Hirvijahti jatkuu ensi kertaa tammikuulle – lumessa pyynti ei kiinnosta, koska koiraa ei saa käyttää ja valoisa aika on lyhyt

Tammikuussa hirvijahtiin uskotaan lähtevän enää vain innokkaimpien metsästäjien, jotka liikkuvat esimerkiksi suksilla.

Hirvien metsästys
hirvikivääri ja puhelin
Markku Sandell / Yle

Lapissa hirvenpyyntiä jatkavat enää harvat jahtiporukat, vaikka hirvenmetsästys on nyt sallittua ensimmäisen kerran tammikuussa. Riistanhoitoyhdistysten mukaan pyynti ei kiinnosta, koska koiraa ei saa käyttää, lunta on metsissä paljon ja valoisa aika on erittäin lyhyt.

– Lunta alkaa olla syrjäisemmillä metsäautoteillä sen verran, että henkilöautolla ei pääse liikkumaan mihinkään ja kuka sitä lähtee pimeässä metsästämään, kun valoisaa on vain pari tuntia, ihmettelee Rovaniemen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Ylijääskö.

Soittokierros riistanhoitoyhdistyksiin paljastaa, että uudessa tilanteessa riittää vielä sulateltavaa. Lapissa moni metsästysporukka olisi mieluummin lyhentänyt pyyntiaikaa ja luopunyt pyyntikauden katkaisevasta hirvien kiimarauhoituksesta kuin jatkaisi kautta uuden vuoden puolelle.

– Hirvi on meille ruoan lähde, eikä huonoa lihaa haluta syödä. Kyllähän se on niin, että hirvi alkaa maistua sille, mitä se syö talven edetessä eli puulle, sanoo Kittilän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Vuolli.

Runsas lumentulo saattoi laittaa suunnitelmat uusiksi

Uuteen tilanteeseen suhtaudutaan varovaisesti myös Tervolassa, jossa hirvenpyynnistä vastaa käytännössä kaksi isoa yhteisluvan haltijaa. Toisen yhteisluvan haltija Jari Laine sanoo, että ainakin yksi metsästysseura on ilmoittanut pyytävänsä myös tammikuussa, mutta kaikkien aikeet eivät ole tiedossa.

– Runsas lumentulo juuri ennen uutta vuotta laittoi varmasti jarruja suunnitelmiin, sillä uutta lunta kertyi 20-30 senttimetriä, kuvailee Laine.

Hiljaiselta vaikuttaa myös Ylitorniolla, sillä riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Veikko Piuvan tiedossa on vain muutamia metsästäjiä, jotka ovat suunnitelleet jatkavansa kautta.

– Uskon, että muutamat metsästäjä-maanomistajat käyvät katsomassa palstoillaan, onko taimikoissa asukkaita, sanoo Veikko Piuva.

Innokkaita pyytäjiä tarvitaan vielä

Tervolan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Kari Kokkosen mukaan hirvenpyyntiä ei olisi vara vielä lopettaa kaikilla alueilla. Hän on seurannut huolissaan esimerkiksi Lounais-Lapin alueen kaatoprosentteja.

– Lounais-Lapissa on tällä hetkellä kolme hirveä tuhannella hehtaarilla, kun tavoitetiheys on 2,7 hirveä. Tämä tarkoittaa sitä, että hirvikanta ei ole leikkautunut käytännössä ollenkaan, sanoo Kari Kokkonen.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Keminmaan, Simon, Tornion, Tervolan ja Ylitornion muodostaman alueen hirvitiheys oli joulukuun lopussa 7,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna samaan aikaan.

Vastuu hirvimäärästä on nyt metsästäjillä. Lumi tuli maahan verrattain myöhään, joten hirvet pysyivät kesälaitumilla pitkään ja tämä vaikutti pyyntiin alkukaudesta, mutta tällä hetkellä hirvet ovat jo talvilaidunalueillaan, sanoo Kokkonen.

Kittilän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Jouko Vuollin mukaan kaatolupia on liian paljon suhteessa hirvikantaan. Hänen mukaansa kaatoprosentti jää alhaiseksi heidän alueellaan, sillä hirviä ei ole yhtä paljon kuin Luonnonvarakeskus on arvioinut.