Kun koti on kaukana – kolmen saamelaisen tarina ulkomailla asumisesta

Saamelainen, kuten moni muukin, muuttaa ulkomaille usein rakkauden tai koulutuksen perässä. Saamelaisista monet haluavat kuitenkin muuttaa joskus takaisin pohjoiseen.

saamelaiset
Lada Suomenrinne, Sirpa Podrouzek sehe Nilla Länsman
Lada Suomenrinne, Sirpa Podrouzek ja Nilla Länsman.Lærke Lauesen, Sirpa Podrouzek, Nilla Länsman

Suomen pohjoisimmasta kylästä, Utsjoen Nuorgamista kotoisin oleva Lada Suomenrinne, 23, vaihtaa poronkarvakengät trendikkäisiin maihareihin palatessaan lomalta Saamenmaalta Berliiniin. Kuten tuhannet muut ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset, myös Suomenrinne on löytänyt tasapainon kahden kulttuurin välillä. Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin 300 000 Suomen kansalaista asuu ulkomailla, ja heidän joukossaan on myös saamelaisia muuttajia.

Osa muuttaa pois töiden vuoksi, osa opiskelemaan ja osa vaihtaa maisemaa puhtaasti huvin vuoksi. Osa on lähtenyt vain käymään ulkomailla, ja löytänyt reissullaan töitä tai rakkauden.

Usein kauas kotoa muutto voi olla haasteellista – koti-ikävä voi olla suuri ja kulttuurishokki voi iskeä vaikkei lähtisikään kauas. Esimerkiksi saamelainen tapa puhua asioista suoraan voi tuntua tylyltä, jos ei tunne saamelaisia tapoja.

Suomenrinne on törmännyt kulttuurierojen synnyttämiin väärinkäsityksiin jokapäiväisessä elämässään. Hän saattaa puhua asioista hyvinkin suoraan – huomaamattaan.

– Ainahan pieniä väärinkäsityksiä tulee, mutta niille ei voi mitään, Lada Suomenrinne pohtii.

Lada Suomenrinne.
Lada Suomenrinne on löytäny uutta arvostusta kotikyläänsä Nuorgamia kohtaan muutettuaan Berliiniin.Lærke Lauesen.

Elämä ulkomailla voi laajentaa maailmankuvaa ja tuoda uusia elämyksiä

Lada Suomenrinne on asunut Berliinissä jo kaksi vuotta. Hän opiskelee valokuvausta University of Applied Sciences Europe -yliopistossa. Suomenrinne ei lähtenyt Saksaan pelkästään valokuvaamisen vuoksi, vaan hän halusi myös laajentaa maailmankuvaansa.

– Kun olin 16-vuotias, en halunnut olla Nuorgamissa ollenkaan, koska siellä ei tapahtunut mitään. Nyt haluan lisää kokemuksia. Aika oli sopiva lähtemiselle, hän kertoo.

Paljon matkustaneen Suomenrinteen mielestä ei ole paljon eroa siinä, muuttaako Helsinkiin vai Berliiniin – hän on kaukana kotoa joka tapauksessa.

– Ihmiset ovat Etelä-Suomessakin erilaisia kun Lapissa, enkä usko että olisin viihtynyt etelässä, hän pohtii.

Suomenrinne kokee, että Etelä-Suomessa saamelaisia kohtaan on enemmän ennakkoluuloja kuin esimerkiksi Berliinissä. Kaupungissa niin harva tietää saamelaisista, ettei stereotypioitakaan ole.

– Minä puhun Berliinissä paljon saamelaisista, mutta enhän minäkään kaikkea tiedä. Olisi parasta jos mukanani olisi viisi muuta saamelaista kertomassa, hän nauraa.

Yhteyden pitäminen kotiin on helppoa nykyaikana

Ulkomailla asumisen yksi haittapuolista voi olla kova koti-ikävä. Lada Suomenrinteen mielestä ikävöinti on kuitenkin hyvä asia, sillä se tarkoittaa, että on jokin rakas paikka, jota ikävöidä.

– Olen tavannut ihmisiä, jotka sanovat etteivät mene koskaan takaisin kotiin. Se on hirveän surullista.

– On hyvä, että minulla on paikka johon voin aina mennä takaisin, enkä minä ole lähtenyt sieltä mitään pakoon, hän jatkaa.

Saamelaisen kulttuurin ylläpitäminen ulkomailla on haasteellista, mutta onneksi nykyään voi olla helposti yhteydessä kotiin ja ystäviin. Saamen kieltä pääsee puhumaan esimerkiksi netin kautta helposti.

– Minulla on uutta arvostusta kotikylääni Nuorgamia kohtaan. Aikaisemmin sanoin vanhemmilleni, etten enää halua asua siellä, mutta nyt minä arvostan sitä luontoa ja rauhaa, ja olen iloinen kun pääsen takaisin, Suomenrinne sanoo.

Lada Suomenrinne aikoo muuttaa takaisin Saamenmaalle sitten, kun hänellä on siihen mahdollisuus. Sitä ennen hän haluaa kuitenkin nähdä vielä lisää maailmaa.

Isossa kaupungissa kaikki eivät korosta kulttuuritaustaansa – ihmisiä tulee niin monesta eri maailman kolkasta

Inarilainen Nilla Länsman, 33, muutti Iso-Britanniaan vuonna 2009 opiskelemaan London School of Economics -yliopistoon. Nyt hän työskentelee finanssialalla Lontoossa, joka on yksi maailman parhaista paikoista sijoittamisen ammattilaiselle.

Länsman on asunut kuudessa eri maassa, ja muuttaminen onkin hänelle hyvin helppoa.

– Minä vain mietin, että miksi ei.

– Veljeni asuu myös Lontoossa, mutta en muista oliko sillä osuutta päätökseeni silloin, hän jatkaa.

Nilla Länsman.
Nilla Länsman työskentelee finanssialalla Lontoossa, ja on asunut yhteensä kuudessa eri maassa.Nilla Länsman.

Nilla Länsman on asunut aiemmin Ruotsissa, Suomessa, Ranskassa, Singaporessa, Saksassa ja nyt Iso-Britanniassa. Koti-ikävä hänelle tulee silloin tällöin, mutta siitäkään huolimatta hän ei uskoisi viihtyvänsä Suomessa pitempiä aikoja. Nyt hän käy kotonaan noin kuusi kertaa vuodessa tapaamassa sukulaisia ja ystäviä.

Länsmanista ei ole erityisen vaikeaa olla erossa saamelaisesta kulttuurista – Lontoossa kaikki ovat kotoisin jostain muualta, eikä kukaan tuo kulttuuritaustaansa ahkerasti esille.

– En minä tarvitse suurta turvaverkkoa ympärilleni, aina minä löydän kavereita vaikka olisin missä, Länsman kertoo.

Vaikka hän ei juuri nyt ole aikeissa muuttaa takaisin Lappiin, haluaa hän kuitenkin tukikohdan lähelle kotia – aikeissa on rakentaa mökki Inariin.

Toisille lähteminen on helpompaa kuin toisille. Monet haluavat kuitenkin palata synnyinseuduilleen ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen.

Koulu sekä rakkaus vievät saamelaisia ulkomaille

Inarilainen Sirpa Podrouzek (os. Portti), 54, on asunut jo kaksi vuosikymmentä Itävallan pääkaupungissa Wienissä.

Lukion jälkeen hän lähti ystävänsä kanssa au pairiksi, ja jäikin sille tielle löydettyään rakkauden Wienistä.

– Minun piti tulla kotiin heti sen vuoden jälkeen, mutta täällä minä vielä olen, hän nauraa.

Sirpa Podrouzek čuáigá.
Hiihtäminen saa hymyn Sirpa Podrouzekin huulille. Hän haluaakin muuttaa takaisin Inariin itävaltalaisen aviomiehensä kanssa.Sirpa Podrouzek.

Sirpa Podrouzekin kaksi poikaa ovat kasvaneet Wienissä. Hän on opetellut sujuvan saksan kielen taidon sekä opiskellut sairaanhoitajaksi.

Mutta nyt hän olisi jo valmis muuttamaan takaisin Lappiin. Vaikka elämä Wienissä on ollut hyvää, jotkut asiat ovat jääneet harmittamaan. Esimerkiksi monet sukujuhlat ovat jääneet välistä.

– Pääsen joidenkin vuosien päästä eläkkeelle, ja odotan jo Suomeen muuttoa, hän kertoo.

Vaikka Sirpa Podrouzek asuu Alppien vuoriston jylhän luonnon läheisyydessä, haluaa hän muuttaa itävaltalaisen aviomiehensä kanssa Inariin nauttimaan rakkaasta pohjoisen luonnosta.

– Minä haluan asua siellä, missä on paljon lunta, kunnon talvi ja pääsee hiihtämään.

Podrouzekin nuorempi poika asuu nyt Inarissa ja vanhempikin on kiinnostunut Suomeen muutosta.

– Olen todella iloinen siitä, että pojillani on yhteys Lappiin ja Suomeen, ja että he ovat oppineet tuntemaan myös tämän toisen kulttuurin.

Ainoastaan terveysongelmat olisivat asia, joka saisi sairaanhoitaja Sirpa Podrouzekin jäämään. Hän luottaa itävaltalaisiin terveyspalveluihin, joissa muun muassa odotusajat ovat lyhyet.

– Mutta se on ainoa asia, mikä minut saisi jäämään, Podrouzek lopettaa hymyillen.

7.1.2019 klo: 12.32 Korjattu tieto: Nilla Länsman muutti vuonna 2009 Iso-Britanniaan opiskelemaan, ei vuonna 2003, niin kuin aiemmin virheellisesti kerroimme.