Asiantuntijat uudistaisivat palomiesten valintatestausta – kömpelöt ja päättelykyvyltään heikommat karsiutuisivat alalta

Palomiehet on pian 30 vuotta valittu koulutukseen samalla kuntotestillä. Testi on pysynyt, vaikka maailma on muuttunut.

Pelastusopisto
Kiihtelysvaaran vuonna 1769-1770 rakennetun kirkon palo
Ismo Pekkarinen / AOP

Kun nykyinen palomiesten valintatestaus otettiin käyttöön vuonna 1990, perinteisiä rakennuspaloja ja vakavia liikenneonnettomuuksia tapahtui huomattavasti enemmän kuin nyt.

30 vuotta sitten palomiesten eläkeikä oli 55. Naisia paloasemilla ei ollut töissä kuin konttorihommissa.

Työtehtävät ja työkalut ovat muuttuneet. Osaamisvaatimukset ovat kasvaneet. 30 vuotta sitten palomieskoulutus oli lyhyt ja simppeli rutistus nykyiseen pelastajatutkintoon verrattuna.

Mutta harvaan muuhun ammattiin hakijoita testataan enää samalla tavalla kuin 1990.

Palomieheksi haluavat suorittavat edelleen ensimmäisenä omakustanteisen fyysisen toimintakyvyn testin. Hakijat punnertavat penkissä, vetävät leukoja, tekevät vatsalihasliikkeitä ja jalkakyykkyjä. Lajeja on ainoastaan neljä.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Varsinaiseen valintakokeeseen Kuopion Pelastusopistolle kutsuttavat hakijat juoksevat lisäksi 12 minuutin Cooperin-testin, uivat ja suorittavat fobiatestit.

Palomiesvaatimustaulukko
Yle Uutisgrafiikka

Helsingin pelastuslaitoksella on ollut oma pelastuskoulu, johon vaatimukset ovat olleet samat. Pelastusalan koulutus uudistuu vuonna 2021. Suomen kaikki palomiehet valmistuvat siitä lähtien Pelastusopistossa Kuopiossa. Vuositasolla heitä koulutetaan silloin 135.

Nykyisestä valintatestauksesta puuttuvat kokonaan näppäryyden ja notkeuden mittaaminen. Suomessa voi periaatteessa päästä ammattipalomieheksi, vaikkei osaisi tehdä kuperkeikkaa taaksepäin.

– Siihen testiin olisi ihan aiheellista liittää sekä motorisen taitavuuden että liikkuvuuden mittaaminen. Fyysisen toimintakyvyn osamittareina ja osakomponentteina ne ovat olennaisia, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Oksa.

Nykyinen testi perustuu Juha Oksan työkaveri Sirpa Lusan palomiesten työn kuormittavuudesta tuki- ja liikuntaelimistön osalta tekemään väitöskirjaan. Palomiesten kestävyyskunnon testaamisen taustalla on puolestaan Veikko Louhevaaran väitöskirja.

Naisia ei saisi suosia, muttei myöskään syrjiä

Vuoden 2021 koulutusuudistusta pohtiva sisäministeriö ei vielä paljasta, uudistetaanko samalla myös pelastajatutkinnon valintatestausvaatimuksia.

Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka on ainoastaan todennut, että ”asiaa tarkastellaan koulutuksen uudistamisen yhteydessä”. Asiasta kuullaan lisää kuitenkin mahdollisesti jo tammikuussa.

Valintatestauksen uudistamissa on kyse ainakin rahasta. Sitä ei ehkä tämän uudistuksen yhteydessä ole. Validoitujen testien kehittäminen on kallista.

 Kerrostalo tulessa Helsingissä.
Mauri Ratilainen / AOP

Kari Kinnunen on tullut silloiseen Palo-opistoon liikunnanopettajaksi vuonna 1989. Hän on ollut kehittämässä nykyisiä testejä.

Kinnunen muistuttaa, että fyysisen toimintakykyisyyden testaaminen on aina kompromissi, mutta nykyiset testit ovat kuitenkin toimineet suhteellisen hyvin.

– Motorista taitoa mittaavaa testiä suunnittelimme, testasimme ja ehdotimme yhdessä pelastustoimessa työskentelevien liikuntavastaavien kanssa, mutta se ei ole vielä valintakokeessa. Tämä olisi mielestäni tärkeä lisäys valintaperusteisiin.

Kinnusen toivelistalla olisivat myös liikkuvuuden, tasapainon sekä lämmönsietokyvyn mittaaminen. Ja uinnin yhteyteen Kinnunen lisäisi sukelluksen testaamisen hengenpidätyksineen. Sukellus paljastaisi pelkkää uintia paremmin vedenpelkoa ja olisi tukena ahtaanpaikankammon testaamisessa.

Nykyinen valintatestaus saa säännöllisesti kritiikkiä, että se syrjii naisia. 30 vuotta sitten Suomessa ei kukaan tosissaan uskonut, että paloalalle edes hakeutuisi naisia.

Epäreiluna naisia kohtaan on pidetty lähinnä testin penkkipunnerrusosiota. Riittävän vahvoja naisia Suomesta toki löytyy, mutta heistä harva juoksee 2 800 metriä Cooperissa. Vastaavasti 118 euroa maksava testi on minuutissa ohi, jos yksikin penkkipunnerrustoisto jää vajaaksi.

Myös tasa-arvovaltuutettu on jo kaksi kertaa kysynyt perusteluita, miksi pelastajatutkinnon opiskelijavalinnoista niin pieni määrä on naisia.

– Molempina kertoina meillä on ollut perusteena työn vaatimukset, jotta voimme pitää samat testit kaikille henkilöille sukupuolesta riippumatta. Vastauksiin ollaan oltu tyytyväisiä, Pelastusopiston liikunnanopettaja Kari Kinnunen kertoo.

Mutta toimiiko pää paineessa?

Suomen valintatestejä on perusteltu sillä, että kaikkien koulusta valmistuvien pelastajien on oltava pelastussukelluskelpoisia. Tässä multiskill-mallissa kaikkien on hallittava kaikki eteen tulevat työtehtävät.

– Pelastajien valinnassa ollaan haluttu, että koulutetut henkilöt ovat mahdollisimman pitkään toimintakykyisiä, ja he pystyvät suoriutumaan työnsä vaatimuksista omaa terveyttään liiaksi vaarantamatta. Koska pelastajan työ on ennalta arvaamatonta, pitää varautua pahimpaan, muistuttaa Pelastusopiston Kari Kinnunen.

Mutta pahoissa paikoissa suoriutumista ei Suomessa monien muiden maiden tavoin testata. Meillä testataan vain, pelottaako hakijaa. Työterveyslaitoksen Juha Oksa ei halua lähteä neuvomaan, mutta muistuttaa hänkin työn luonteesta.

Palomies paloauton vierellä
Jyrki Lyytikkä / Yle

– Jos savusukellusta ajatellaan, niin se on tilanne, jossa kuormitus on äärimmäisen kova ja henkinen stressi on äärimmäisen kova. Sen lisäksi voi joutua myös tekemään päättely- ja toimintakykyä mittaavia juttuja.

Pelastajatutkinnon fyysisen voiman testaamisen hyvin tunteva Vierumäen liikunta- ja terveysklinikan testauspäällikkö Pekka Pulkkinen heittää ehdotuksena testiin osion, jonka eri variaatioita käytetään joissakin maissa.

– Tajuttoman henkilön eli nuken kantaminen esimerkiksi 50 metriä ja heti sen jälkeen vaativia kysymyksiä pelastustoimintaan liittyen, voisi olla lajinomaista.

Myös Pulkkinen mittaisi hakijoiden notkeuden. Hapenoton mittaustavaksi hän ottaisi mukaan sukkulajuoksun eli koulun liikuntatunnilla Espoossa tapahtuneesta kuolemantapauksesta julkisuuteen tulleen piip-testin. Testi on hyvä, vaikka se huonoa julkisuutta saikin.

– Pelastustilanteessahan usein liikutaan edestakaisin, ei yhtäjaksoisesti suoraan.

Paremmalla testillä parempaa tietoa jaksamisesta

Monilla on käsitys, että palomiehen pitää olla iso ja vahva. Isoista, painavista ja paljon happea kuluttavista lihaksista ei kuitenkaan ole käytännön työssä juuri hyötyä. Siksi valintatestissä juostaan Cooperia.

Pelastusopiston Kari Kinnunen sanoo, että juoksutesti kertoo hakijan yleiskestävyyden riittävyyden, jotta pelastussukelluksessa tarvittavan paineilmalaitteen käyttö on turvallista.

– Pelastusopistolla kokeilimme 1990-luvulla polkupyörä-ergometriä valinnassa Cooperin -testin sijaan. Saimme painavampia opiskelijoita, mutta he eivät pärjänneet opetuksessa niin hyvin kuin kevyemmät, juoksutestillä sisään päässeet, opiskelijat.

TTL:n Juha Oksan mukaan juuri tuo valintatestauksesta vuosien aikana kertynyt data on niin arvokasta, että sitä kannattaa hyödyntää.

– Tiedetään, mikä sen kuntotason pitää olla, että siitä työstä selviää. Testejä on maailma pullollaan, mutta olennaista on, että näitä käytetään systemaattisesti.

Myös Pelastusopiston Kari Kinnunen tietää hyvin, miten kirjavaa testaaminen maailmalla on.

– Esimerkiksi Saksassa on jokaisella alueella omat testit, Tanskassa ei ole testejä lainkaan ja Venäjän testit ovat huomattavasti vaativammat kuin Suomen testit. Pidän meidän testaamista työturvallisuuden ja työtehon kannalta hyvänä.

Mutta sitä kehonhallintaa ja liikkuvuutta seurataan ainoastaan jo työssä olevien palomiesten FireFit-järjestelmän osana. Valintakokeeseen lisättynä motoristen taitojen ja notkeuden testaaminen antaisi parempia mahdollisuuksia arvioida, miten hakija suoriutuu ammatistaan sitten, kun ikää alkaa tulla.

Kuvan paloautot eivät liity tapaukseen.
Kuvan paloautot eivät liity tapaukseen.Jaakko Stenroos / AOP

Ja ikä tuo vaivoja. Nykyisistä palomiehistä neljä kymmenestä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään 51,5 -vuotiaana.

30 vuotta palomiehiä kouluttaneella Kari Kinnusella on ehdotus.

– Alankomaiden malli, joka estää palomiehiä olemasta yli 20 vuotta miehistötason tehtävissä, olisi kyllä harkitsemisen arvoinen asia. Nykyisellään eläkeikä edellyttäisi valintakokeiden koventamista, jotta ikääntymisen luonnollinen toimintakyvyn heikkeneminen voitaisiin kompensoida.

Sisäministeriön on nyt mietittävä, saadaanko nykyisellä valintatestillä tulevina vuosina houkuteltua juuri sellaisia hakijoita kuin ala tulevaisuudessa tarvitsee. On myös mahdollista, että ministeriö päättää, ettei mitään muuteta.