“Seksi ja hyvännäköisyys ovat koko ajan esillä” – Kokeneen syyttäjän mukaan kasvavat ulkonäköpaineet altistavat tyttöjä joutumaan seksuaalirikosten uhreiksi

Satoihin seksuaalirikoksiin perehtynyt syyttäjä on nähnyt työssään, että lapsiuhrit kertautuvat seksuaalirikoksissa. Uhreja hän ei syyllistä.

seksuaalirikokset
Kihlakunnansyyttäjä Leena Koivuniemi Pirkanmaan käräjäoikeudessa
Leena Koivuniemi on toiminut syyttäjänä sadoissa seksuaalirikosjutuissa Pirkanmaan käräjäoikeudessa.Antti Eintola / Yle

Oikeussalissa seksuaalirikosten puinti kulminoituu usein kahteen kysymykseen.

Tapahtuiko sukupuoliyhteys yhteisymmärryksessä vai ei? Tiesikö tekijä uhrin olleen alle 16-vuotias?

Syyttäjät eri puolilla Suomea ovat päivittäin mukana ratkomassa tapauksia, joissa epäillään tai syytetään seksuaalirikoksesta.

Yksi vastausten etsijöistä on Sisä-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Leena Koivuniemi. Hän erikoistui kymmenen vuotta sitten seksuaalirikoksiin.

Hänen pöytänsä kautta on kulkenut satoja seksuaalirikoksia, vuosittain 100–150.

Koivuniemi on ollut viime vuosina mukana tapauksissa, jotka ovat saaneet runsaasti julkisuutta. Hän oli syyttäjänä muun muassa kuubalaislentopalloilijoiden törkeässä raiskaustapauksessa sekä rikoksessa, jossa 10-vuotiaan kanssa yhdynnässä olleen miehen syyte törkeästä raiskauksesta kaatui. Mies tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Tänne tulevat ulkomaalaiset ovat nuoria. He ovat siinä iässä, jossa haetaan vastakkaisen sukupuolen seuraa.

Leena Koivuniemi

Koivuniemen mukaan uhrin iän todistaminen oikeudessa on melko helppoa.

Alle 16-vuotiaat kuullaan esitutkinnan aikana videotallenteelle, jota käytetään oikeuskäsittelyn aikana. Usein oikeudessa todetaan, että uhrin ulkonäön, käytöksen ja puheiden olisi pitänyt paljastaa tekijälle uhrin varsinainen ikä.

Sukupuoliyhteyden yhteisymmärryksen näyttäminen sen sijaan on Koivuniemen mukaan vaikeampaa.

Pelkkä uhrin kertomus tapahtumien kulusta kun ei riitä tuomioon, jos tekijä kiistää syyllisyytensä. Ja suurin osa tekijöistä tekee niin.

Uhrit eivät uskalla kertoa kokemuksistaan

Seksuaalirikollisuus on Suomessa lähinnä raiskauksia ja lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä.

Poliisi kirjasi viime vuonna järjestelmäänsä 3 300 seksuaalirikosta. Rikosnimikkeellä raiskaus merkittiin 900 tapausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli poliisin tietoon 800.

Näiden lisäksi poliisin tietoon tulee vuosittain seksuaalirikosten yrityksiä, seksuaalirikosten törkeitä tekomuotoja ja esimerkiksi seksuaalista ahdistelua.

Kihlakunnansyyttäjä Leena Koivuniemi Pirkanmaan käräjäoikeudessa
Seksuaalirikokset löytyvät rikoslain 20. luvusta.Antti Eintola / Yle

Viime viikkoina Suomea ovat järkyttäneet Oulun tapahtumat. Poliisi tutkii Oulussa viiteen alaikäiseen tyttöön kohdistunutta seksuaalirikosvyyhtiä.

Seksuaalirikokset ovat erittäin arkaluontoisia. Uhritutkimusten perusteella vain jäävuoren huippu rikoksista tulee viranomaisten tietoon. Uhrit eivät uskalla kertoa nöyryyttävistä kokemuksistaan.

Hiljaisia ovat myös viranomaiset. Poliisi ei kerro tapausten yksityiskohtia uhrien suojelemiseksi. Oikeutta käydään suljetuin ovin.

Leena Koivuniemikään ei voi mennä syyttämiensä tapausten yksityiskohtiin. Hän puhuu tässä jutussa syyttämistään tai syyttämättä jättämistään tapauksista yleisellä tasolla.

Lapsiuhri ei usein ymmärrä, mistä on kyse

Raiskausrikokset tapahtuvat tyypillisesti kahden ihmisen kesken ilman ulkopuolisia todistajia, jommankumman osapuolen kotona. On vain uhrin ja tekijän sana toisiaan vastaan.

Lääkärinlausunnoista oikeudessa saadaan huonosti tukea, sillä perusmuotoisina syytetyissä raiskauksissa ei käytännössä tule fyysisiä vammoja. Väkivalta on korkeintaan kiinnipitämistä.

Sanoisin, että molempien osapuolien kannattaisi tutustua toiseen paremmin, jotta osattaisiin tulkita toisen tunteita.

Leena Koivuniemi

Osapuolet ovat tyypillisesti toisilleen entuudestaan tuttuja. Vaikkakin, aika usein tuttavuus on melko tuore. Yhä useammin osapuolet tapaavat verkossa.

Niin kutsuttuja puskaraiskauksia eli tapauksia, joissa täysin tuntematon henkilö syyllistyisi raiskaukseen, ei ole tullut syyttäjä Leena Koivuniemen pöydälle.

Lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt saavat alkunsa verkosta etenkin silloin, kun tekijän ja uhrin ikäero on suuri.

Tyypillisesti tekijä keskustelee lapsen kanssa netissä seksistä, pyytää uhria riisuutumaan kameran edessä tai lähettämään kuvia vähissä vaatteissa. Uhri ei usein edes ymmärrä, mistä oikein on kyse.

Mikäli uhri suostuu tapaamisen hyväksikäyttäjän kanssa, asianosaiset päätyvät useissa tapauksissa sukupuoliyhteyteen.

Tekijöistä vain prosentti on naisia

Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten tekijät ovat lähes poikkeuksetta miehiä. Viime vuonna seksuaalirikoksista syylliseksi epäiltyjä naisia oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 33. Se on vain runsas prosentti kaikista epäillyistä.

Oikeudessa tekijät vakuuttelevat viattomuuttaan. Etenkin lapsen seksuaalisilla hyväksikäyttäjillä saattaa olla jopa kymmeniä uhreja.

“En olisi tehnyt mitään, jos olisin tiennyt” -alkuiset virkkeet ovat tulleet Leena Koivuniemelle tutuksi vuosien varrella. Tekijät myöntävät yleensä sukupuoliyhteyden tai sen, että ovat pyytäneet nuorta riisuutumaan, mutta kiistävät jyrkästi syyllistyneensä rikokseen.

Tekijät kertovat, että he olisivat luopuneet teosta, jos vain olisivat tienneet, ettei uhri halua seksiä tai että uhri on alle 16-vuotias.

Kihlakunnansyyttäjä Leena Koivuniemi Pirkanmaan käräjäoikeudessa
Leena Koivuniemi erikoistui seksuaalirikoksiin kymmenen vuotta sitten. Antti Eintola / Yle

Poliisin tulostietojärjestelmän mukaan seksuaalirikoksista viime vuosina epäillyistä vajaat 80 prosenttia on ollut suomalaisia. Ulkomaalaisten epäiltyjen suhteellinen osuus on seksuaalirikoksissa korkeampi kuin muissa rikostyypeissä.

Koivuniemi näkee, että osuutta voivat selittää kulttuurien yhteentörmäys ja se, että iso osa tulijoista on parinmuodostusiässä.

– Tänne tulevat ulkomaalaiset ovat nuoria. He ovat siinä iässä, jossa haetaan vastakkaisen sukupuolen seuraa. Sen takia luku lienee suurempi, Koivuniemi pohtii.

Turvapaikanhakijoina viime vuosina Suomeen tulleet ovat pääasiassa 20–30-vuotiaita miehiä.

Uhri usein lamaantuu

Valtaosa seksuaalirikosten uhreista on naisia. Lapsiuhrit kertautuvat.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan raiskausrikosten uhreista kolme prosenttia ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen uhreista 13 prosenttia oli miespuolisia.

Koivuniemen kokemusten mukaan uhrit ovat pääasiassa suomalaisia. Ulkomaalaisia uhreja on hänen näkemyksensä mukaan korkeintaan yksittäistapauksissa. Tilastointia uhrin kansalaisuuden perusteella ei ole.

Raiskauksien aikana uhri usein lamaantuu. Hän ei pysty pyytämään apua. Lapset harvoin edes ymmärtävät, mistä raiskauksessa tai hyväksikäytössä on kyse.

Näistä syistä esimerkiksi lapseen kohdistuva hyväksikäyttö, joka voi sisältää myös pakottamista sukupuoliyhteyteen, saattaa paljastua vasta vuosien jälkeen.

Yleensä tekijä saa lapset koukkuunsa kehumalla.

Koivuniemi ei missään nimessä halua syyllistää uhreja, mutta on nähnyt työnsä kautta, että monilla murrosikäisillä tytöillä on valtava tarve saada miesten hyväksyntää.

Tytöt lähtevät helposti mukaan miesten ehdotuksiin.

– Eivätkö he sitten saa hyväksyntää muualta, vaikkapa kotoa? Toisaalta se on hyvin erilaista huomiota, mitä miehiltä saa, Koivuniemi pohtii.

Koivuniemen mukaan tytöt janoavat huomiota entistä nuorempana. Lapsiuhrit ovat tyypillisesti 10–15-vuotiaita.

– Tämä maailmakin on sellainen, että seksi ja hyvännäköisyys ovat koko ajan esillä. Kumpuaako se tarve sieltä? Koivuniemi kysyy.

"Lakeja yritetään laatia liialla kiireellä"

Viime aikoina seksuaalirikoksia koskevaan rikoslain 20. lukuun on kohdistunut runsaasti keskustelua.

On vaadittu rangaistusten kiristämistä, ehdotettu lapsen törkeän raiskauksen kriminalisointia (siirryt toiseen palveluun) ja suostumusperusteisesta raiskausmääritelmää (siirryt toiseen palveluun).

Leena Koivuniemen mielestä lakeja yritetään laatia liialla kiireellä. Seksuaalirikoksia koskeva luku vaatisi ennemmin kokonaisuudistusta.

Koivuniemi ei usko, että rangaistusten koventamisella olisi rikoksia ehkäisevää vaikutusta. Siihen uskoo harva lainoppinut.

Seksuaalirikosten ehkäisyyn syyttäjällä on yksinkertainen neuvo.

– Olen varmasti vanhanaikainen, mutta kyllä sanoisin, että molempien osapuolien kannattaisi tutustua toiseen paremmin, jotta osattaisiin tulkita toisen tunteita.

Koivuniemi viittaa tapauksiin, joita hänen pöydälleen aika ajoin tulee.

Uhri kertoo esitutkinnan aikana, ettei ole halunnut sukupuoliyhteyteen, mutta ei ole oikein uskaltanut sanoa sitä ääneen. Syyttäjä ei voi muuta kuin tehdä syyttämättäjättämispäätöksen.

Kihlakunnansyyttäjä Leena Koivuniemi Pirkanmaan käräjäoikeuden edessä
Leena Koivuniemen mukaan seksuaalirikoksia koskeva luku vaatisi ajantasaistamista.Antti Eintola / Yle

Entäpä ne muut ehdotetut lakiesitykset?

Suostumusperusteisen raiskausmääritelmän Koivuniemi ei usko vaikuttavan nykykäytäntöön juuri mitenkään. Jo nyt oikeussalissa keskustellaan suostumuksesta, mutta haastehakemukseen ja tuomioon perustelut kirjataan väkivaltaperusteisesti.

Suostumusperusteinen raiskauslakimääritelmä mahdollistaisi Koivunimen mukaan lähinnä sen, että laki puhuisi samasta asiasta, kuin mistä oikeussalissa käytännössä jo nyt puhutaan.

Jo nykypykälät mahdollistaisivat Koivuniemen mukaan nykyistä kovempien tuomioiden langettamisen monissa tilanteissa.

Suurin epäkohta lainsäädännöllisesti on tällä hetkellä Koivuniemen mukaan seksuaalirikoksia koskevan luvun pirstaleisuus. Lainkohdat ovat tulleet voimaan eri aikoina, mikä vie keskustelua oikeussalissa sivuraiteille.

– Käsittely menee siihen, että tivataan, sitä milloin teko on tapahtunut. Olennaisempaa olisi keskittyä siihen, onko jotain tapahtunut, Koivuniemi sanoo.

Ajankohdat ovat oleellisia siitä syystä, että tekijä voidaan saattaa vastuuseen rikoksesta sen lainkohdan mukaan, joka on ollut voimassa tekohetkellä.

Lue myös:

"Eivätkö he tajua, että kuka vaan voi olla mitä vaan netissä?" – Oulun seksuaalirikosepäilyjen vanavedessä vanhemmilta vaaditaan parempaa vastuunkantoa

Mistä syystä joku raiskaa lapsen? Voiko ihminen syyllistyä hyväksikäyttöön vain kulttuuritaustan takia? Psykologit pohtivat, miksi jotkut päätyvät hirveisiin tekoihin

Yle selvitti: Tällaisia ovat Oulun seksuaalirikoksista epäillyt