Kokkolan kuntaliitoksesta 10 vuotta: liitoskuntiin on satsattu selvästi enemmän rahaa kuin kantakaupunkiin

Myös palvelut ovat säilyneet liitoskunnissa pääosin.

kuntaliitokset
Lohtajan raittia.
Kalle Niskala / Yle

Kokkolan kaupungin sekä Kälviän, Lohtaja ja Ullavan kuntien liitoksesta tulee vuodenvaihteessa kuluneeksi tasan kymmenen vuotta.

Historiallinen päätös tehtiin jo 3.12. 2007 valtuustojen yksimielisillä päätöksillä. Kälviällä valtuusto nuiji päätöksen puolessa tunnissa, Kokkolassa päätös syntyi tunnissa.

Aloite liitokseen tuli taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneelta Lohtajalta. Lohtaja olisi ollut valmis liitokseen, vaikkei sillä ollut edes yhteistä maarajaa Kokkolan kanssa.

Kun aluksi vastaan hangoitellut Kälviä saatiin houkuteltua mukaan, olivat liitoksen ainekset kasassa. Ullavan kunnan viimeinen tilinpäätös vuodelta 2008 kertoi, että yhdistyminen taloudellisen aallon harjalla ratsastaneeseen Kokkolaan tapahtui kreivin aikaan.

Kaupunki on investoinut liitoskuntiin

Valtio avitti kuntaliitoksia porkkanarahoilla, joita Kokkolaan saatiin yhdeksän miljoonaa euroa. Kokkolaan liittyneissä kolmessa kunnassa oli asukkaita yhteensä liki 8 500. Syntyneessä uudessa kaupungissa oli 45 644 asukasta. Määrä on sittemmin kasvanut parilla tuhannella.

Kuntaliitoksen aikana vuosina 2009–2018 isompia investointeja on liitoskuntien alueelle tullut 15,65 miljoonaa euroa, Kanta-Kokkolaan on rakennettu noin 50 miljoonan edestä.

Liitoskuntien osuus investoinneista on ollut 24 prosenttia, vaikka niiden väestön osuus on noin 15–17 prosenttia. Asukasta kohden laskettuna liitoskuntiin on investoitu 1 875 euroa kun Kanta-Kokkolassa investoinnit jäävät 1 295 euroon asukasta kohden.

Kälviälle on rakennettu muun muassa uusi koulu, tori ja kunnostettu urheilukenttä. Lohtaja sai valtion porkkanarahojen turvin monitoimitalo Mainingin. Ullavassa vietiin puolestaan Ullavan järven kunnostus loppuun.

Myös palvelut ovat pääosin säilyneet liitoskunnissa. Esimerkiksi Kälviä ennätti lakkauttaa kyläkoulujaan ennen kuntaliitosta.

– Esimerkiksi Kelat ja poliisi siirtyivät Kokkolaan jo ennen tätä kuntaliitosta. Ei liitoksella paljon ole merkitystä näille käytännön asioille. Kuitenkin käsittelyajat ovat monissa asioissa pidentyneet ja esimerkiksi rakennuslupamaksut nousivat kuntaliitoksen jälkeen, sanoo kälviäläinen Tuula Ruuttula.

– Ei täällä nyt suuria muutoksia ole tapahtunut. Nämä terveyspalvelut saisivat säilyä, hammaslääkärit ja lääkärit, ettei tarvitsisi lähteä Kälviälle tai Kokkolaan, sanoo lohtajalainen Jaana Huhtala.

Kokkolan kaupungin konsernihallinnossa ja palveluissa toimi vuonna 2009 117 vakituista työntekijää, nyt heitä on 92 eli määrä on vähentynyt 21 prosenttia.

Samaan aikaan Kokkolan hoidettavaksi on tullut 450 tiekilometriä aiemman 420 sijasta. Ennen kuntaliitosta kaupungin hoidettavana oli 370 kilometriä teitä. Hoidettavia puistoja on taas tullut 20 hehtaaria lisää, ja kaupungin alueella on nyt 168 hehtaaria puistoja.

Eniten soraääniä Ullavan Rahkosesta

Eniten kritiikkiä on kuulunut Ullavasta, ja etenkin Rahkosen kylältä. Esimerkiksi tammikuussa 2017 kyläläiset kutsuivat jääkiekkolegenda Juhani Tammisen puolustamaan kouluaan.

Riitta Rahkola (kesk.) oli Ullavan kunnanvaltuuston puheenjohtajana neuvottelemassa kuntaliitosta Ullavan puolesta. Jos päätöksen voisi tehdä uudestaan, se voisi olla nyt toisenlainen.

– Yleensähän sanotaan, että pienin ei pärjää isojen joukossa ja jollakin tavalla voin todentaa sen, että pienin ei ole pärjännyt. Odotukset olivat aivan toisenlaiset. Olen hiukan pettynyt,

Rahkola kokee, että palvelut ovat karanneet tai karkaamassa Ullavalta kauemmaksi. Huoli koskee etenkin terveys- ja koulupalveluita. Kaupungin teknisten palvelujen loppumisen kylältä hän ymmärtää, koska päivittäiseen palveluun ei Ullavan kokoisella paikalla ole tarvetta. Rahkola valittelee myös sitä, että valtion yhdistymisavustuksen jälkeen kaupungilta ei ole juuri investointeja Ullavaan herunut.

Tosin Rahkola ei ole varma, olisiko Ullava selvinnyt itsenäisenä kuten esimerkiksi Lestijärvi ja Halsua ovat vielä tehneet.

– Ehkä olisi voin ut selvitä, mutta kyllä talous oli tosi tiukalla. Jos kuntataloudessa kaikki mitä tulee, menee päivittäiseen toimintaan, ei kunnalla ole silloin tulevaisuutta. Kunnan pitää pystyä investoimaan tulevaisuuteen ja sitä mahdollisuutta ei meillä silloin ollut. Silloin näin kuntaliitoksen aiheellisena.

Oliko kuntaliitos onnistunut? Pääset keskustelemaan artikkelin alla olevasta painikkeesta.