Siirtyykö ilmastoahdistus sanoista tekoihin vuonna 2019? Lentäminen saattaa pian olla häpeällistä

Ilmastoahdistus kuuluu puheissa. Puheista on matkaa tekoihin, mutta kuinka pitkä se matka on?

Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Fly-Ban on kampanjointia lentämättömyyden puolesta.
Fly-Ban-kampanjakuva innostaa rajoittamaan lentämistä pilottilasit silmillä. Lentolakko.fi

Onko lentomatka vuonna 2019 teko, jota pitää perustella? Moni tiedostava ihminen tuntuu tällä hetkellä häpeävän lentomatkailuaan tai ainakin sanoo tekevänsä niin. Samaan aikaan miljardit ihmiset kehittyvissä ja köyhissä maissa haaveilevat lentomatkailusta ja yrittävät nostaa elintasoaan.

Uudet trendit lähtevät liikkeelle pienistä ihmisryhmistä. He ovat edelläkävijöitä, jotka ovat jo aloittaneet lentomatkustamisen rajoittamisen, sanoo Antti Honkanen Lapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista.

Lentäminen saattaakin poistua muodista, uumoillaan Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa. (siirryt toiseen palveluun)

Lentämisestä puhutaan koko ajan

Yhdestä sattumanvaraisesti valitusta aikakauslehdestä (Anna, 49/2018) löytyi nopeasti useita ilmastoahdistuksesta kumpuavia kommenttia. Ne kaikki liittyivät lentämiseen.

Näyttelijä Iina Kuustonen sanoo: “Enää minulle ei tulisi mieleenkään lentää Aasiaan kolme kertaa vuodessa. Ilmastonmuutosta ei voi ohittaa, jos haluan tehdä maailmasta paremman paikan omille lapsilleni ja heidän lapsilleen.”

Toimittaja Mervi Alatalo kirjoittaa: “Nyt kun joka puolella puhutaan siltä, että lentäminen tuntuu nololta ja vanhanaikaiselta. ---Mutta ne hommat menevät nyt tauolle…”

Media-alan monitoimija Riku Rantala tuntee Annan kuvatekstin mukaan huonoa omaatuntoa jatkuvasta lentomatkailustaan. Hän on miettinyt, että on pakko vähentää lentämistä.

Samassa Anna-lehdessä on myös mainos, jossa hehkutetaan uutuuskohteesta, että “unelmiesi loma lyhyen lentomatkan päässä” ja tyylikonsultti Leena Sarvi kertoo tartuttaneensa ainaisen matkakuumeen tyttäreensä: “Meillä pitää olla aina vähintään seuraava matka tiedossa. Maaliskuussa lähdemme yhdessä Dubaihin.”

Sitra ja kumppanit ovat lanseeranneet Lentolakko-haasteen, johon liittyy LitAdvisor (siirryt toiseen palveluun), tunnettua matkavinkkaussivua mukaileva kampanja. Siinä kehotetaan vinkkaamaan kirjasta, jolla on tehnyt lukumatkan tarvitsematta lentää mihinkään.

Lentämisen välttäminen on yksi suurimmista ilmastoteoista, mitä yksilö voi tehdä, perustellaan kampanjassa. Lomalennoista on kuitenkin ehtinyt tulla monelle tuttu tapa, jota voi olla vaikeaa muuttaa, epäillään.

– Kampanjamme tarjoaa lennottomalle valinnalle yhteisön tukea sekä runsaasti vinkkejä vaihtoehtoisista rentoutumistavoista, lupaa Lentolakko-kampanjan koordinaattori Laura Nurminen.

Arktiset alueet ja Perun vuoristo lähellä toisiaan

Antropologi Martta Haveria kiinnostavat erityisesti ilmastomuutokseen liittyvät käyttäytymisen muutokset. Haveri on työskennellyt sekä saamelaisten keskuudessa että Perun vuoristossa. Hän on nähnyt, että kun ilmastonmuutos vaikuttaa negatiivisesti ihmisten elämään, he myös muuttavat käytöstään ja haluavat löytää tapoja torjua muutosta..

Omassa elinympäristössään Helsingissä ilmastouhkan torjuminen näkyy ainakin kierrätyksenä.

– En näe vielä suurta muutosta ihmisten käyttäytymisessä lentämisen suhteen. Vielä vähän täällä naureskellaan sille, että matkustetaan kauas. Mutta saatetaan sanoa, että tämä on sitten viimeinen reissu, pohtii antropologi.

Haverin mielestä Suomessa ilmastomuutoksen vaikutukset eivät vielä ole niin vakavia, että niillä olisi vaikutusta ihmisiin. Esmeriksi ruuan kasvattamisessa ei Suomessa ole ongelmia.

Haverin Perussa havainnoimien maanviljelijöiden elämässä pyrkimykset ovat samat kuin niin monella miljardilla muullakin ihmisellä: tienata enemmän, syödä hyvin, hankkia kulutustavaroita ja nostaa omaa elintasoa. Sekä matkustaa, nähdä maailmaa. Tämä ihmisten halu on ilmastonmuutoksen torjunnan suurimpia haasteita.

Ongelmat ovat samanlaisia ympäri maailman, mutta korostuvat äärialueilla. Ilmastonmuutos on tehnyt joistakin alueista viljelykelvottomia, eikä perinteisillä elinkeinoilla tulla toimeen.

– Silloin ihmisten on pakko muuttaa kaupunkeihin, mutta ruokamme tulee maalta.

Lentämisen rajoittaminen ei ole yksinkertaista

Kaukomatkailu lentämällä on arvoiltaan monimutkainen asia. Lentomatkailusta on tullut mahdollista myös muille kuin varakkaille vasta viime vuosikymmenien aikana. Kun hiilipäästöjä ryhdytään suitsimaan esimerkiksi polttoaineiden hinnannostolla, vaikutukset osuvat eniten köyhimpiin. Turismi tuo tuloja myös köyhiin maihin.

Lentämisen rajoituksilla, vaikkapa hinnannousun kautta, on varakkaiden liikkumiseen ja matkustamiseen vain vähän merkitystä. Vaikutukset osuvat köyhimpiin.

Ilmastonmuutoksen torjunta uhkaa lisätä eriarvoisuutta, jota köyhyyden torjunnalla on viime vuosikymmeninä vähennetty.

Aiotko sinä rajoittaa vapaaehtoisesti lentämistä? Vai pitäisikö lentämisestä tehdä kalliimpaa? Uskotko, että lentäminen kaukomaille vähenee? Onko lentolakko-tyylisellä kampanjoinnilla vaikutusta? Mitä kaipaat lentokeskusteluun? Keskustele lentomatkailusta jutun alla.

Keskustelu oli avoinna uudenvuodenaattona 31.12.2018 klo 8–15. Kiitoksia kaikille keskusteluun osallistuneille.