Pienessä kylässä on talo, jossa asuu puhuva korppi ja 20 muuta lintua – katso videolta, kuinka korppi juttelee suosikkimiehelleen

Pyhtään lintuhoitolassa hoidetaan vuosittain satoja lintuja. Hoitolassa asuu vakituisesti muun muassa puhuva korppi.

linnut
Hoitaja Arto Hokkanen ruokkii Kostiina-korppia Pyhtään lintuhoitolassa.

– Moi, Arto Hokkanen huudahtaa ja pujahtaa sisään lintuhäkkiin.

– Moi, raakkuu oksalla istuva korppi.

Kostiina-korppi muutti Pyhtään lintuhoitolaan 2000–luvun alussa. Riihimäkeläismies kertoi löytäneensä orvon ja nälkiintyneen korpinpoikasen metsästä ja kasvattaneensa sen kotonaan. Yksityishenkilöt eivät Suomessa kuitenkaan saa pitää villieläimiä kotonaan, ja eläinlääkärin määräyksestä nuori korppi siirrettiin lintuhoitolaan. Kesyyntynyt lintu ei olisi selvinnyt luonnossa.

– Isot linnut, kuten joutsenet ja kurjet ovat hankalimpia, ne tahtovat leimautua ihmiseen. Se ei ole mikään mukava juttu, mieluumminhan ne päästäisi tuonne maailmalle, hoitaja Arto Hokkanen sanoo.

Korppi oppi puhumaan matkimalla hoitajiensa puhetta. Linnun ensimmäisiä sanoja oli Maikku, Hokkasten tyttären Marjaanan lempinimi. Marjaana oli tuohon aikaan työharjoittelussa lintuhoitolassa, ja korppi kuuli usein Arton kutsuvan tytärtään. Sanavarastoon kuuluu pari tervehdystä, moi ja huomenta. Hiljattain se on alkanut raakkua myös Arton ja tämän Hannele-vaimon nimiä.

Hokkasen mukaan Kostiinan ääntely poikkeaa luonnonvaraisen korpin ääntelystä. Se ei osaa yhdistää sanoja niiden tarkoitukseen, vaan toistaa sattumanvaraisesti oppimiaan sanoja.

– Se varmaan nauttii siitä, kun se oppii uutta. Varislinnut ovat oppivaisia, Hannele Hokkanen toteaa.

Kostiina-korppi Pyhtään lintuhoitolassa.
Kostiina-korppi syö mielellään esimerkiksi porsaansydäntä, raejuustoa ja viiriäisenmunia.Juulia Tillaeus / Yle

– Korppi on hyvin älykäs lintu. Vaikka hoitolassa asuva korppi on kesy, se on kuitenkin suhteellisen arka. Jos tulee jotain äkkinäisiä muutoksia, se on hyvin levoton. Tietyissä tilanteissa se on minua kohtaan hyvin luottavainen. Se on ottanut minut vähän puolisokseen, sitä saa aina vähän silitellä ja kyllä pyrstö vipattaa, Arto Hokkanen kertoo.

Hokkanen painottaa sitä, että luonnonvaraisia lintuja ei tulisi tarkoituksella kesyttää.

– Jos löytää luonnonvaraisen linnunpoikasen, se pitäisi tuoda mahdollisimman pian hoitolaan ensiavun jälkeen. Muuten siihen kiinnytään, eikä siitä haluta luopua.

Kostiina on yksi Pyhtään lintuhoitolan paristakymmenestä vakituisesta asukkaasta, joita ei voida palauttaa luontoon esimerkiksi juuri kesyyden tai lentokyvyttömyyden vuoksi.

– Ne ovat jääneet ihmisten nähtäviksi. Vanhemmat ovat tuoneet lapsiaan katsomaan lintuja hoitolaan, jotta he oppisivat niistä. Hoitolassa on käynyt myös koululaisryhmiä. Ihmiset ovat tykänneet.

Lehtopöllöjä Pyhtään lintuhoitolassa.
Lehtopöllöt kuuluvat hoitolan pitkäaikaisasukkaisiin.Juulia Tillaeus / Yle

Hoitolassa asuu Kostiinan lisäksi vakituisesti esimerkiksi huuhkaja, merikotka, lehto- ja viirupöllöjä, kurkia, joutsenia ja valkoposkihanhia.

Yksi hoitolan vakituisista asukkaista on 3,5 vuotias Piippa-kurki, joka tuli hoitolaan poikasena Juurikorvesta.

– Se oli kävellyt talon pihaan ja jahdannut siellä metsän keskellä saksanpaimenkoiraa. Sieltä soitettiin meille, ja käytimme kurjen eläinlääkärissä. Se oli vähän sairas, ja jouduimme antamaan sille antibiootteja aamuin illoin kalan sisällä, ja se ikävä kyllä leimaantui meihin.

Piippa-kurki Pyhtään eläinhoitolassa.
Piippa-kurki pitää helisevästä avaimenperästä.Juulia Tillaeus / Yle

Uusia pitkäaikaisasukkaita hoitolaan ei Hokkasen mukaan ole tulossa. Vaikka niitä lintuhoitolassa asustaakin, toiminnan pääasiallinen tarkoitus on auttaa loukkaantuneita lintuja ja orpoja poikasia kasvamaan isoiksi, ja vapauttaa ne takaisin luontoon.

– On mitä mainioin tunne, kun lintuja päästään vapauttamaan, Arto Hokkanen sanoo.

Työpäivä lintuhoitolassa alkaa aamulla ruokien valmistamisella ja siivouksella.

– Tarhoihin on kärrättävä hiekkaa ja raahattava purusäkkejä, ja tarhat täytyy pitää puhtaina. Ei työ ole pelkkää lintujenhoitoa, vaan ihan fyysistä työtä.

Välillä Hokkaset käyvät myös hakemassa lintuja hoitoon. Toiveena on, että ihmiset toisivat linnut hoitolaan itse kykynsä mukaan.

Hoitaja Arto Hokkanen ruokkii lintuja Pyhtään lintuhoitolassa.
Vesilinnut saavat syödäkseen kasviksia.Juulia Tillaeus / Yle

Pyhtään lintuhoitolan tulevaisuus oli syksyn ajan vaakalaudalla, kun hoitolan hallinnosta vastannut Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri päätti luopua tehtävästä. Päätöksen taustalla oli, että hoitolan asioiden pyörittäminen oli luonnonsuojelupiirin mielestä vienyt liikaa aikaa varsinaiselta luonnonsuojelutyöltä.

Lisäksi ympäristöministeriö muutti rahoitustaan. Aiemmin valtio on tukenut yhteensä 200 000 eurolla kahta eläinhoitolaa, Pyhtään lintuhoitolaa ja Korkeasaaren villieläinsairaalaa. Pyhtään lintuhoitola on tähän saakka toiminut kokonaan ympäristöministeriön rahoituksella ja saanut potista valtaosan, 175 000 euroa.

Valoa tunnelin päähän saatiin vuodenvaihteessa, kun Hokkaset, teollisuusneuvos Reino Uusitalo ja yksityishenkilö perustivat Pyhtään lintuhoitola ry -nimeä kantavan kannatusyhdistyksen. Tarkoituksena on hakea ympäristöministeriön rahoitusta ja hankkia rahankeräyslupa, jotta hoitola voisi ottaa lahjoituksia vastaan. Rahoituksen selviämiseen saakka lintuhoitolan rakennuksen omistava Uusitalo maksaa kiinteistön kustannukset, kuten veden ja sähkön.

Lehtopöllö Pyhtään lintuhoitolassa.

Pyhtään lintuhoitola perustettiin vuonna 1998, koska rannikolla tarvittiin paikka vesilintujen hoitamiseen. Tarkoituksena oli myös varautua merellä tapahtuviin öljykatastrofeihin, jotta sellaisen sattuessa sotkeutuneet linnut pystyttäisiin puhdistamaan ja hoitamaan. Ennen Pyhtään lintuhoitolan perustamista lintuja hoidettiin Etelä-Suomessa ainoastaan Heinolan lintutarhassa. Nykyisin niitä hoidetaan myös Korkeasaaren villieläinsairaalassa.

– Toiminnan jatkuminen on lintujen kannalta tärkeää, koska täällä Kaakonkulmalla tällaista tarvitaan. Viime vuonnakin hoitoon tuli kolmisensataa lintua ja siilit ja oravat siihen päälle, Arto Hokkanen sanoo.

Rahoituksen selviämiseen saakka Hokkanen tekee töitä vapaaehtoisena ilman palkkaa.

– Täytyyhän niitä hoitaa vuoden alusta saakka, kunnes saadaan asiat järjestykseen. Olen kyllä valmis tekemään sen, lintujen eteenhän tätä työtä edelleen tehään.

Haastavimpia hoidokkeja vuosien varrella ovat olleet isot lokit, jotka ovat uineet kemikaaleissa.

– On ollut vuosien projekti saada sulat kuntoon ja kaikki mömmöt pois niistä, että linnut ovat päässeet lentoon. Minulle ne ovat olleet hienoja kokemuksia, vaikka kaikki eivät ehkä arvosta, kun ne ovat vain lokkeja.

Merikotka Pyhtään lintuhoitolassa.
Lentokyvytön merikotka asuu vakituisesti hoitolassa. Sen siipi on jäykistynyt.Juulia Tillaeus / Yle

– Kaikki linnut ovat kuitenkin samanarvoisia ja niillä on oma tarkoituksensa täällä. Ihminenhän niitä erottelee sitten hyviin ja huonoihin. Ei lintuhoitolassa ole kuitenkaan höyheniin katsomista, on kyseessä sitten pulu tai kotka. Kyllä kaikki linnut pyritään kuntouttamaan, jos ne ovat vain kuntoutettavissa.

Lintuhoitolassa on sen historian aikana hoidettu yli 3 600 lintua. Siilejä on ollut toistasataa ja oraviakin 50–60 kappaletta. Vuosittain lintuja tulee hoitoon kolmisensataa. Niistä noin puolet pystytään pelastamaan.

– Tämä on hoitotyötä, ja kaikkeen pitää varautua. Osa linnuista joudutaan eläinsuojelusyistä lopettamaan yhteistyössä eläinlääkärin kanssa, jos ne ovat pahasti loukkaantuneita.

Yleisimpiä hoidokkeja ovat kalalokkien poikaset, jotka tippuvat talojen katoilta kaupungeissa.

– Ne tipahtelevat liikenteen ja ihmisten sekaan. Sitten emot hyökkäilevät ja ihmiset pelkäävät. Kerran Loviisassa poikasia tipahti talon sisäpihalle, eivätkä ihmiset uskaltaneet mennä töihin, kun lokit päivystivät siellä ja hyökkäilivät. Eivät ne välttämättä kimppuun käy, mutta eiväthän ihmiset tiedä sitä.

Myös siipirikkoja lintuja tulee hoitoon paljon.

Lokinpoikasia Pyhtään lintuhoitolassa.
Viime kesänä syntyneiden lokinpoikasten sulkapeite on rispaantunut. Ne on tarkoitus vapauttaa ensi kesänä seuraavan sulkasadon yhteydessä.Juulia Tillaeus / Yle

Arto Hokkanen on työskennellyt lintuhoitolassa sen perustamisesta saakka, 20 vuoden ajan.

– Lintuhoitolassa työskentely on ollut hyvin mielenkiintoista, koska koskaan ei tiedä millaisia lintuja ja tilanteita tulee. Hoitola on ollut minulle vähän kuin toinen koti, ei tätä ole mieltänyt oikeastaan työksi.

Monet potilaat ovat painuneet Hokkasen mieleen.

– Kerran yksi kyhmyjoutsen piti ottaa kiinni, eikä pelastuslaitos päässyt paikalle. Houkuttelin sen sitten pullanpalasilla rantaan ja pyydystin sen niinsanotusti paljain käsin. Yhden silkkiuikun kasvatimme isoksi, ja vapautimme sen rantaan. Se teki vain kierroksen ja palasi takaisin. Ei se halunnutkaan lähteä minnekään, Hokkanen muistelee.

Myös surullisia tarinoita on tullut vastaan.

– Kerran haapanaemo ajettiin liiskaksi, ja pienet untuvikot kävelivät Kotkan Prisman parkkihalliin, josta ihmiset sitten keräsivät laatikkoon niitä.

Joutsen Pyhtään lintuhoitolassa.
Juulia Tillaeus / Yle

Hokkasen mukaan lintuhoitola on 20 toimintavuotensa aikana juurtunut hyvin Pyhtäälle. Pääsääntöisesti ihmiset osaavat ottaa hoitolaan yhteyttä hoitoa tarvitsevan linnun, siilin tai oravan kohdatessaan. Soittoja on tullut Oulun pohjoispuolelta saakka.

– Tämän homman on jaksanut viedä sen voimalla läpi, kun ihmiset ovat todellakin olleet tämän asian takana. On mahtava tunne, kun ihmiset kiittävät siitä, että on tällainen paikka, jonne lintuja saa tuoda.

4.1. klo 10:58 korjattu Heinolan lintutarhan perustamisaika.