Suomi muuttui 2018 monella tapaa entistä paremmaksi, sanovat asiantuntijat: Näissä viidessä asiassa onnistuttiin tänä vuonna

Vuosi 2018 nosti Suomen viimein muiden Pohjoismaiden rinnalle.

politiikka
työmies, raskaana oleva nainen ja kasviskeitto
Yle ja AOP

Suomi on mennyt eteenpäin. Edistys ei kuitenkaan ole tapahtunut hetkessä.

Tilastojen mukaan itsemurhat ovat vuosikymmenien saatossa vähentyneet ja lapsikuolleisuus painunut olemattomiin.

Mutta on tänä vuonna tapahtunut myös nopeita käänteitä. Yle kysyi kolmelta talouden ja sosiaalipolitiikan asiantuntijalta, missä Suomi edistyi tänä vuonna.

Aktian pääekonomisti Heidi Schauman, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ja sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo saivat päivän aikaa miettiä kysymystä: mikä Suomessa muuttui paremmaksi 2018.

Heikki Hiilamo, Heidi Schauman ja Elina Pylkkänen
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman ja johtaja Elina Pylkkänen Palkansaajien taloudellisesta tutkimuslaitoksesta. Yle

Kaikki nostivat esille yhden suuren asian: entistä useampi suomalalainen käy töissä.

1. Yli 100 000 ihmistä on saanut töitä

Paras uutinen tuli tuomaanpäivänä 21. joulukuuta. Hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste toteutui. Jopa riehumista välttelevä pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, että on aika tuuletella omassa autotallissa.

Suomi on alkanut viimein muistuttaa muita Pohjoismaita. Pohjoismaissa työllisyysaste nousi 75 prosenttiin jo pari vuotta sitten.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen on ilahtunut siitä, miten monia muutos koskettaa.

– Työtä ovat saaneet sekä vanhimmat että nuorimmat. Talouskasvu koskettaa maan joka kolkkaa, kaikkia maakuntia, Pylkkänen sanoo.

Olipa syy työpaikkojen lisääntymiseen sitten maailmantalouden nousu tai hallituksen ponnistelu työllisyyden nostamiseksi, numerot puhuvat puolestaan.

Rakennusmies
150 000 suomalaista on löytänyt työpaikan vuoden 2016 jälkeen. Joukossa on vanhoja ja nuoria Lapista Hankoon. Henrietta Hassinen / Yle

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo pitää työllisten määrän nousua vuoden onnistumisena numero yksi.

– Kerrankin on hallitus saavuttanut työllisyystavoitteensa. Se on ollut ties kuinka monen hallitukselle tavoite, mutta vasta nyt se on toteutunut. Todella hienoa!

Muutos ei tapahtunut hetkessä. Aktian pääekonomisti Heidi Schauman muistuttaa, että työpaikat alkoivat lisääntyä jo pari vuotta sitten.

– Meillä on on 150 000 työpaikkaa enemmän kuin vuoden 2016 alussa. Tämä näkyy tavallisten ihmisten arjessa ja kuluttamisessa. Ihmisten usko tulevaisuuteen on parantunut, Schaumann sanoo.

Raskaana oleva nainen.
Pienin äitiyspäiväraha nousee 80 eurolla kuukaudessa. Pienimpien etuuksien korotukset koskevat 50 000 ihmistä. Henrietta Hassinen / Yle

2. Pienimmät äitiyspäivärahat ja sairauspäivärahat nousevat

Seuraavalla hallituksella on edessään sosiaaliturvauudistus. Jo tänä vuonna uudistusta pohjustettiin nostamalla pienintä sairauspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja.

Muutos koskee Suomessa 50 000 ihmistä. Korotus on 80 euroa kuukaudessa.

Tämä iloinen uutinen jäi pienelle huomiolle.

Pienimmät etuudet nousevat nousevat vuoden 2019 alusta samalle tasolle kuin työmarkkinatuki. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo pitää uudistusta vuoden toiseksi parhaana uutisena.

– Se tarkoittaa, että ei tarvita enää lisää rahaa siihen, että pienten lasten vanhemmat ja sairaat saadaan samalle tulotasolle kuin työttömät, professori Heikki Hiilamo sanoo.

Mies laittaa seteliä lompakkoon.
Yli 90 prosenttia suomalaisista hoiti raha-asiansa ja säästäminen alkoi taas yleistyä. AOP

3. Suurin osa suomalaisista hoiti raha-asiansa hyvin

Pikavippien korkojen suitsiminen ja velkaantuminen saivat paljon palstatilaa. Huomattavasti vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että 90 prosenttia suomalaisista hoitaa raha-asiansa ja maksaa velkansa ajallaan.

Säästämisestä on tullut taas suosittua. Se ilahduttaa Aktian pääekonomistia Heidi Schaumania.

– On tietysti talouden kannalta kaksipiippuinen juttu, pitäisikö kuluttaa vai säästää. Mutta suomalaisista on tullut parempia säästämään. Sijoittaminen on tavallista ja kansalaiset pohtivat erilaisia vaihtoehtoja, Schauman sanoo.

Tämä ei tietenkään poista sitä, että Suomessa on yhä noin 400 000 ihmistä, jotka eivät pärjää.

käsi hiirellä
Some-keskusteluissa räyhääminen saavutti lakipisteensä. Esimerkiksi Yle alkoi käyttää nettikeskustelujen siivoamiseen tekoälyä. AOP

4. Somessa riehumiselle ja vihapuheelle ryhdyttiin hakemaan rajoja

Vuonna 2018 moni alkoi vähentää sosiaalisen median käyttöään. Facebook, Twitter ja erilaiset keskustelupalstat olivat muuttuneet väittelytantereiksi. Tietoturvakin alkoi huolestuttaa.

Vuonna 2018 herättiin siihen, että tilanteeseen on tultava muutos.

– Metoo oli hyvä esimerkki siitä, että otetaan keskusteluun vaikeita yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka eivät ratkea lainsäädännöllä, professori Hiilamo sanoo.

– Vihapuhe, ilkeily ja pahantahtoisuus on alettu ottaa ottaa vakavasti.

Hiilamo kiittelee muutoksesta suuria mediataloja. Julkisuudessa on alettu avoimesti pohtia, miten keskusteluraivosta päästäisiin eroon.

Myös teknologiasta on ollut apua. Yle on avannut nettijuttujaan taas kommentonnille. Keskustelua moderoi eli siivoaa tekoäly. Se jaksaa tehdä töitä yötä päivää eikä tarvitse kahdeksan tunnin yöunia.

Palkansaajien tutkimuskeskuksen johtaja Elina Pylkkänen uskoo, että ihmiset ovat kykeneviä oppimaan. Myös somessa.

– Kun keskusteluihin tulee lisää faktoja, ihmiset oppivat ymmärtämään, että ne voivat ollakin parempia kuin se oma kaikkein paras mielipide, Pylkkänen sanoo.

Kasvisruoka-annos
Kasvisruokaan siirtyminen ei riitä, nyt tarvitaan lakiuudistuksia. Minna Rosval / Yle

5. Kansakunta heräsi ilmastonmuutokseen

Yle kertoi joulun alla, että kahdeksan eduskuntaryhmän puheenjohtajat olivat päässet yksimielisyyteen Suomen ilmastotavoitteista. Päästöjä leikataan 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

Keinot tavoitteeseen pääsemiseksi jäivät auki.

Aktian pääekonomisti Heidi Schauman uskoo, että muutos alkaa pienistä asioista. Esimerkiksi siitä, että joululahjaksi voi ostaa hieronnan tai jonkun muun palvelun tavaran sijaan.

Myös Palkansaajien tutkimuskeskuksen johtaja Elina Pylkkänen tuntee muutoksen tuulet.

– Uusi sukupolvi oppii kuluttamaan ja he kuluttavat ihan omalla tavallaan. Vanhempien ihmisten on vaikea oppia uusia kulutustottumuksia ja tapoja. Mutta tulevaisuudessa me ostamme varmasti enemmän palveluja ja vähemmän tavaraa.

Lihansyönnin vähentäminen ja lentämisen vaihtaminen junamatkailuun eivät kuitenkaan riitä. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo odottelee lakimuutoksia.

– Vasta lakeja säätämällä muutos muuttuu yhteiseksi toiminnaksi. Tässä on kyse isosta ja vakavasta asiasta. Pitää ottaa etupainotteisesti askeleita, jotta pahimmilta katastrofeilta vältyttäisiin.

Juttua korjattu kello 15.50: Heidi Schauman on Aktian, ei Nordean pääekonomisti.

Mikä asia sinun mielestäsi parani Suomessa vuonna 2018? Kerro näkemyksesi keskustelussa artikkelin alla!