Lapsiperhe rakentaa omakotitaloa 10 000 euron budjetilla – seinät muurataan oljesta ja savesta, jääkaappia ja sähköhellaa ei tule

Ekotalossa lähes kaikki rakennusmateriaali on kierrätettyä. Mick Walsh toteuttaa tinkimättömästi unelmaansa hartiapankkitalosta.

asuminen
Nelihenkinen lapsiperhe rakenteilla olevan talonsa edessä.
Liperiläisperheen rakenteilla oleva ekotalo muistuttaa ufoa tai jättimäistä afrikkalaista savimajaa. Mick Walsh ja Marja Houtbeckers sekä lapset Leo ja Luna haluavat rakentaa itselleen elämän, jota palkkatyö ei sanele.Laura Kosonen / Yle

Unelma on perisuomalainen: itse rakennettu omakotitalo järven rannalla. Toteutustapakin on kuin Täällä pohjantähden alla -romaanista: mies raivaa torpan paikan umpimetsään omin käsin ja rakentaa perheelleen kodin itseään säästämättä.

Mutta tässä tarinassa lopputulos yllättää: Liperin maaseudulle Pohjois-Karjalaan nousee savesta ja oljista tehty pyöreä ekotalo, joka muistuttaa ulkonäöltään valtavaa afrikkalaista savimajaa. Siellä nelihenkinen lapsiperhe aikoo elää omavaraista elämää vailla jääkaappia, pyykkikonetta, keskuslämmitystä tai vesivessaa.

Pyöreän ekotalon rakennustyömaalla tehdään kattotöitä.
Taloon rakennetaan parhaillaan kattoa. Ensi kesänä on vuorossa seinät, joihin tulee savirappaus.Laura Kosonen / Yle

Näky metsän keskeltä aukeavalla tontilla pysäyttää. Pystyssä on kahdeksan metriä korkea pyöreän talon kehikko. Yhdeksän tanakkaa pystyhirttä kannattelee kattorakenteita. Ylhäällä omatekoisilla rakennustelineillä tasapainoilee rakenteilla olevan talon isäntä Mick Walsh ja kiinnittää kattopeltiä paikalleen.

Talvi puskee päälle. Työ on pakko keskeyttää sydäntalven kylmimmiksi kuukausiksi, ja katto jää kesken. Katon rakentaminen jatkuu keväällä, sen jälkeen on seinien vuoro. Muuttamaan perhe pääsee kahden vuoden kuluttua. Ehkä.

Savimajasta saattaa tulla muumitalo

Hämmästyttävintä Mick Walshin ja Marja Houtbeckersin taloprojektissa on sen budjetti: ekotalo metsän keskelle nousee noin kymppitonnilla. Kun mukaan lasketaan tontin hinta ja tien rakentamisen kustannukset, tulee kokonaisbudjetiksi noin 30 000 euroa. Summassa ei tosin ole mukana hintaa työlle. Mick Walsh on ammatiltaan kirvesmies ja hän haluaa tehdä rakennuksella kaiken omin käsin. Siis aivan kaiken, lähtien kehikon hirsien kuorimisesta käsipelillä.

– Rakennamme halvalla, sillä emme halua ottaa asuntolainaa. Jos meillä olisi lainaa, molempien aikuisten pitäisi käydä kodin ulkopuolella kokopäivätöissä, ja emme halua sellaista elämää, sanoo Marja Houtbeckers.

Liperiläinen ekotalo rakentuu yhdeksän luonnonkiven päälle.
Talon kehikko seisoo yhdeksän luonnonkiven päällä.Laura Kosonen / Yle

Perhe rakentaa säästöjen turvin, ja Houtbeckers ja Walsh käyvät palkkatöissä satunnaisesti.

Millaisen talon kymppitonnilla voi rakentaa? Mick Walsh ja Marja Houtbeckers haluavat rakentaa talonsa mahdollisimman pitkälti luonnonmateriaaleista. Hirsikehikko seisoo yhdeksän luonnonkiven päällä. Eristeeksi talon pohjaan ja kattoon tulee selluvillaa. Seinät eristetään puolen metrin olkikerroksella, jonka päälle ulko- ja sisäpuolelle tehdään savirappaus.

Melkein kaikki mahdollinen rakennusmateriaali on kierrätettyä, esimerkiksi kattopelti, ovet ja ikkunat.

– Olemme saaneet joensuulaisilta rakennustyömailta jätteeksi menevää lautatavaraa. Oikeastaan vain naulat ja muu pientavara sekä leivinuunin pohjan lekaharkot on ostettu uutena, Marja Houtbeckers sanoo.

Kun talo aikanaan valmistuu, se muistuttaa todennäköisesti jättimäistä afrikkalaista pyöreää savimajaa.

– Tai jos maalaamme katon punaiseksi ja ulkoseinät siniseksi, asumme muumitalossa, Marja Houtbeckers lisää.

Tuleeko pyykkikonetta ikävä?

Talosta tulee erikoinen, mutta ei siellä elettäväksi suunniteltu arki kuulosta sekään aivan tavalliselta. Walsh ja Houtbeckers haluavat elää mahdollisimman ekologisesti ja omavaraisesti. Unelmissa on, ettei taloa tarvitse liittää sähköverkkoon, vaan sähkö omiin tarpeisiin tuotetaan aurinkoenergialla ja pienen tuulimyllyn avulla.

Silloin sähköä riittää lähinnä tietokoneen ja kännykän lataamiseen, valaistukseen ja auton lämmitykseen talvisin, pariskunta arvioi. Perheeseen kuuluvat myös nyt 2- ja 4-vuotiaat lapset Luna ja Leo. Suunnitteilla on lapsiperhe-elämä vailla juuri mitään nykyajan mukavuuksia.

– Meille ei tule jääkaappia, pakastinta, pyykkikonetta tai sähköhellaa. Oikeastaan juuri mitään ei tule, Marja Houtbeckers nauraa.

Marja Houtbeckers ekotalon rakennustyömaalla.
Marja Houtbeckers iloitsee siitä, että perhe on asettunut asumaan lähelle lapsuudenperhettä ja ystäviä. Laura Kosonen / Yle

Tällä hetkellä perhe asuu vuokralla vanhassa puutalossa rakennustyömaan lähellä.

– Ruuat laitamme puuhellalla jo nyt, mutta pyykkikonetta saattaa tulla ikävä. Tosin sitten meillä ei ole enää vaippaikäisiä, Marja Houtbeckers pohtii.

Tarkoitus on tulla toimeen pienillä tuloilla myös sen jälkeen, kun talo on valmis. Pyykkääminen ja tiskaaminen käsin tai ruuanlaitto puuhellalla on työlästä, mutta Marja Houtbeckersin mielestä mielekästä puuhaa. Suomalais–irlantilainen pariskunta rakentaa itselleen elämää, jossa aikaa jää muuhunkin kuin palkkatyöhön. Lapset he haluavat hoitaa kouluikään asti kotona.

Kompostikäymälä korvaa vesivessan

Tavallisesti talon rakentamisessa kalleimpia ovat ammattilaisen tekemät sähkö- ja putkityöt. Niistäkin Walsh ja Houtbeckers aikovat selvitä halvalla. Talon sisälle tulee kompostikäymälä. Vesi saadaan omasta pihakaivosta. Voi olla, että se joudutaan kantamaan sisälle käsin.

– Toivoimme kaivoa ylärinteeseen, jolloin veden olisi voinut pumpata taloon käsikäyttöisellä pumpulla. Maaperä oli kuitenkin liian kivinen, ja kaivo piti rakentaa alarinteen puolelle, Marja Houtbeckers sanoo.

Talosta johdetaan ulos vain harmaat jätevedet eli tiski- ja pesuvedet, mutta ei ulosteperäisiä vesiä. Jätevesiä varten pihalle on rakennettu kymmenen neliön kokoinen imeytyskenttä esimerkiksi sorasta. Se suodattaa ja puhdistaa jäteveden maaperässä.

Peseytymistilat tulevat pihasaunaan. Pyöreän talon keskelle pystytetään suuri käytetty vuolukiviuuni. Talo lämpiää pelkästään puulla.

Minikokoinen talo kiertää rakennusmääräyksiä

Walsh ja Houtbeckers kutsuvat taloaan ekotaloksi. Ekorakentaminen on häilyvä termi. Se voi tarkoittaa yhtä lailla talon energiatehokkuutta kuin rakentamista luonnonmateriaaleista. Joka tapauksessa ekorakentamisen tavoitteena on mahdollisimman pieni ympäristörasitus. Useimmiten ekotalolla tarkoitetaan taloa, jossa on tavallista parempi lämmöneristys, energiatehokkaat lämmitysratkaisut ja keskimääräistä pienempi sähkön- ja vedenkulutus.

Liperiläinen pariskunta rakenteilla olevan ekotalon rakennustelineillä.
Mick Walsh ja Marja Houtbeckers ovat yhdessä rakennushommissa vain harvoin. Yleensä Mick rakentaa ja Marja hoitaa lapsia. Laura Kosonen / Yle

Ekologisina valintoina voi ajatella myös kierrätetyn rakennusmateriaalin käyttöä. Toisaalta rakennusmääräykset rajoittavat esimerkiksi kierrätettyjen ikkunoiden ja ovien käyttöä, jos niiden lämmöneristävyys ei ole riittävä.

Marja Houtbeckersin ja Mick Walshin taloon tulee ratkaisuja, jotka eivät täytä nykyisiä, yli 50 neliömetrin kokoisten talojen rakennusmääräyksiä. Talon asuinpinta-ala on alle 50 neliötä, sillä tällöin määräykset ovat löyhemmät. Esimerkiksi talon lämmittäminen pelkästään puulla ei olisi isommassa talossa salittua, mutta liperiläisperheen minitalossa se on mahdollista.

– Rakennusvalvoja on suhtautunut suunnitelmiimme kiinnostuneen positiivisesti, Mick Walsh sanoo.

Itse hän on saanut vastata monta kertaa kysymykseen, miksi käyttää elämästään monta vuotta rakennusprojektiin, joka on hankala ja vie kaiken ajan. Kyse on unelmasta ja sen toteuttamisesta. Kirvesmiehelle oman talon rakentaminen on pitkäaikainen haave. Eikä minkä tahansa talon, vaan todellisen hartiapankkitalon, jossa jokaisen ratkaisun saa miettiä itse.

Mick Walsh ekotalon rakennustyömaalla.
Talon pyöreä muoto on aiheuttanut lisähaasteita rakentamiseen. Ongelmanratkaisu kuitenkin kiehtoo Mick Walshia.Laura Kosonen / Yle

Unelma oli mielessä silloin, kun Walsh vajaat pari vuotta sitten seisoi juuri hankitulla metsätontilla, alkoi kaataa puita ja kuoria tukkeja. Sama unelma on mielessä nyt, kun Walsh puhaltelee lämmintä ilmaa pakkasviiman kylmettämiin sormiinsa talon kattotöissä.

– Yksi haave on paanukatto. Se on kuitenkin niin hidas rakentaa, että tyydymme nyt aluksi peltiin, Walsh sanoo.

Nosturi rikkoisi tee se itse -idean

On monen sattuman summa, että irlantilainen kirvesmies rakentaa savitaloa Pohjois-Karjalan maaseudulle. Walsh ja Houtbeckers tapasivat aikoinaan Irlannissa ja miettivät pitkään, mihin alkaisivat elämäänsä rakentaa. Lopulta asiasta päätettiin heittää kolikkoa. Kolikko valitsi Irlannin.

– Sitten tulimme käymään Suomessa ja alkoikin tuntua siltä, että meidän täytyy asettua tänne minun kotiseudulleni, Marja Houtbeckers kertoo.

Hän on kasvanut maatilalla vain kivenheiton päässä talotyömaasta.

Aluksi pariskunta etsi vanhaa maalaistaloa Pohjois-Karjalasta. Unelmapaikkaa ei löytynyt, sillä vaatimukset olivat korkealla: talon piti sijaita omassa rauhassa, tien päässä, keskellä metsää ja lähellä järveä.

Vähitellen myös Marja Houtbeckers lämpeni miehensä unelmalle kokonaan itse rakennetusta talosta. Sopiva tontti löytyi läheltä Houtbeckersin vanhempien tilaa, ja maan omistaja suostui kauppoihin.

Marja Houtbeckers lapsineen ekotalon rakennustyömaalla.
Marja Houtbeckers haluaa, että lapset Leo ja Luna oppivat erilaisia käytännön taitoja. 4-vuotias Leo on taitava vasaran käyttäjä.Laura Kosonen / Yle

Talon hirsikehikon puut on saatu omalta tontilta. Pariskunta ei kuitenkaan halunnut rakentaa perinteistä hirsitaloa, sillä järeiden seinähirsien käsitteleminen ja nostaminen olisi ollut fyysisesti hyvin raskasta. Nosturin ja koneiden käyttäminen taas olisi rikkonut ajatuksen tee se itse -talosta. Seinämateriaaleiksi valittiin olki ja savi, koska ne ovat ekologisia ja yhtä aikaa hengittäviä ja eristäviä.

Tähän mennessä ulkopuolisten ammattilaisten apua tontilla on tarvittu vain silloin, kun kaivinkoneyrittäjä kävi rakentamassa tien- ja tontinpohjan.

Täysin ilman apua pariskunnan ei ole kuitenkaan tarvinnut rakentaa. Työmaalla on ollut apuna talkoolaisia eri puolilta Eurooppaa kolmen eri järjestön kautta. Jotkut ovat viipyneet useamman kuukauden, toiset jokusen viikon. Walsh on samalla opettanut hanslankareille käsin rakentamisen taitoja.

– Vaikka kyllä meidän Leo on taitavampi naulaaja kuin monet talkoolaisista, Marja Houtbeckers huomauttaa.

Pariskunta haluaa opettaa lapsilleen, että asioita voi tehdä itse. Kesällä lapset ovat mukana tontilla. Viime kesänä Marja ja lapset aloittivat kasvimaan rakentamisen ja tekivät polttopuut useamman vuoden tarpeiksi.

Pyöreä on vaikea muoto

Konkreettinen rakentaminen on vain pieni osa taloprojektia. Paljon enemmän aikaa kuluu suunnitteluun, kierrätysmateriaalien hankkimiseen ja erilaisten ratkaisujen pohdintaan. Ekorakentamisesta kiinnostuneiden verkosto netissä on vilkas ja vinkkejä jaetaan ahkerasti.

Mick Walsh on esimerkiksi joutunut ratkomaan monta ongelmaa, joita talon pyöreä muoto aiheuttaa. Perinteisen neliskanttisen talon rakentaminen olisi ollut helpompaa.

Mick Walsh ekotalonsa rakennustyömaalla.
Talon rakentaminen omin käsin on Mick Walshille pitkäaikainen unelma.Laura Kosonen / Yle

– Pyöreä muoto kuitenkin viehätti meitä ja samat neliöt tuntuvat siinä tilavammilta. Se tuntuu luonnolliselta ratkaisulta, vaikka rakennusvaihe on vaikeampi, Marja Houtbeckers sanoo.

Pariskunta myöntää, että työlään unelman toteuttaminen on hetkittäin kaduttanutkin. Rakentamisen hidas tahti sen sijaan ei tullut yllätyksenä. Oikeastaan se on tarjonnut mahdollisuuden uuden elämänasenteen opetteluun.

– Ennen elin elämääni keskittyen tavoitteisiin ja tuloksiin. Talon rakentaminen on opettanut keskittymään käsillä olevaan hetkeen ja nauttimaan matkasta, Mick Walsh sanoo.