1. yle.fi
  2. Uutiset

Asiantuntijat: Ruotsin pitkittyvä hallituspula voi tietää vaikeuksia Suomelle ensi vuonna

Hallitusta on koottu Ruotsiin syyskuun vaaleista lähtien. Maan hallituspula kestää ainakin tammikuun loppupuolelle.

talous
Risto E. J. Penttilä ja Markku Jokisipilä
Risto E.J. Penttilä ja Markku Jokisipilä arvioivat, että Ruotsilla on ensi keväänä edessä uudet parlamenttivaalit, koska hallitusta ei nykykoostumuksella todennäköisesti saada kasaan.Henrietta Hassinen / Yle ja Petteri Paalasmaa / AOP

Ruotsi on koonnut maahan hallitusta syyskuun vaaleista lähtien. Kaksi pääministeriäänestystä on mennyt jo mönkään, kolmas yritys on 16. tammikuuta ja tarvittaessa neljäs eli viimeinen loppukuusta.

Jos sekin epäonnistuu, on edessä uudet parlamenttivaalit. Hätää ei vielä ole, sillä Ruotsin talous porhaltaa ja valtion ensi vuoden budjettikin on hyväksytty. Mutta keväthangilla tilanne voi olla jo toinen, myös Suomen kannalta.

– Ruotsin hallitusjumista ei ole vielä haittaa Suomelle eikä Suomen taloudelle. Mutta ensi vuonna saattaa epävarmuus Euroopassa ja maailmantaloudessa kasvaa. Jos silloin ei saada Ruotsissa hallitusta paikalle, niin se heijastuu myös talouteen, huomauttaa kansainvälisen politiikan asiantuntija, konsultointitoimisto Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.

– Silloin sillä alkaa olla vaikutuksia Suomeenkin, koska Ruotsi on Suomen toiseksi suurin vientimaa. Suomen vienti Ruotsiin laskisi.

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo, että pitkä hallitustunnustelu voi heikentää markkinoiden luottamusta ja heijastua sitä kautta talouteen.

– Jos tilanne jatkuu vaikka puoli vuotta, niin sitten se herättää Suomenkin kannalta jo paljon kysymyksiä, Jokisipilä sanoo.

Siunauksellinen hallituspula

Toisaalta Euroopassa on näyttöä siitä, että pitkä hallituspula ei välttämättä ole huonoksi maalle.

– Päinvastoin näyttää siltä, että ilman hallitusta maan taloudella menee tosi lujaa. Belgia oli 1,5 vuotta ilman hallitusta ja suunnilleen koskaan Belgia ei ole mennyt niin kovaa vauhtia eteenpäin. Myös Saksa oli liki puoli vuotta ilman hallitusta ja vielä silloin taloudella meni hyvin. Nyt sujuu jo paljon huonommin. Ilkikurisesti voisi väittää, että talouskasvu ei tarvitse hallitusta, Penttilä letkauttaa.

Mutta pitkän päälle hallitus tarvitaan Penttilän mielestä Ruotsiinkin, vaikka talous porskuttaisikin.

– Totta kai tarvitaan hallitus sitten, kun ruvetaan tekemään uudistuksia ja niitä Ruotsissa tarvitaan monilla alueilla, muun muassa asuntomarkkinoilla.

– Kaikki muu yhteiskunnan kehitystyö seisoo paikallaan niin kauan kuin hallitusta ei ole olemassa, Jokisipilä toteaa.

Eikä Ruotsin hallitusvaje ole hyväksi Suomellekaan. Kiekkokaukalon logiikka ei taloudessa toimi: Ruotsin konttaus ei auta Suomea.

– Aina on mukava ajatella, että jos kaverilla menee huonosti, itsellä menee paremmin. Mutta taloudessa näin ei ole. Suomen ja Ruotsin taloudet ovat niin integroituneet toisiinsa, että molemmat tarvitsevat toisiaan, Penttilä huomauttaa.

– Suomalais-ruotsalaiset yritykset Nordea, Stora Enso ja muut pienemmät yritykset tarvitsevat toisiaan. Täytyy vain toivoa, että Ruotsilla menee hyvin, koska se sataa myös Suomen laariin.

Profiilia nostamaan

Politiikassa asiat menevät hieman eri tavalla kuin taloudessa. Penttilän mielestä Suomella on nyt oiva paikka korottaa profiiliaan EU:n suuntaan, kun Ruotsi on sotkeutunut omiin housuihinsa.

– Suomella on mahdollisuus ottaa poliittista vetovastuuta Euroopassa ja Pohjoismaissa. Suomi voisi tässä ottaa Pohjolan johtajuuden, kun Ruotsin poliittinen tilanne on sekaisin.

Jokisipilän mielestäkin pieni profiilin korotus olisi paikallaan, varsinkin kun ensi vuonna on Suomen vuoro hoitaa EU-puheenjohtajuutta.

– 1990-luvulla meillä oli selkeä EU-linja: mentiin ytimiin ja kaikkiin pöytiin, joissa Suomea koskevia päätöksiä tehtiin. Olemalla mahdollisimman aktiivinen maalla on mahdollisuus päästä kokoaan merkittävämpään asemaan unionin päätöksenteossa, Jokisipilä sanoo.

– EU kaipaa nyt kaikkea viisautta, koska unionin ongelmat ovat monessa suhteessa historiallisen suuria. Ratkottavaa kyllä riittää.

Pääministerin homma

Penttilän mukaan vetovastuu profiilin nostossa kuuluu pääministerille. Hänen mielestään Suomen kuuluu nyt tehdä aloite siihen suuntaan, että Pohjoismaat yhdessä valmistautuisivat Suomen ensi vuoden EU-puheenjohtajuuteen.

– Suomen ei kannata hoitaa puheenjohtajuuttaan yksin, vaan parempi olisi ensimmäinen yhteispohjoismainen puheenjohtajuus. Jos Suomi pääministerin johdolla ottaisi nyt tällaista aktiviteettia, niin se antaisi meille hienon etuaskeleen verrattuna Ruotsiin.

Eikä kyse olisi Ruotsin nokittamisesta. Penttilän mielestä Suomi hyötyisi siitä monin tavoin.

– Euroopassa vaikuttaminen on sitä, että pitää olla liittoumia. Jos pystymme rakentamaan Pohjoismaisen liittouman, jossa myös Viro on mukana, ja jossa Suomi on keskeisessä asemassa, silloin saamme omia asioita paremmin läpi kuin muuten.

Vaalit edessä?

Kaikesta yrityksistä huolimatta Ruotsissa voi uuden hallituksen sijaan olla ensi keväänä edessä poliittinen pattitilanne ja uudet parlamenttivaalit.

– Jos Ruotsin poliittiset ryhmät eivät liiku merkittävästi tähän mennessä ilmaistuista kannoista, niin vaalit näyttävät todennäköiseltä vaihtoehdolta. Päivä päivältä enemmän löisin vetoa uusien vaalien puolesta, sanoo Jokisipilä.

– Henkilökohtainen veikkaukseni on, että Ruotsissa pidetään kevään uudet vaalit yhdessä eurovaalien kanssa, veikkaa Penttilä.

Ruotsi ei saa jouluksi hallitusta – toiseksi viimeinen pääministeriäänestys tammikuulle

Lue seuraavaksi