Kreikassa teinit valtaavat kouluja parempien opetusolojen puolesta –Joskus syyksi riittävät kanttiinin mauttomat juustopiiraat tai kansalliskiihko

Koulujen valtauksella on Kreikassa pitkä perinne ja sitä katsotaan läpi sormien, kirjoittaa toimittaja Sara Saure Ateenasta.

Kreikka
Mielenosoittajia
Mielenosoitukset ovat kreikkalaisille nuorille vasta ensi askel protestoinnissa kouluissa vallitsevia puutteita vastaan.Yle, Sara Saure

AteenaMuistan sen kuin eilisen. Ja siitä on sentään viitisentoista vuotta.

Koulun pääportin kurkistusaukosta minua tuijottivat 15-vuotiaan valtausvahdin leimuavat silmät.

– Mitä haluatte? poika tivasi.

Portissa roikkui rautaketju munalukkoineen ja sisäänkäyntiä esti iso jäteastia. Banderolli portin päällä huusi suurin kirjaimin: Koulunvaltaus!

Olin uteliaisuuttani paikalla katsomassa, josko toista viikkoa kotona lorvinut teinini pääsisi jo takaisin kouluun. Olin ensimmäistä kertaa silmäkkäin perikreikkalaisen ilmiön kanssa. Sitä oli vaikea ymmärtää.

Nyt, lasteni koulujen lukuisten valtausten jälkeen ymmärrän enemmän. Olen saanut kuulla, että koulu vallataan, kun oppilasneuvosto on siitä äänestänyt.

Yhden koulun käynnistettyä valtauksen tieto leviää somessa ja muutkin koulut yhtyvät rintamaan.

Valtauksilla on maassa liki 30-vuotinen perinne. Ensimmäinen koululaisliikehdintä vastusti opetusjärjestelmään kaavailtuja muutoksia. Tuolloisessa, väkivaltaiseksi yltyneessä koulunvaltauksessa sai surmansa valtaajien puolella ollut opettaja.

Valtauksista protestoinnin välineenä tuli vuosien saatossa julkisilla yläasteilla ja lukioissa arkea.

Nykyisin ilmiö on rajoittunut kertaan pariin vuodessa. Tärkeä syy valtauksiin on se, että Kreikassa julkiset opetusmenot ovat vain noin 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Rahojen vähyys näkyy useissa kouluissa räikeinä ongelmina alkaen opettaja- ja opetusvälinepulasta toimimattomiin vessoihin ja rempallaan oleviin jätevesikaivoihin.

Omilta teineiltäni sain talvisin kuulla, että lämmittämättömissä luokissa farkut jäätyivät reisiin.

Kouluja on vallattu myös nuoria koskettavien yhteiskunnallisten epäkohtien vuoksi. Sellaisia ovat olleet ateenalaisen koulupojan kuolema poliisin luoteihin ja vasemmistolaisen räppärin menehtyminen uusnatsien puukotuksessa.

Kaikille teineille koulunvaltaus ei ole kuitenkaan äärikeino valittaa vallitsevista oloista vaan oiva keino päästä tunneista eroon. Valtauksen syyksi kelpaa se, että koulun kanttiinin juustopiiraat ovat menettäneet makuaan, välitunnit ovat liian lyhyet tai opettajat ovat turhan ankaria.

Mikäli oppilaat haluavat vain vaihtelua arkeen, on vaarana että valtaukset venyvät normaalista muutamasta päivästä pidemmiksi.

Miten sitten opettajat ja vanhemmat suhtautuvat tähän kaikkeen? Osa hyväksyy valtaukset keinona puuttua koulujen ongelmiin.

Ilmiön vastustajat muistuttavat, että julkisten rakennusten valtaus on laitonta ja koulun arvon alentamista. Vihaisimmat vanhemmat notkuvat koulun portilla syyttämässä valtausvahteja fasisteiksi.

Tageja
Ateenalaisiin kouluihin jää päättyneistä protesteista usein seinään muistoksi sana: katalipsi eli valtaus.Yle, Sara Saure

Ateenalaisen lukion rehtorin mukaan opetusministeriöllä ei ole kouluille muuta ohjeistusta valtauksia varten kuin huolehtia, että menetetyt oppitunnit korvataan. Jokainen koulu toimii siis miten parhaaksi näkee. Apua tilanteeseen rehtori voi pyytää vain jos koulun tiloja on tuhottu pahoin.

– Itse yritän aina dialogilla etsiä valtaukselle vaihtoehtoisia keinoja saada oppilaiden vaatimukset kuuluviin, rehtori kertoo minulle.

Joskus jo uhkaus luokkaretkien peruuttamisesta tai lomien lyhentämisestä riittää houkuttelemaan oppilaat pulpetteihin.

Politiikkaa nuoret eivät ole yleensä kytkeneet valtauksiin. Sen vuoksi oli yllättävää, että viime vuoden lopulla Pohjois-Kreikasta pääsi leviämään pitkin maata nationalistinen koulunvaltausaalto. Nuoret liikehtivät vastustaakseen Kreikan vasemmistohallituksen tekemää sopimusta, joka sallii Makedonia-nimen käytön maan pohjoisen naapurivaltion yhdistelmänimessä. Aihe on kuuma peruna eritoten Pohjois-Kreikassa, Makedonian maakunnassa asuville.

Koulunvaltausidean takaa paljastui äärioikeistolainen Kultainen aamunkoitto-puolue, joka agitoi nuoria internetissä ja oletettavasti suoraan tekstiviesteillä kapinointiin kansallisen edun hyväksi. Puolueen jäsenet suitsuttivat valtaukseen edenneitä koululaisia ja lähettivät Kreikan hallitukseen liittyvän sanoman ”Punaisella terrorilla ei ole kouluissa sijaa!”

Ateenassa nationalismin ja puoluepolitiikan sekoittaminen koulumaailmaan sai lopulta tyrmäyksen vastamielenosoituksella nuorilta itseltään. Hyvä niin.

Sara Saure, Ateena