Ruoka-avun tarve kasvaa ja leipäjonot pitenevät – Tutkija vaatii nostamaan perusturvaa: "Ihmiset sinnittelevät hyväntekeväisyysavulla vuodesta toiseen"

Ruoka-avun tarve vaikuttaa kasvaneen. Helsingin Myllypurossa oli ennätysmäärä käyntejä kuluneena vuonna.

Köyhyys ja sosiaaliturva
Leipäjono Myllypurossa.
Helsingin Myllypurossa jonotettiin ruokaa myös jouluaattona.Mikko Ahmajärvi/Yle

Aattoaamuna hiljainen joukko odotti pakkasessa ruoka-apupisteen aukeamista Helsingin Myllypurossa.

Paikalle oli saapunut myös Juha Kariluoto.

– Olisi muuten tullut nälkä. Nyt saa sentään leikkeleen muodossa kinkkua.

Juha Kariluoto
Juha Kariluoto kertoo hakevansa ruoka-apua Myllypurosta kahdesta kolmeen kertaa viikossa. "Niin usein, että pysyy ruoassa."Mikko Ahmajärvi/Yle

Myllypuron elintarvikejako järjestettiin nyt ensimmäisen kerran myös jouluna. Muussa tapauksessa elintarvikejakoon olisi tullut usean päivän katkos.

– Asiakkaat olivat hyvin huolissaan. Päätimme, että suoritamme jaon tavalla taikka toisella, elintarvikejakelusta vastaava Sinikka Backman kertoo.

Backmanin mukaan aattona kävijöitä oli noin 1 200. Ruokajako kesti aamulla kolme tuntia.

Myllypurossa ennätysmäärä käyntejä

Ruoka-avun tarjoajat kertovat (siirryt toiseen palveluun) avuntarpeen kasvaneen.

Helsingin Myllypuron elintarvikeapu on keväästä asti jakanut ruokaa viitenä päivänä viikossa aiemman kolmen päivän sijaan.

Käyntimääriä kertyy tälle vuodelle arviolta noin 265 000, mikä on yli 100 000 käyntiä enemmän kuin viime vuonna.

Sinikka Backman
Myllypuron elintarvikeapu ry:n toiminnanjohtaja Sinikka Backman kertoo, että erityisesti vanhusväestön, lapsiperheiden ja invalidien määrä leipäjonossa on lisääntynyt.Mikko Ahmajärvi/Yle

Backman ei ole yllättynyt siitä kävijämäärän noususta. Hänen mielestään se kertoo yhteiskunnan tilasta.

– Perustoimeentulo on liian alhainen ja asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla hulvattoman korkeat. Nämä kun saisi kuntoon, niin varmasti häviäisi aika paljon jonottajia.

Ruoka-avun piti olla väliaikaista

Alun perin leipäjonot ja ruoka-apu luotiin tilapäiseksi hätäavuksi 90-luvun lamassa. Vuosikymmenten aikana tarve ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään.

Niinpä ruoka-avun tarjoajat ovat alkaneet myös uudistaa toimintaansa.

Kansalaistoiminnan keskus Leinikki, yhteisöaamiaisen asiakas Anne Grönfors, Vantaa, 20.12.2018.
Anne Grönfors osallistui yhteisöaamiaiselle Vantaalla. Sairaseläkkeellä oleva Grönfors kertoo, että lähes kaikki rahat menevät lääkkeisiin.Jari Kovalainen / Yle

Vantaalla on aloitettu niin sanottu Yhteinen pöytä -toimintamalli. Siinä ruoka-avun tarjoajien hajanainen kenttä on tuotu yhteen ja käyttöön on otettu esimerkiksi yhteinen elintarviketerminaali.

Kauppojen ylijäämäruoka noudetaan yhteiseen terminaaliin, josta se toimitetaan 65:lle ruoka-avun tarjoajalle eteenpäin jaettavaksi. Ajatus on säästää toimijoiden resursseja tuomalla työhön mukaan kaupungin ja kirkon panos.

– Tarkoitus on ottaa julkisella puolella vastuuta toiminnasta, Yhteisen pöydän projektipäällikkö Hanna Kuisma kertoo.

Lisäksi pyritään ruoka-avun jakamisen lisäksi tarjoamaan sosiaalista tukea esimerkiksi yhteisöruokailuilla. Kuisma uskoo, että heidän toimintamallinsa auttaa myös auttajia jaksamaan.

– Ruoka-aputyö on raskasta. Joukkovoima auttaa siinä, että voidaan jakaa resursseja ja saada toisilta vertaistukea.

Vantaan kaupungin Yhteinen pöytä -hankkeen projektipäällikkö Hanna Kuisma, Vantaan hävikkiterminaali, 20.12.2018.
Yhteisen pöydän toimintamallia on toteutettu Vantaalla nyt muutaman vuoden ajan. Hävikkiterminaali on ollut käytössä 3,5 vuotta, kertoo projektipäällikkö Hanna Kuisma.Jari Kovalainen / Yle

Mallia levitetään parhaillaan myös muualle Suomeen. Muun muassa Järvenpäässä, Oulussa, Helsingissä, Turussa ja Tampereella luodaan siitä omia sovelluksia. Järvenpäässä ollaan kaikista pisimmällä ja siellä on jo toiminnassa oma yhdessä katettu -verkosto.

Tutkija korottaisi perusturvaa

Hyvinvointitutkija Tuomo Laihiala Tampereen yliopistosta kertoo, että kansainvälisessä keskustelussa on huomattu ruoka-avusta tulleen sosiaalisesti hyväksyttävämpää vuosien saatossa. Hänen mukaansa näin on käymässä myös Suomessa.

Laihiala pitää Vantaan Yhteisen pöydän tapaista kehitystyötä kannatettavana. Hän pohtii kuitenkin vaaranpaikkoja.

– Ongelmaksi se voisi tulla, jos esimerkiksi poliitikot olisivat sitä mieltä, että meillähän on nyt uudenlaista köyhäinapua, mistä syystä perusturvan tasoa ei tarvitsisi nostaa, Laihiala toteaa.

Tuomo Laihiala, hyvinvointitutkija, Tampereen yliopisto, leipäjonot
"Köyhyys on pitkittynyt ja muuttumassa krooniseksi tietyillä ihmisryhmillä. Tälle kehitykselle pitäisi ehdottomasti tehdä jotain", toteaa tutkija Tuomo Laihiala.Terhi Liimu / YLE

Laihialaa kummastuttaa se, että ruoka-aputarpeen syihin ei ole vuosikymmenten aikana puututtu.

Hän toteaa Suomessa olevan satojatuhansia ihmisiä, joilla perusturva ei riitä kohtuullisen minimin mukaiseen elämiseen. Ruoka-apuun joutuu turvautumaan Laihialan mukaan ennen kaikkea pienituloiset eläkeläiset ja työttömät.

– Perusturvan tasoa pitäisi määrätietoisesti korottaa sen sijaan, että ihmiset sinnittelevät hyväntekeväisyysavulla vuodesta toiseen.

Lue myös:

Eeva-Liisa Peltonen tietää tulleensa yhteiskunnalle kalliiksi – nuoren naisen elämä on esimerkki siitä, miten sairaus voi suistaa velkakierteeseen kenet vain

26.12. kello 19:00 Keskustelu suljettu toistuvan kommentointiohjeen rikkomisen vuoksi.