa miehensä Laurin kanssa 3- ja 2-vuotiaita Peetua ja Niioa ulos. Hyllyllä korissa on iso kasa villasukkia.

– Siitä saa vieraatkin ottaa, jos ei ole omia mukana, Koskimäki vinkkaa.

Vanhimmat lapset Miila, 11, ja Jooa, 9, ovat koulussa ja nuorimmainen, vielä nimeämätön poikavauva, nukkuu rottinkikeinussa olohuoneessa. Kontissa eletään normaalia lapsiperheen elämää, vaikka moni sitä nikotteleekin.

– Kylläpä näitä meidän ratkaisuja on hämmästelty ennenkin. Se ei varmaan tullut lähipiirille yllätyksenä, että tällaisia poikkeuksellisia ratkaisuja tehdään, ja niiden kanssa eletään.

Kontin sisällä on kuitenkin lämmin. Todella lämmin ja mukava.

Tekisi mieli peruuttaa takaisin ulos ja astua uudelleen sisään, niin suuri ero ulkokuoren ja sisällä olevan välillä on.

Koskimäkien konttikodin olohuone
Konttikodin avara olohuone on rakennettu paikan päälle pitkästä tavarasta. Samassa tilassa on tupakeittiö ja olohuone jatkuu makuuhuoneena.Anne Elhaimer / Yle

Talo myytiin alta

Mutta miksi kukaan haluaisi muuttaa konttiin? Vieläpä ison lapsijoukon kanssa?

Koskimäkien tapauksessa muuttoon johtivat monet käytännön syyt. Vanhan Knuuttilan koulun palauttaminen alkuperäiseen kuntoon perheen kodiksi on edelleen pahasti kesken. Lisäksi entinen koti on myyty.

Koulun hankkimisesta on jo kaksi vuotta. Alakerrassa näkyvät edelleen paljaat hirret ja lattiana on hiekkapohja. Purkamista on vielä paljon.

– Aiemmin sanoin, että vuoden päästä muutetaan. Nyt en enää sano mitään. Aikataulut on unohdettu.

Kun vielä perheen entinen talo kävi kaupaksi syksyllä ja asunto meni alta, Koskimäet alkoivat miettiä vaihtoehtoja. Vuokralle muuttaminen ei houkutellut.

– Mietin miten suureen kerrostaloasuntoon meidän perhe sopii. Kokeilin googlettaa konttikotia. Ihastuin ajatukseen aivan täysin, Anna Koskimäki kertoo.

Sopiva kontti löytyi lopulta vain neljän kilometrin päästä. Myös mies innostui vaimon ajatuksesta.

– Pari tuntia kierreltiin ja hohhoiltiin ja hämmästeltiin. Käteltiin kaupat saman tien.

Nyt perhe asuu raksatontilla, näppärästi työmaan vieressä ja vuokrarahat jäävät kouluremonttiin.

– Ostajat kysyivät, onko yhtään suru puserossa. Sanoin, että nyt ollaan menossa kohti meidän unelmaa – ei tuntunut missään.

Kamiina ja taulutelevisio kontissa
Kamiina tuo lisälämpöä konttiin. Nykyajan mukavuuksiin kuuluu taulutelevisio.Anne Elhaimer / Yle

Lisää lämpöä konttiin

Kontin lämmöistä huolehtivat sähköpatterit, kamiina ja ilmalämpöpumppu. Pumppu oli pakollinen hankinta, sillä pelkillä pattereilla lämpötilat jäivät liian alhaisiksi.

– Ennen ilmalämpöpumpun asentamista täällä oli 14–16 astetta. Se oli aika rapsakka keli, Anna Koskimäki tunnustaa.

Aivan täydellistä ei ole vieläkään: katosta tiputtaa joskus sisään vettä, mutta siitä selvitään astioilla.

Hirsien päälle laskettu konttikoti on rakennettu kolmesta erillisestä kontista: pesutiloista, keittiöstä ja makuutiloista. Niiden väliin on rakennettu pitkästä tavarasta olohuone.

– Myyjä sitoutui auttamaan ja hän on rakentanut tämän paikoilleen. Meillä ei olisi ollut edes aikaa siihen, eli olemme tosi kiitollisia. Me olemme tyhjentäneet omakotitaloa ja olleet viimeisillään raskaana.

– Lähinnä oli pelko, että emme ehdi muuttaa ennen synnytystä.

Anna Koskimäki
Anna Koskimäki rakensi itse makuuhuoneen sänkyrakennelman yhdessä ystävänsä kanssa sekä asensi kontin laminaatit. "Miehiä ei siihen tarvittu." Anne Elhaimer / Yle

Viiden lapsen koti

Aiemmin kontti oli kahden aikuisen koti. Nyt koti on viiden alaikäisen lapsen koti, joten konttiin on vedetty myös vedet. Suihku ja vessa toimivat ja keittiön hanasta tulee vesi.

– Piti miettiä, mikä meitä palvelee. Vähän lisää säilytystilaa ja lapsille mukava koti, että heidän on täällä hyvä olla eikä tarvi hävetä.

Lasten mielestä parasta asunnossa ovat kerrossängyt. Tylsintä on, että kaverit ovat kaukana.

– Pienemmille tämä on seikkailu, eivätkä he osaa ajatellakaan muuta. Isommilla on vähän enemmän kestettävää, Anna Koskimäki heläyttää.

Peetu ja Niio kiipeävät sänkyyn
94-neliöisessä konttikodissa sänkyjen mahduttaminen oli millipeliä. Peetun ja Niion mielestä kerrossängyt ovat parasta konttiasumisessa.Anne Elhaimer / Yle

Tänä vuonna ei joulusaunaa

Joulu viettyy nyt ensimmäistä kertaa kontissa. Kovin paljon eroa aiempiin jouluihin ei ole, ainoastaan tilaa on vähemmän ja saunaan ei päästä.

– Saunaa meillä ei ole, se on suurin ero aikaisempiin jouluihin. Yritn vuokrata saunaa pihaan, mutta ne olivat kaikki jo menneet. Heräsin liian myöhään, Koskimäki harmittelee.

Kinkku kuitenkin paistetaan ja joulupukki tulee.

– Lapset on hieman mureissaan, että osaako se tänne. Mutta olemme vannottaneet, että ihan varmasti osaa.

Myös joulukuusi on jo sisällä kontissa, mutta koristelu on vielä kesken.

– Koristeet olivat hukassa jossakin. Yritin etsiä niitä muuttolaatikoista, mutta en löytänyt. Katsotaan, tuleeko joulukuusenvaloja tänä vuonna ollenkaan, Anna Koskimäki kuittaa suurpiirteisesti.

Anna ja vauva vessakontissa pesutornin vieressä
Pesutorni ja kuivauskaappi mahtuvat hyvin vessan ja suihkukaapin naapuriin. Anne Elhaimer / Yle

Onko pakko ostaa turhia asioita?

Tänä vuonna tarkoitus on joka tapauksessa viettää joulua oman perheen kesken ja tehdä siitä omannäköinen.

– Laurin kanssa puhuttiin, että onko pakko ostaa asioita, joita ei oikeasti syödä. Esimerkiksi juustot kuuluvat meidän mielestä jouluun, mutta sitten niitä laitetaan joulun jälkeen roskikseen, Koskimäki hekottaa.

Laatikoita ja rosollia on aikuisille, mutta se ovatko ne itse tehtyjä, on tänä vuonna toisarvoista. Tärkeintä on, että kaikki saavat jotain mistä tykkäävät.

– Ei haittaa, vaikka olisi vähän pitsaakin kinkun vieressä joulupöydässä.

Lisää aiheesta: "Välituntikellolla olisi mahtava päräyttää lapset syömään" – Knuuttilan koulusta tulee uusi koti Koskimäen perheelle