Väitös: miljoonatukien sijaan kannattaisi keventää yritysten verotusta – vakiintuneet yritykset kykenevät kasvuun pienemmillä riskeillä

Strateginen joustavuus ja verkostoituminen siivittävät myös perinteisiä yrityksiä kasvuun. Tuore väitös kritisoi start up -yritysten tukimiljoonia.

yrittäjyys
Työntekijä hitsaa tankin alumiinirunkoa.
Olli Koski / Yle

Vaasan yliopiston väitöstutkimuksen mukaan yritystutkimus ja julkisen talouden panostukset keskittyvät liikaa teknologia- ja start up-yrityksiin. Kasvu ei ole vain uusien yrityksien ominaisuus, vaan vakiintuneetkin yritykset kykenevät kasvuun.

– Keskustelussa tuntuu unohtuvan, että vakiintuneet yrityksetkin kykenevät tuottamaan kasvua ja vieläpä markkinaehtoisesti. Sepä siinä onkin hyvä asia, että nämä ei tarvitse mitään tukia, vaan kasvavat omalla tulorahoituksellaan ja tuottavat hyvinvointia, lataa juuri aiheesta väitellyt tutkija Marko Matalamäki.

Matalamäen mukaan uusista yrityksistä valtaosa lopettaa toimintansa viiden vuoden sisällä perustamisesta. Kasvuun tähtäävistä vakiintuneista yrityksistä sen sijaan 90 prosenttia säilyy hengissä. Ero on suuri, ja Matalamäki pohtisikin uudestaan, miten yritystukimiljoonat kannattaisi käyttää.

– Start up -yrityksiä ei kannattaisi tukea siinä mittakaavassa mitä tällä hetkellä tuetaan. Jos se raha käytettäisiin olemassa olevien yritysten verotuksen keventämiseen, uskon että saataisiin kansantaloudellisesti parempia tuloksia.

Ajatus ei ole Matalamäen mukaan mullistava, mutta sitä sanotaan harvoin ääneen.

Asiakaslähtöisyys, joustava strategia ja verkostoituminen

Marko Matalamäen väitöstutkimuksen aineisto on kerätty 134 suomalaisesta yrityksestä eri toimialoilta. Yrityksistä tehtiin kaksi ison vastaajajoukon tutkimusta sekä yksi kymmenen kasvuyrityksen haastattelututkimus. Tutkimusajankohta sijoittui kasvun kannalta haastaviin vuosiin 2009–2015, jolloin Suomessa oli pitkittynyt taantuma.

Ne yritykset, jotka olivat valinneet asiakassuuntaisen lähestymistavan, menestyivät ja onnistuivat kasvamaan toimialan suhdanteesta riippumatta. Strategia piti olla, mutta sitä oltiin valmiita muokkaamaan tarpeen mukaan: markkinan ja kysynnän muutoksiin reagoitiin ketterästi. Lisäksi verkostoituminen oli tärkeää.

– Ne, jotka olivat onnistuneet kasvamaan, verkostoituivat. Lähellä olevia ei pidetty uhkana, vaan koettiin, että on parempi lähteä yhdessä kilpailemaan isommille markkinoille.

Isojen riskien otto sen sijaan ei kannattanut. Toisaalta vakiintuneilla yrityksillä riskit eivät ole niin suuria kuin uusilla yrityksillä.

– Tulokset osoittavat, että otetaan maltillisia riskejä ja pyritään pitämään toiminta vakaalla pohjalla. Se on vakiintuneiden yritysten etu: riski voisi olla uudelle yritykselle iso, mutta vakiintuneelle se ei ole, koska siellä on sitä kassavirtaa ja vahva tase.

Perinteiset yritykset valokeilaan

Vaasan yliopiston mukaan yrittäjyystutkimusta on viime aikoina kritisoitu liiallisesta keskittymisestä teknologia- ja start-up -yrityksiin. Useat kansainvälisesti arvostetut yrittäjyystutkijat ovat esittäneet huolensa tavallisten kasvua tuottavien yritysten puuttumisesta kasvuyrittäjyystutkimuksessa.

Matalamäki on saanut tutkimuksensa myötä paljon yhteydenottoja eri alojen yrittäjiltä.

– Heiltä tullut positiivista viestiä, että on mukava että perinteisiä yrityksiä nostetaan mukaan keskusteluun. Entisenä yrittäjänä tämä oli itselläkin pontimena tämän tutkimuksen tekoon.