"Ajatuspajatoimintaan riittää vähemmänkin kuin 800 miljoonaa" – Sitran tulevaisuudesta käydään vääntöä kansanedustajien työryhmässä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on kehittynyt vuosikymmenien aikana pääomasijoittajasta "muutosagentiksi".

sitra
Ilmakuva Helsingin Ruoholahdesta keskustaan päin.
Jouko Tapper / Yle

Valtiovarainministeriö asetti joulukuun loppupuolella (siirryt toiseen palveluun) parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa eli Sitraa.

Työryhmän on määrä laatia ehdotuksensa mahdollisista muutoksista Sitran tehtäviin, rooliin ja hallintoon maaliskuun loppuun mennessä. Ryhmässä on edustus kaikista eduskuntapuolueista, ja sitä johtaa kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.)

Hän kertoo itse olleensa "primus motor" ryhmän asettamisen taustalla. Aiemmin vastaavaa, parlamentaarista arviota ei Sitrasta ole tehty.

– Taustalla on sekä Sitran hallintoon liittyviä muutostarpeita että tarve käydä keskustelua 50-vuotiaan rahaston tehtävästä, tarkoituksesta ja resursseista, Vanhanen sanoo.

Sitran toiminnasta tehdään parhaillaan myös ulkopuolista kokonaisarviota, jonka on määrä valmistua ensi vuoden alkupuolella.

– On hyvä, että ulkopuolinen arvioija käy läpi Sitran toimintaa esimerkiksi sidosryhmien näkökulmasta ja omistaja eli eduskunta katsoo, mitä he haluavat rahastolta. Näin saamme mahdollisimman kattavan arvion käyttöömme, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Tiukempaa poliittista ohjausta?

Vuonna 1967 perustettu Sitra on kehittynyt vuosikymmenien varrella pääomasijoittajasta tulevaisuutta luotaavaksi "muutosagentiksi" ja ajatuspajaksi.

Samalla se on tehnyt yhteiskunnallisia avauksia, joista ei ole kuulunut pelkkää kiitosta.

Yliasiamies Kososen mukaan Sitra on saanut kritiikkiä esimerkiksi "liiasta vihreydestään" sekä osallistumisestaan terveydenhoidon valinnanvapautta koskeviin hankkeisiin.

– Pari vuotta sitten saimme kritiikkiä ay-väeltä ja SDP:ltä, kun otimme kantaa työmarkkinoiden joustavuuden puolesta, Kosonen kertoo.

Myös Yle uutisoi vuonna 2016 palkansaajajärjestöjen ja Sitran kiristyneistä väleistä. Ay-liike koki rahaston politikoivan ja ajavan erityisesti työnantajien asemaa.

Tuolloin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pohti, että Sitran poliittista ohjausta tulisi mahdollisesti vahvistaa.

Parlamentaarisessa työryhmässä pohditaankin muun muassa sitä, tulisiko Sitralle luoda oma hallintoneuvosto. Nyt rahaston hallintoneuvostona toimii ikään kuin sivutoimisesti Suomen Pankin pankkivaltuusto, jolla on paljon muitakin asioita käsiteltävänään.

– Mitä laajapohjaisempaa ja syvällisempää keskustelua hallintoneuvostossa käydään, sen paremmin voidaan ehkäistä jälkikäteinen keskustelu, Kosonen pohtii.

"Sitra ei ole ollut kertaakaan arvioinnin kohteena"

Sitran toiminta pyörii rahaston reilun 800 miljoonan euron pääoman vuosituotoilla. Niiden taso on noin 30 miljoonaa euroa. Sitrassa työskentelee vajaa 200 henkilöä, ja sen budjetista noin puolet menee henkilöstökuluihin.

Todennäköisesti myös Sitran pääomaa suhteessa rahaston tehtäviin pohditaan parlamentaarisessa työryhmässä.

Erityisesti SDP:n riveistä on esitetty kuluneen vaalikauden aikana, että Sitran pääomaa voisi supistaa nykyisestä. Puolue on esittänyt jokaisessa varjobudjetissaan rahaston pääoman puolittamista.

Työryhmässä SDP:tä edustava Eero Heinäluoma kiistää, että varjobudjettiesitysten taustalla olisi tyytymättömyys Sitran työhön.

– Yhteiskunta on muuttunut ja valtion laitoksia on arvioitu, mutta Sitra ei ole ollut vastaavan arvioinnin kohteena kertaakaan. Nyt on hyvä hetki tehdä arvio siitä, mikä on Sitran rooli tänään ja tulevaisuudessa, Heinäluoma sanoo.

Samaa mieltä on ryhmässä istuva Elina Lepomäki (kok.)

– On hyväkin tehdä tällainen selvitys vaalikauden lopulla, jotta asioita voidaan ottaa tarvittaessa huomioon hallitusneuvotteluissa.

"Pienempikin tase riittäisi"

Sitraa pääomitettiin 1990-luvun alussa Nokian osakkeilla, joiden suotuisa kurssikehitys paisutti rahaston monikymmenkertaiseksi.

Eero Heinäluoman mielestä nykyisenkaltaista Sitraa voisi pyörittää pienemmälläkin pääomalla.

– Ajatuspajatoimintaan ja seminaarien järjestämiseen riittää pienempikin tase kuin 800 miljoonaa euroa, hän sanoo.

– Jos valtio on sijoittanut johonkin rahaa, niin meidän tulee arvioida, mihin sijoitettuna se tuottaa parhaan hyödyn suomalaisille.

Myös kokoomuksen Lepomäki kertoo pitävänsä hyvänä sitä, että Sitran pääoman suuruutta arvioidaan suhteessa sen vaikuttavuuteen.

– Onko Sitran mittava pääoma juuri tässä kokoluokassa tarpeen? hän pohtii.

Sitran Mikko Kososella on selvä näkemys: jos pääomaa höylättäisiin, Sitra typistyisi vain ajatuspajaksi.

– Tällä hetkellä emme ole perinteinen think tank vaan think and do tank. Teemme töitä kädet savessa, rakennamme yhteiskunnallista infrastruktuuria ja pyöritämme kokeiluhankkeita. Se vie rahaa.

"Sitran on voitava toimia itsenäisesti"

Ryhmää johtavan Matti Vanhasen puolueen, keskustan riveistä ei ole Sitra-kritiikkiä juuri kuultu.

Vanhasen mielestä on ainoastaan hyvä, että Sitralla on vahva pääoma, joka tuo sille itsenäisyyttä.

– Sitran tulee olla tulevaisuustalo, joka voi itsenäisesti, riippumatta kulloisestakin hallituksesta käynnistää sellaisia hankkeita, joita se pitää Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeinä, hän sanoo.

Vanhanen pitää kuitenkin niin ikään tärkeänä, että rahaston roolista käydään vakavaa, parlamentaarista keskustelua.

– Ettei olisi vain "vaalikeskustelua".

Myös yliasiamies Kosonen odottaa, että ryhmän työn jälkeen turha "poliittinen peli" Sitran ympärillä loppuisi.

– On hyvä tehdä kokonaisvaltainen arviointi siitä, millaista Sitraa halutaan. Toivon, että tämän jälkeen meillä olisi vähän aikaa taas työrauha.

Lue lisää:

Sitran Mikko Kosonen puolustaa Sitran 840 miljoonan rahakirstua

Ay-vaikuttajat: Sitra politikoi ja ajaa yritysten ja työnantajien asiaa

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen kritiikistä: Otamme vakavasti, työnäytekokeilu karkasi käsistä raakileena