Hirvi teki u-käännöksen ja syöksyi takaisin autotielle liikenteen sekaan: "Yleensä hirvi kulkee kuin juna"

Joulun paluuliikenne jatkuu vilkkaana. Myös hirven metsästyskausi jatkuu ja se voi lisätä eläinten liikehdintää. Katso kuvasarja täpärästä tilanteesta.

hirvi
Hirvi kääntyy tielle
Hirvi ohitti auton vain kymmenellä metrillä. Ajoneuvot hidastivat vauhtiaan ja onnettomuudelta vältyttiin.Marko Melto / Yle

Ylen mediatoimittaja Marko Melto onnistui ikuistamaan yksinäisen hirven poukkoilun joulun aikaan iltahämärissä lumisella tiellä Heinolassa.

Melto huomasi pelkääjän paikalta hirven liikkuvan tien vieressä, yläruumis metsää kohti suunnattuna. Mellon auton kuski ja vastaantulevan auton kuljettaja näyttivät toisilleen pitkiä valoja sen merkiksi, että riistaeläin liikkuu tien vieressä.

Yhtäkkiä hirvi tekikin metsän laidassa u-käännöksen ja syöksyi keskelle tietä, Mellon ja vastaantulevan auton väliin.

– Yleensä hirvi kulkee kuin juna, eli kun hirvi kerran lähtee yhteen suuntaan, se myös menee sinne. Tyypillisesti hirvi käyttäytyy näin, mutta tietysti ne kääntyvät joskus myös ympäri. Itsellenikin on käynyt tällainen tapaus, että hirvi vaihtaakin tiellä kesken kaiken suuntaa, Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Antti Piironen kertoo.

Miten hirvi kannattaisi ohittaa?

Usein autoilijoita neuvotaan väistämään hirvi eläimen takapään puolelta. Jos kolari sattuisi, eturuumis on hirven raskain, ja siten vaarallisin osa törmätä. Kevyt takaruumis on myös raskasta etuosaa helpompi väistää. Kun hirvi siis juoksee oikealle, se tulisi ohittaa vasemmalta.

Miten hirvi kannattaa ohittaa, jos se syöksyy keskelle tietä pää kohti autoilijaa?

– Ihan mahdotonta sanoa. Se on eläin eikä sen liikkeitä voi oikein tuollaisessa tilanteessa ennustaa. Itse yrittäisin ohittaa siltä puolelta, josta hirvi on tielle tullut, Piironen sanoo.

Joulun tienoon tapahtumissa hirvi pyrähti liikenteen keskelle, ajovalojen keilaan. Piirosen mukaan hirvi on luultavasti säikähtänyt, panikoinut ja koettanut reagoida tilanteeseen parhaansa mukaan.

– Hirvi voi luottaa joskus myös omiin jälkiinsä ja ajatella, että siellä ei ainakaan ollut vaaraa, sinne on turvallista mennä, Piironen kertoo.

Hirvillä on totuttuja kulkupaikkoja, joita pitkin ne ylittävät tien tapojensa mukaan. Piironen kertoo, että kulkureiteillä on nähtävissä myös kolarisumia.

Hirvi kääntyy tielle
Hirvi näytti ensin lähtevän suoraan metsään, pois ajoradalta.Marko Melto / Yle
Hirvi kääntyy tielle
Hirvi kuitenkin kääntyi ja suuntasi matkansa keskelle tietä, ajovalojen loisteeseen.Marko Melto / Yle
Hirvi kääntyy tielle
Hirvi hypähti lumipientareelta kohti turvaa ja onnettomuuksilta säästyttiin, vaikka riistaeläin pyrähti halki lumisen tien.Marko Melto / Yle

Tarkkana hämärän aikaan

Hirvi on niin sanotusti hämäräaktiivinen eläin eli se lepää päivän ja liikkuu pimeän aikaan. Tästä syystä juuri illan ja aamun hämärissä hirviä kannattaa autoillessa pitää silmällä.

Hirven metsästyskausi on yhä käynnissä, mikä voi paikallisesti ja hetkellisesti saada hirviä liikkeelle. Menossa on myös yksi vuoden suurimmista paluuliikenteistä, kun ihmiset palaavat joulunvietosta. Vaikuttavatko pyhien liikennemassat hirvien liikkeisiin?

– Hirvelle on ihan sama, onko joulun aika vai ei. Ehkä se huomaa, että liikennettä on paljon, mutta tuskin ne liikennepiikin takia liikkuvat enempää tai vähempää, Piironen toteaa.

Hirven havainnut autoilija voi varottaa muita autoilijoita hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja. Piironen muistuttaa, että ennen kaikkea ajovauhdin hidastaminen hirvivaara-alueilla on järkevää.

Nuoret hirvet liikenteessä suurin riski

Eniten hirvet liikkuvat syksyn kiiman aikaan ja keväällä, kun emät vierottavat edellisvuotiset vasansa. Juuri nuoret hirvet törmäävät keväisin keskelle taajamia ja autoteitä, kun ne etsivät elinpaikkaa vieraassa maastossa.

Nämä yksin liikkumaan tottumattomat nuoret hirvet voivat eksyä autoteille myös yllättävistä paikoista, joissa hirvistä ei välttämättä ole osattu varoittaa liikennemerkillä.

Riski törmätä hirveen tai muuhun hirvieläimeen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat.

– Nuoremmat hirvet ovat vanhoja kokemattomampia ja ovat siksikin liikenteessä suurempi riski, Piironen toteaa.

Viime vuonna Suomen teiltä tilastoitiin 1 824 hirvionnettomuutta ja niissä loukkaantui 145 ihmistä. Viime vuonna hirvikolareissa menehtyi kolme ihmistä.

Lue myös:

Hirvikolareiden määrä on nousussa Pirkanmaalla

Uudellamaalla suurin hirvivaara tiellä numero 25 ja Lahdenväylällä

Hirvinauha ei pysäytä hirveä eikä autoilijaa, mutta voi hidastaa molempia – halpa konsti yleistyy hiljalleen eikä laajaa tutkimusta sen tehosta ole

Ajatko hirvivaara-alueella kovaa varoituskyltistä välittämättä? Ei kannattaisi: kolaririski on jopa 7-kertainen