Historiantutkija on kiertänyt puhumassa kuin matkasaarnaaja – Kuulijoita oli niin paljon, että tutkija yllättyi itsekin

Suomen sisällissodan muistovuosi on osoittanut ihmisten valtavan kiinnostuksen oman maan historiaan. Historiantutkijan mielestä tärkeintä on muistaminen.

Suomen sisällissota
Lapsia sotaisassa yhteiskuvassa.
Sisällissota kosketti lapsia monella tapaa. Sota tuli myös leikkeihin: kuvan lapset leikkivät valkokaartilaisia.SA-kuva

Historiantutkija kertoo tunteneensa itsensä tänä vuonna keikkamuusikoksi tai matkasaarnaajaksi.

Tampereen yliopiston Suomen historian dosentti Marko Tikka on kiertänyt lukuisissa tilaisuuksissa puhumassa Suomen sisällissodasta.

Kuulijoita on ollut niin paljon, että ihmisten kiinnostus on yllättänyt tutkijankin.

– Kinnostus historiaa kohtaan on ollut valtaisaa. Minulla on ollut välillä omituinen olo: Oikeastiko tämä kiinnostaa ihmisiä näin paljon?

Vuoden 1918 tapahtumia on muistettu sadoissa tapahtumissa eri puolilla maata.

Muistovuosi on jättänyt jälkensä sekä tieteeseen että taiteeseen. Vuoden aikana aiheesta on järjestetty juhlia, seminaareja, luentoja sekä julkaistu kirjoja ja nähty teatteriesityksiä.

Sisällissota, punakaartilaisia Ruovedellä
Punakaartilaisia Ruovedellä.Otava

Marko Tikalle pienoinen yllätys on ollut sekin, miten hyvin ihmiset tuntevat Suomen historiaa. Hän on eri tilaisuuksissa huomannut, että halu selvittää oman suvun menneisyyttä on entisestäänkin lisääntynyt.

– Vaikeatkin tapahtumat ovat osa historiaamme ja kyllä muistovuodella on ollut myös ymmärtävä ja meitä lähentävä merkitys.

Muistovuosi korosti sovintoa ja eheyttä

Suomen sisällissota oli yhteiskunnallisten ritiriitojen, ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen synnyttämä konflikti.

Sota alkoi tammikuun lopulla punaisten vallankumouksella Helsingissä sekä halituksen joukoiksi julistettujen suojeluskuntien operaatiolla venäläisiä varuskuntia vastaan Pohjanmaalla ja Karjalassa.

Sisällissota kesti toukokuun alkuun ja vaati kaikkiaan noin 37 000 ihmisen hengen.

Punavankeja teloitetaan ampumalla Santahaminassa.
Punavankeja teloitettiin ampumalla Santahaminassa vuonna 1918.Yle arkisto

– Ottaen huomioon, miten valtava tragedia sota ja sen jälkeiset tapahtumat olivat nuorelle Suomelle, on syytä huomioida, että kaari kohti sovintoa ja menestyvää yhteiskuntaa on todella poikkeuksellinen, valtiosihteeri Paula Lehtomäki muistuttaa.

Lehtomäki on toiminut Muistovuosi 1918:n (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtajana.

Hänen mielestä suomalaiset ovat saaneet hankkeen aikana laajalti tietoa sodasta sekä sen jälkeisestä ajasta vankileireineen. Vuosi on osoittanut, että vaikeitakin asioista on pystytty tarkastelemaan yhdessä.

"Kunnioitettiin sodan eri puolilla toimineita uhreja."

Paula Lehtomäki

– Koko tässä vuodessa oli sellainen henki, ettei haettu syyllisiä tai vastakkainasetelmaa, vaan kunnioitettiin sodan eri puolilla toimineita uhreja.

Vuoden aikana esille on tuotu yhteiskunnallisen eheyden merkitystä.

– Toivottavasti se, että olemme voineet entistä enemmän yhdessä muistaa molempien osapuolten tapahtumia ja uhrauksia, vie meitä entistä vahvempina ja yhtenäisempinä eteenpäin, Paula Lehtomäki jatkaa.

Luokkajaosta "mouhotaan" lähinnä somessa

Historiantutkija Marko Tikan mukaan enää sisällissodasta puhuttaessa ydinkysymys ei liity siihen, kenen joukoissa seisot, punaisten vai valkoisten.

– Mielestäni tänä vuonna näkyi ihan selvästi, että sisällissodan historia on tullut yleiseksi historiaksi. Kuuntelijan ei enää tarvitse ottaa kantaa, kummalla puolella olen, jos menen kuuntelemaan luentoa sisällissodan historiasta tai katsomaan näytelmää.

Valkoiset vartioivat barrikadia.
Valkoiset vartioivat barrikadia Tampereella 4. huhtikuuta 1918.Krigsarkivet, Ruotsi

Tikka on huomannut, että luokkajaosta mellastetaan lähinnä sosiaalisessa mediassa.

– Mouhoaminen ja värin tunnustaminen ovat siirtyneet sosiaaliseen mediaan. Somessa halutaan tuoda esille oma poliittisesti sitoutunut kanta.

Marko Tikan vuonna 2004 ilmestynyt väitöskirja Kenttäoikeudet käsitteli sisällissodan valkoista ja punaista terroria. Lisäksi häneltä on ilmestynyt aihetta käsitteleviä tietokirjoja.

"On hienoa, että sotaa on voitu käsitellä laajasta ja vapaasti."

Marko Tikka

Historiantutkijan mielestä sisällissota on ollut niin iso asia suomalaiselle yhteiskunnalle, että se on ansainnut kaiken vuoden aikana saamansa huomion ja juhlallisuudet.

– On hienoa, että sotaa on voitu käsitellä laajasti ja vapaasti.

Marko Tikan mielestä tärkeintä on muistaminen. Ei vain Suomessa, vaan koko Euroopassa.

– Meidän ei vieläkään tarvitse olla samaa mieltä, meidän ei tarvitse hyväksyä eikä ymmärtääkään. Tärkeää on, että muistamme historian. Se on tärkeä asia myös tämän päivän Euroopassa.

Lue myös: Rauhantutkija muistuttaa, miten nopeasti Suomi toipui sisällissodasta: "Se on aika suuri ihme"

Suomen sisällisodan teloittajat poseeraavat ruumiiden äärellä - Julma maa -dokumentin kuvat näyttävät sodan raa'an todellisuuden

Keskustelu on suljettu Ylen kommentointiohjeen rikkomisen vuoksi.