Taviskuntoilija, kuuntele kehoasi! – Ylikuormitustilasta kärsinyt Kati Kosonen: "Välillä kävin salin pihassa kääntymässä ja olisin halunnut mennä, mutta en vaan jaksanut"

Uudenvuodenlupaukset näkyvät piikkinä kuntokeskuksissa. Kuntoilukipinä syttyy usein vuodenvaihteessa, ja treenausinto voi olla aluksi liiankin kova.

kuntoliikunta
Kuntoliikkuja Kati Kosonen ja kuntokeskusyrittäjä Eero Piironen
Kati Kosonen osaa nykyisin höllätä treenaamisesta ja tunnistaa kehonsa palautumistarpeen.Kalle Purhonen / Yle

SavonlinnaVuodenvaihteen jälkeen moni haluaa aloittaa uuden terveellisemmän elämän, ja kuntokeskuksissa on ruuhkaa. Kompastuskivenä voi kuitenkin olla liian kova aloitus. Kehon ylikuormitustila saattaa vaania tavallistakin kuntoliikkujaa, jos ei osaa höllätä treenaamisesta ja tunnistaa kehonsa palautumistarvetta.

Savonlinnalainen Kati Kosonen, 38, on löytänyt terveemmän suhteen ja tasapainon kuntoiluun. Aiemmin hän meni salille, vaikka ei olisi jaksanut.

– Välillä kävin salin pihassa kääntymässä ja olisin halunnut mennä, mutta en vaan jaksanut, hän muistelee.

Myös Kososen ajatusmaailma on muuttunut. Hän sanoo kuuntelevansa itseään aiempaa enemmän ja lepäävänsä silloin, kun keho sitä vaatii. Aina ei ole ollut näin.

Nelisen vuotta sitten liikuntakin meni pelkäksi suorittamiseksi. Kosonen kamppaili painonhallinnan kanssa ja suoritti töissä, kotona ja kaikkialla. Kuukausia kestäneestä tilanteesta alkoivat läheisetkin huomautella.

Nykyisin Kosonen käy neljä kertaa viikossa salilla, ja lukkopainitreenit on kerran viikossa. Lisäksi hän ulkoilee päivittäin koiransa kanssa. Kosonen treenaa nettivalmennuksen avulla, ja hänen harjoitusohjelmassaan on lepoviikko noin puolentoista kuukauden välein.

– Lepoviikon aikana en mene salille ollenkaan.

Kuntoliikkuja Kati Kosonen
Kati Kososella on nettivalmennuksen harjoitusohjelmassaan lepoviikko noin puolentoista kuukauden välein.Kalle Purhonen / Yle

Kuntoiluinto tyssää usein liian kovaan aloitukseen

Kuntoilukipinä saattaa lopahtaa yhtä nopeasti kuin on syttynytkin. Kuntokeskusyrittäjä Eero Piirosen mielestä kuntoliikkujan kompastuskivenä on usein liian tehokas ja kova aloitus. Kunto ei kehity, jos ei lepää riittävästi.

– Ajatuksena usein on, että nyt kun treenaan mahdollisimman kovaa, niin tästä se lähtee. Mutta sitten tulee herkästi kyllästyminen, Piironen kuvailee.

Piironen korostaa, että pelkästään kovalla liikunnalla kuntoliikkujan keho ei kovin helposti ajaudu ylikuormitustilaan, vaan siihen vaikuttavat myös uni, ravinto ja stressitekijät.

Kuntokeskusyrittäjä Eero Piironen ohjeistaa kuntoliikkuja Kati Kososta ylätaljan käytössä
Kuntokeskusyrittäjä Eero Piironen arvioi, että pelkästään kovalla liikunnalla kuntoliikkuja harvoin saa kehoaan ylikuormitustilaan.Kalle Purhonen / Yle

Palautumista edistävät asiat, kuten riittävä uni ja säännöllinen ruokailu kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta käytännössä niiden toteuttaminen ei olekaan niin helppoa. Vaikka palautumisen tärkeys tiedetään, niin kovin herkästi se usein unohtuu.

– Omaa kehoaan kannattaa kuunnella ja keskittyä siihen, että unen määrä on riittävä. Myös ruokailurytmiään olisi hyvä seurata päivän aikana, sillä tauot ruokailujen välissä saattavat venähtää pitkiksikin, Piironen muistuttaa.

Oman kehon kuuntelu ontuu

Fysioterapeutti Sami Piisilä Tanhuvaaran urheiluopistolta sanoo unen määrän vähenemisen olevan stressioire. Hänestä oman kehon antamien merkkien tunnistaminen riippuu ihmistyypistä ja persoonallisuudesta. Ne, jotka eivät tunnista tai halua tunnistaa kehonsa merkkejä ovat usein tunnollisia ihmisiä kaikilla elämän osa-alueilla.

– Yleisin virhe on, että oma jaksamattomuus tulkitaan huonoksi kunnoksi, eikä väsymyksen uskota johtuvan kehon kuormittuneisuudesta.

Palautumisessa pätevät samat lainalaisuudet niin kuntoilijoilla kuin kilpaurheilijoillakin. Kun harjoittelu on ollut liian tiukkaa ja lihakset tuntuvat väsyneiltä, puhutaan kuntoilijoiden kohdalla usein alipalautumisesta.

– Jos väsyttää, niin paljon hyödyllisempää on jättää harjoitus tekemättä. Pitäisi malttaa ottaa muutama päivä vähän kevyemmin, Piisilä sanoo.

Kati Kososen elämässä on ollut paljon kuormittavia tekijöitä viime vuosina. Kosonen on oppinut tunnistamaan kehonsa merkkejä. Havaittuaan mielialan laskun, alavireisyyden ja jatkuvan unentarpeen, hän höllää treenaamisesta.

– Olen lopettanut kaiken suorittamisen ja teen asioita, joista tykkään. Osaan ottaa oman aikani ja lähteä esimerkiksi ulkoilemaan.

Kosonen on tavoitteellinen ja tunnustaa salille menemättä jättämisen tuntuvan luovuttamiselta. Hän on kuitenkin oivaltanut palautumisen merkityksen ja osaa reagoida kehonsa tuntemuksiin. Hän ei liiku väkisin, jos keho kaipaa lepoa.

– Kehitystä tulee silti, vaikka lepää. Lepo tekee hyvää keholle ja mielelle, Kosonen tietää.

Kuntoliikkuja Kati Kosonen juoksumatolla
Kati Kosonen ei liiku väkisin, jos hänen kehonsa kaipaa lepoa.Kalle Purhonen / Yle

Leposyke paljastaa ylikuormituksen

Nuoria hiihtäjiä valmentava Sami Piisilä seuraa valmennettaviensa leposykettä vähintään kolme kertaa viikossa. Normaalista poikkeavat syketasot voivat kertoa siitä, että urheilija on harjoitellut liikaa tai hän on tulossa kipeäksi. Sykkeitä seuraamalla kehon ylikuormitustila on havaittavissa jo ennakoivasti.

– Leposyketasot alkavat kasvaa ennen kuin ihminen edes tunnistaa kehonsa olevan kuormittunut, Piisilä selventää.

Jos ihmisen elämässä on paljon kuormitustekijöitä, iso vyyhti on valmis: arki on kiireistä ja töissä on stressiä, yöunista nipistetään ja syödäänkin miten sattuu. Olipa kuntoliikkuja tai kilpaurheilija, niin riittävä syöminen on tärkeintä.

– Harjoituksesta palautuminen on hitaampaa, jos ei ole syönyt säännöllisesti, Piisilä havainnollistaa.

Neljä vuotta sitten vuorotyötä tekevän Kati Kososen pelastus oli personal trainer, jonka suunnitteleman harjoitus- ja ravinto-ohjelman avulla hän sai arkensa tasapainoon puolessa vuodessa. Ja painokin on pysynyt hallinnassa siitä lähtien. Isoimman pysyvän muutoksen Kosonen teki ruokailurytmiinsä. Hän syö viidesti päivässä monipuolista ruokaa.

Jojoilulle stoppi

Vuodenvaihteessa moni haluaa aloittaa uuden elämän, ja kuntokeskuksissa on ruuhkaa. Joillekin kuntoilun aloittamisesta on tullut jojoileva elämäntapa. Kosonen on välttänyt jojoilun kuntoilemalla tasaisesti ja luopumalla kovista tavoitteista.

– Pikku hiljaa eteenpäin ja pienillä muutoksilla, niin sillä pääsee jo pitkälle, Kosonen rohkaisee.

Jotta kuntoilukipinä ei lopahtaisi heti alkuunsa, ammattilaisen ohjeistus ja realistinen suunnitelma esimerkiksi viikoittaiselle liikunnalle ovat paikallaan. Kuntokeskusyrittäjä Eero Piironen kohtaa työssään aina ajoittain asiakkaita, jotka kärsivät lyhytaikaisesta kehon ylikuormitustilasta. Asiakkaita joutuu toisinaan toppuuttelemaan.

– Koen sen ihan velvollisuutena kertoa asiakkaalle, jos sellaista havaitsen.

Itsensä kuuntelu vaatii armollisuutta itseä kohtaan. Kati Kosonen sanoo olevansa nykyisin sinut itsensä kanssa. Lempeys itseä kohtaan on tullut ajatusmaailman muuttumisen myötä. Kosonen sanoo hänen itsetuntonsa olevan sen verran hyvä, ettei hän koe enää ulkonäköpaineita.

Ei ole pakko jaksaa kaikkea koko ajan ja olla jatkuvasti tehokas.

Kati Kosonen

Kahden kouluikäisen lapsen äitinä Kosonen on kokenut riittämättömyyden tunteita tasapainotellessaan kodin ja työn välillä. Hän on oppinut suhteuttamaan asioita tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin.

– Ei ole pakko jaksaa kaikkea koko ajan ja olla jatkuvasti tehokas.