Viisi vuotta sitten Kitee oli velkainen kriisikunta, nyt se laskee kuntaveroa jo kolmatta kertaa – mitä kunnassa tehtiin oikein?

Puolen miljoonan suomalaisen kuntavero nousee vuodenvaihteessa.

verotus
Nikkilän koulu
Kunnat rakentavat kunnallisveroilla esimerkiksi kouluja. Kuvassa on Sipoon Nikkilän koulu.Mikael Crawford / Yle

Vain kourallinen kuntia kykenee laskemaan kunnallisveroa vuodenvaihteessa. Niistäkin valtaosa sijaitsee Ahvenanmaalla, käy ilmi Kuntaliiton keräämistä tiedoista (siirryt toiseen palveluun).

Manner-Suomessa kunnallisveroa laskevat ainoastaan varsinaissuomalainen Kustavi sekä pohjoiskarjalainen Kitee.

Muut veronlaskijat ovat Ahvenanmaan hallintokeskus Maarianhamina sekä Kumlinge ja Finström.

Kitee on tässä listassa mielenkiintoinen tapaus. Se nimittäin tunnettiin vielä viisi vuotta sitten kriisikuntana.

Reilun 10 000 asukkaan pikkukaupunki oli vuonna 2013 pahasti velkaantunut, kertynyttä alijäämää oli 11 miljoonaa euroa ja päätöksenteko oli sekaisin kuntaliitoksen jäljiltä.

Nyt Kitee kuitenkin laskee kunnallisveroa jo kolmatta kertaa muutaman vuoden sisällä. Kunnallisvero laskee puolikkaan prosenttiyksikön 21 prosenttiin, mikä lähenee jo valtakunnallista keskiarvoa.

Vielä vuonna 2014 Kitee oli kärkiverottaja 22,50:n tuloveroprosentilla.

Mitä ihmettä on tapahtunut?

Kulukuuri pelasti talouden

Marraskuusta 2013 lähtien Kiteen kaupunginjohtajana toiminut Eeva-Liisa Auvinen kertoo, että talous pantiin kuntoon tasapainottamisohjelman avulla.

Aluksi tuloja lisättiin nostamalla kunnallisveroa ja samalla kuluja karsittiin tekemällä muutoksia palvelurakenteeseen ja tehostamalla palveluita.

Esimerkiksi vanhusten hoiva- ja hoitoketjua kevennettiin vähentämällä vuodeosastopaikkoja ja lisäämällä kotihoitoa ja muita hoitomuotoja.

Kunnan työntekijöiden määrää saatiin vähennettyä eläköitymisten myötä ilman irtisanomisia tai joukkolomautuksia. Myös kunnan hallintoa kevennettiin ja johtamista uudistettiin.

– Nettomenot tippuivat jo heti ensimmäisenä vuonna 3,5 prosenttia, kun valtakunnallisesti kuntien menot kasvoivat tuolloin lähes saman verran, Auvinen sanoo.

Samalla Kitee investoi rakentamalla esimerkiksi uuden yläkoulun ja terveysaseman. Velkataakka putosi 25 miljoonasta noin viiteen miljoonaan euroon, sillä tulokset käytettiin investointeihin ja velan vähentämiseen.

Entä heikkenivätkö palvelut?

– Kuntalaiset eivät nähneet kovinkaan paljoa palveluiden heikentymistä. Itse asiassa palvelut ovat Kiteellä nyt paremmat kuin viisi vuotta sitten, Auvinen sanoo.

Auvisen mukaan onnistumisessa keskeistä on ollut suunnitelmallisuus sekä kunnan päättäjien, työntekijöiden ja kuntalaisten sitoutuminen talousremonttiin.

Kuntien taloustilanne kiristymässä

Kuntalaisen vinkkelistä Kiteen esimerkki on harvinaista herkkua.

Kuntaliiton tilastoista käy ilmi, että Suomen kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on kasvanut melko tasaisesti 1980-luvun puolivälistä lähtien.

2000-luvulla kuntaveroa on laskenut keskimäärin vain noin neljä kuntaa vuodessa.

Nyt laskuintoa alentaa entisestään kuntien taloustilanteen vaikeutuminen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kuntien kulut ovat kasvaneet odotuksia enemmän. Samaan aikaan verotulot sekä asukkailta että yrityksiltä ovat kääntyneet laskuun.

Lisäksi monella kunnalla on edessään isot investoinnit esimerkiksi koulurakennusten korjaamisen myötä.

Tähän suhteutettuna ehkä jopa yllättävän harva kunta nostaa kunnallisveroa vuodelle 2019.

– Verojen korottaminen on kunnilla aivan viimeinen keino turvata rahoituksen riittävyyttä. Sen tämä osoittaa, Reina sanoo.

Reinan mukaan kunnat paikkaavat nyt alijäämää velanotolla, menosäästöillä ja investointien lykkäämisellä.

Kunnallisvero nousee vain 46 kunnassa. Tämäkin tosin koskee isoa määrää ihmisiä: noin puolen miljoonan suomalaisen kuntavero nousee vuodenvaihteessa.

Kunnallisvero pysyy ennallaan 260 kunnassa, esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa.

Vero vaikuttaa kunnan imagoon

Kunnat ovat haluttomia nostamaan veroprosenttejaan usein myös imagosyistä.

Kuntaveron lasku taas toimii vastakkaiseen suuntaan. Tämä on huomattu myös Kiteellä.

– Saamme valtakunnallista ja paikallista huomiota. (Kunnallisveroa laskeva) paikkakunta kiinnostaa yrityksiä ja mahdollisia muuttajia, Auvinen arvioi.

Toisaalta veroprosentin lasku vaikeuttaa lähtökohtaisesti menojen rahoittamista. Kitee aikookin panostaa ensi vuonna uusien työpaikkojen ja siten verotulojen syntymiseen.

– Haluamme saada tänne uutta työtä ja uusia yrityksiä, Auvinen sanoo.

Yrityksien houkutteluun on palkattu esimerkiksi uusi elinkeinojohtaja.

Uudet työpaikat ovat elintärkeitä kunnassa, jonka väki vanhenee ja vähenee. Saman pulman kanssa painii suurin osa Suomen kunnista.