Viime vuosi toi uusia ilmauksia politiikan kentille: Armeijassa porisi kukkakaalipirtelö – Natsia uskallettiin sanoa natsiksi

Kova puhe kiihtyy politiikassa ja ulkopuolisten vaalivaikuttamisen pelätään aiheuttavan sekasortoa vaalien ollessa ovella.

puhetaito
Jukka Jusula poliittinen neuvonantaja
Poliittinen neuvonantaja Jukka Jusula on taustavaikuttaja, jonka kynästä ovat kirvonneet lukuisat politiikan sutkaukset ja hokemat. Markku Pitkänen / Yle

Viime vuonnakin vallan kammareissa ja porstuassa on kaikunut monenlaista sutkauttelua, poliittista puheenpartta ja myös epäonnistunutta retoriikkaa.

Politiikan ammattilaiset ja taustajoukot rakentavat kiihtyvään tahtiin avustajakaartin ympäröimänä hokemia malliin kukkakaalipirtelö, jotta päästäisiin kaikkien huulille. On aika kuulostella päättäjäin puhetta sana sanalta.

Poliittinen neuvonantaja Jukka Jusula on sanankäytön ammattilainen. Kokenut Jusula on kuulunut ulkoministerinä toimivan Timo Soinin (sin.) tiimiin vuosikymmenet. Nykyään Jusula on freelancer.

Aiemmin hän on myös avustanut eduskunnan puhemiehenä toiminutta Maria Lohelaa (sin.).

Soinin ja Jusulan yhteisestä aivoriihestä on kummunnut poliittisen historian hokemat jytky, tilipäivä ja _fillarikommunist_i.

Jusula puhuu itsekin värikkäästi ja kertoilee ammentaneensa jo lapsena oppeja esiintymisestä ja sanan vallasta kuuluisilta näyttelijöiltä, kun odotteli esiintymisvuoroaan Ylen lastenohjelmien avustajana.

Jusula on korostaa vanhojen vennamolaisten ja populistien lailla, että poliitikon on suunnattava sanansa suoraan kansalle.

– Kyllä minäkin voisin sanoa, että olen hermeettisesti penetroitunut lingvisti, joka käyttää multilateraalia modernia ilmaisua, mutta mitä hemmettiä se tarkoittaa?

Jytky on kaikkien kukkakaalipirtelöiden äiti

Puolustusvoimien kasvisruokalinjaus ja sen myötä puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) tieten ja tahtoen synnyttämä kukkakaalipirtelö-sana on ensimmäinen ruodittavamme.

Kukkakaalipirtelö kehitettiin avustajakaartin kera, kun Niinistö halusi penätä selvitystä armeijan kasvisruoasta.

Termiksi tarjolla oli alun perin jos jonkinlaisia linssiliemiä, mutta kukkakaalipirtelö voitti ministerin avustajajoukoissa kisan ja ministeri kaivatun paikan julkisuudessa.

Puolustusministeri Niinistö on myöntänyt Ylen A-studiossa, että sana keksittiin keksimällä. Termin lanseeraus onnistui.

– Sana kukkakaalipirtelö oli täysin keksitty. Mutta nyt kaikki tietävät, mikä on linssikeitto ja kukkakaalipirtelö, hymähti Niinistö syksyllä A-studiossa.

Niinistö myös myönsi, että kyseessä oli poliittinen temppu. (siirryt toiseen palveluun) Keino päästä paistattelemaan julkisuudessa huolimatta puolueen lattiatasolla kyntävistä kannatusluvuista.

Media nielaisi tieten rakennetun syötin ja kukkakaalipirtelö oli hetken kaikkien huulilla.

Poliittinen neuvonantaja Jukka Jusula selittää värikkäästi, mitä vaaditaan hyvään hokemaan.

Sellaiseen kuin jytky. Eli kaikkien kukkakaalipirtelöiden esikuvaan.

Timo Soini vaalivalvojaisissa.
Timo Soini, Jukka Jusula ja jytky vuonna 2011Markku Ojala / AOP

Jusula antaa koko ansion jytky-sanan tuomisesta politiikan kentille perussuomalaisten entiselle puheenjohtajalle Timo Soinille. Jusula kertoo kuitenkin itse viehättyneensä jytkyyn jo aiemmin kirjailija Veikko Huovisen eräässä novellissa.

Poliittiseen historiaan jäänyt sana jytisee. Sana on onomatopoeettinen eli ääntä kuvaileva.

– Klik! Mitä tuo oikein sanoi? Aivosi oikein ilahtuu, kun hoksaat uuden jutun. Dudum! Se on melkein kuin kantopommi. Hirvee jytky tuli.

Vyöryt ja tulvat hiipuivat – haukkumasana suvakki porskuttaa

Vuodesta 2015 alkanut puhe maahanmuuton vyörystä tai tulvista on hiukan tasaantunut, mutta vaalien lähestyessä maahanmuuton vastustajat ovat jälleen alkaneet jyrkentää puhetapaansa ja korottaa ääntään.

Maahanmuutosta ja sosiaalisesta mediasta kimmonneita sanoja ovat muun muassa rajakit ja suvakit.

Suvakki-sana on kulkenut jo pitkään sosiaalisessa mediassa maahanmuuttoon suvaitsevaisesti suhtautuvan ihmisen pilkkanimenä. Samaisesta sanakannasta on koetettu johtaa myös termiä muka-suvaitsevaisto, mutta hahmotelma ei ole liiemmin menestynyt.

Monet kielenkäytön tutkijat muistuttavat, että suvakkki ei ole yleistymisestään huolimatta neutraali uutiskielen sana. Eikä lyhenne matu, joka tarkoittaa maahantunkeutujaa. Ilmaus on yksinkertaisesti rasistinen.

Maahanmuuttoa vastustavien pilkkaaminen somessa vastavuoroisesti rajakeiksi eli rajoja kiinni vaativiksi ei ole juuri saanut ilmaa siipiensä alle.

Sosiaalisessa mediassa maahanmuuton vastustajien twitter-puheessa kaikuu monasti Hommaforumin sanasto.

Hommaforumilla on myös julkaistu jo vuosia sitten maahanmuuttokriittinen slangisanasto (siirryt toiseen palveluun), jonka sanotaan olleen alkujaan Jussi Halla-ahon (ps.) Scripta-blogin vieraskirjan kielenkäyttöä selittämään pyrkivä teksti.

Maahanmuutto halutaan nostaa vaaliteemaksi Ruotsin malliin ainakin perussuomalaisten piirissä.

Politiikan neuvonantaja Jukka Jusula pohdiskelee, että maahanmuuton tai vaikkapa talouspolitiikan pitäisi olla tasavertaisia puheenaiheita.

– Maahanmuutto on ihan samanlainen asia kuin esimerkiksi koulutus-, työvoima- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Maahanmuuton ei pitäisi tästä rivistä erottua millään lailla. Sanon tämän leimaamatta ketään: Nyt on muodikasta ratsastaa maahanmuutolla. Vuoropuhelun sijasta keskustelussa kärtetään vain yhtä asiaa eteenpäin.

Ihmisroska-retoriikka kirvoitti potkut

Kun politiikan hokemia tehtaillaan, pelkkä niin sanottujen spindoctoreiden eli julkisuuskuvan kiillottajien aivoriihi ei riitä. Ei vaikka politiikan ajatushautomoiden avulla kerätyt ihmisten arvot pakattaisiin hokemiksi miten koreaan pakettiin tahansa.

Politiikan hutipuhe eli epäonnistunut sanavalinta tai retoriikka taas saattaa jopa keikauttaa pois päättäjän pallilta, kuten halventava ihmisroska-retoriikka osoitti.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Ihmisroska-kohussa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan Pihlajalinnan alueellinen toimitusjohtaja sai potkut yhtiöstä, koska hän kutsui Oulun valtuustossa päihdeongelmaisia ja asunnottomia ihmisroskaksi.

Politiikan kieltä analysoiva tekstintutkija Vesa Heikkinen ihmetteli tuolloin, miten kokeneelle poliitikolle voi käydä näin suuri epäonnistuminen viestinnässä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä otti puheisiin tiukan kannan Iltalehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun). Hänen mukaansa ihmisroskapuheet eivät ole "Keskustan linjan mukaisia".

Natsi on natsi

Itsenäisyyspäivän tienoilla Suomi viimein heräsi siihen, että kaduillamme marssii natseja.

Huolimatta siitä, että Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen eli PVL:n avoimesti kansallissosialistiset jäsenet ovat järjestäneet marssejaan yhä näkyvämmin ja esittäneet mielenilmauksissa natsitervehdyksiä, ei heitä aina ole suoraan sanottu natseiksi.

Nimittäminen natseiksi tai uusnatseiksi pohjaa esimerkiksi suojelupoliisin selvitykseen ryhmän kansallissosialistisista juurista ja päämäärään kaataa demokraattinen yhteiskuntajärjestys väkivalloin.

Uusnatsien järjestämä ”Kohti vapautta” –kulkue 6. joulukuuta 2017.
Sisäministeriö luokittelee PVL:n vallankumoukselliseksi ja militantiksi liikkeeksi, jonka tavoitteena on kansallissosialistisen valtion luominen.Jyrki Lyytikkä / Yle

Itsenäisyyspäivänä natsiksi nimittämisestä heräsi kiivas keskustelu, kun termiä käytettiin kansallissosialistien lisäksi myös niin sanotuista kansallismielisistä ryhmittymistä.

Vaikka kansallisosialistiseksi tunnustautuvien ryhmä itsessään on pienehkö, väittely siitä, kuka kenenkin joukoissa seisoo, jatkunee.

Natsit ja PVL pysynevät otsikoissa siihen saakka, kunnes korkein oikeus tekee päätöksensä Vastarintaliikkeen kieltämisestä.

Sanasodat ovat valtataistelua

Taistelu sanoista on aina taistelua vallasta. Voittajan sana jää voimaan. Taannoin yhteiskuntasopimus soti pakkolakeja vastaan ja muuttui lopulta kilpalukykysopimuksen myötä huvittavaksi kiky-lyhenteeksi.

Tämän vuoden sanasotia on käyty esimerkiksi irtisanomisen kynnyksen helpottamisesta. Termin vastakohdaksi nousi puhe potkuista ja pärstäkerroinlaista.

Aktiivimalli on sana, jonka voi sanoa sanana sisältävän kaikkea hyvää ja kaunista. Työttömän todellisuudessa sana käytännössä tosin merkitsee yhä useammalle pelkkiä leikkauksia toimeentuloon.

Jotkut sanat tiivistyvät ammattislangiksi ja lyhenteiksi, joista ei vuosien tahkoamisen jälkeenkään ota edes piru selvää.

Esimerkiksi sote on sana, jonka selittämiseen ei monella poliitikollakaan rahkeet riitä. Tai maakuntauudistusta symboloiva maku-lyhenne. Tai sanahirviö maku-sote!

Asiantuntija Jukka Jusula pohtii, josko nämä lyhenteet ovat muuttuneet tyhjiksi. Kuka enää muistaa esimerkiksi sitä, että sote-sanan ensitavu on lyhenne sosiaalipalveluista, toinen sikiää terveydenhuollosta?

– Lyhenteet ovat merkillisiä. Kiky ja sote – sanat ikään kuin tahriutuvat. Tai sanotaan hienosti: kontaminoituvat. Ne pölyttyvät ja häipyvät. Loppujen lopuksi ne eivät tarkoita enää mitään.

Myös meillä varaudutaan ulkopuolelta tulevaan vaalivaikuttamiseen

Kun vaalit lähestyvät, Suomessa on alettu ounastella, josko vaalitulokseen koetettaisiin vaikuttaa paitsi demokratian keinoin myös vaalikentille tunkeutuvalla ulkopuolisella vaalivaikuttamisella.

Vihamielisellä vaikuttamisella, vaalien pahantahtoisella häirinnällä tai hybridivaikuttamisella tarkoitetaan hyökkäyksiä, joiden tarkoitus pahimmillaan on saada aikaan joko puolueen tai ehdokkaan tuhoa tai äänestysaktiivisuuden lasku.

.

Äänestys meneillään.
Jarkko Riikonen / Yle

Ulkopuolinen taho eli vieras valtio yrittää vaikuttaa vaaleihimme pahimmissa uhkakuvissa aiheuttamalla eripuraa ja hämmennystä.

Keino taistella vastaan on torjua väärää tietoa. Esimerkiksi poliitikkojen puheen faktantarkistus noussee aiempaa suurempaan rooliin.

Hyökkäykset, kova puhe ja eripuran lietsonta tuntuvat kiihtyneen sosiaalisessa mediassa. Taistelu tiedosta ja sanoista käy kuumana.

Toisinaan puhutaan suoraan valheista, mutta toisinaan taas kierretään ikävä sana nimittämällä sitä vaihtoehtoiseksi totuudeksi Yhdysvaltain presidentistä mallia ottaen.

Niin sanottu trollaus kiihtyy, tietää myös Jukka Jusula, joka on tietoisesti uskaltanut jättäytyä sosiaalisen median ulkopuolella. Mies seuraa uteliaana, mihin olemme menossa.

– Ennustan, että nyt vaalien alla saamme kokea historiallisen sirkuksen. Tästä tulee uudenlainen sekametelisoppa: some ja trollit. Kuka sanoi kenestä ja mitä? Mihin kulkevat gallupit ja mitä tekee media? Tässä ehtii tapahtua vielä aivan vaikka mitä!

Korjattu 5.1.2019 kello 9.25 kohta Sipilän reagoinnista ihmisroskapuheisiin. Jutussa luki aiemmin, ettei Sipilä olisi puuttunut keskustalaisen poliitikon puheisiin, vaikka puoluejohtoon oli otettu yhteyttä. Sipilä otti asiaan kantaa Iltalehden haastattelussa 11.9.2018 ja tuomitsi puheet keskustan linjan vastaisina.