Venäläisäidit saattavat pelastaa hiljentyvän synnytysosaston – vuodessa pitäisi saada yli 100 synnytystä lisää

Etelä-Karjalan keskussairaalassa syntyi vuonna 2018 vain 861 lasta, kun niitä pitäisi synnytysosaston turvaamiseksi olla ainakin tuhat.

synnytys
Henna Kytösalmi ja vastasyntynyt tyttö-vauva
Lappeenrantalaisen Henna Kytösalmen perheeseen syntyi tytär juuri ennen vuodenvaihdetta.Jari Tanskanen / Yle

Tilastokeskuksen alustavan arvion mukaan lapsia syntyi Suomessa viime vuonna vähemmän kuin koskaan sitten vuoden 1900, jolloin kuukausittaisia syntyvyystilastoja alettiin koota.

Syntyvyyden väheneminen on huomattu erityisesti maakuntien synnytysosastoilla. Synnyttäjien määrä vähenee kaikkialla pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa syntyneiden vauvojen määrä on laskenut jo toisena vuonna peräkkäin alle tuhannen lapsen. Se on vähemmän kuin kertaakaan Etelä-Karjalan keskussairaalan historiassa sitten vuoden 1955.

– Vuonna 1955 syntyneitä oli sairaalassa lähes yhtä vähän, mutta silloin osa äideistä synnytti vielä kotona, sanoo synnytysosaston esimies Tuija Suokas.

Syntyvyys on alentunut Etelä-Karjalassa tasaisesti vuodesta 2010 lähtien, jolloin maakunnassa syntyi vielä 1 240 lasta vuodessa.

toimintayksikön esimies, Tuija Suokas, Eksote
Jokaisen syntyneen lapsen merkiksi lisätään yksi nuppineula synnytysosaston seinätauluun. Jari Tanskanen / Yle

Perusasiat kuntoon ja sitten lapsia

Etelä-Karjalan alhaista syntyvyyttä ei keskussairaalan synnytysosaston esimiehen Tuija Suokkaan mukaan selitä ainakaan ikäluokan pienuus.

– 1990-luvulla syntyneitä synnytysikäisiä on nyt reilusti, pohtii Suokas.

Etelä-Karjalan keskussairaalassa pitää pientä tytärtään sylissään lappeenrantalainen Henna Kytösalmi. Lapsi on Kytösalmelle toinen. Vauva syntyi juuri ennen vuodenvaihdetta.

Kytösalmi uskoo, että monet ihmiset haluavat elämänsä järjestykseen ennen lasten hankintaa.

– Tietyllä tavalla arvot ovat muuttuneet. Ensin pitää saada tietyt asiat kuntoon, ennen kuin on aika saada lapsia, sanoo Henna Kytösalmi.

Ensin pitää saada tietyt asiat kuntoon, ennen kuin on aika saada lapsia.

Henna Kytösalmi

Moni synnytysikään tuleva nuori nainen muuttaa maakunnista opiskelun tai työpaikan takia muualle. Usein tie vie juuri pääkaupunkiseudulle.

Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirchin mukaan syntyvyyden vähenemiseen vaikuttavat monet seikat. Näitä ovat muassa pitkät opiskeluajat sekä taloudelliset syyt, kuten työttömyys, alhainen tulotaso ja yleinen epävarmuus.

– Perhepoliittiset tekijät vaikuttavat enemmän toista tai kolmatta lasta harkitsevilla, kertoo Rotkirch.

Kokonainen sukupolvi aikuisia saa selvästi vähemmän lapsia kuin edeltävä, ja suurin osa heistä Rotkirchin mukaan kyllä haluaisi lapsia, mutta siirtää ja siirtää lastenhankintaa.

Venäläisäidit saattavat pelastaa synnytysosaston

Soteuudistuksessa on pidetty tuhatta vuosittaista synnytystä rajana, jotta synnytysosasto saisi jatkaa toimintaansa. Etelä-Karjalan keskussairaalassa rajaa tavoitellaan tänä vuonna, kun ensimmäiset ulkomaalaisia synnyttäjät saapunevat kesällä.

Synnyttäjiä odotetaan erityisesti Pietarista, josta Lappeenrantaan on matkaa vain reilut 200 kilometriä. Mahdollista on, että synnyttäjiä tulee myös Venäjän ulkopuolelta.

Synnytysosaston säilymisen turvaisi kolme ulkomaalaista synnyttäjää viikossa. Kyselyitä tulee viikoittain. Ulkomaisten synnyttäjien saamisen Etelä-Karjalaan mahdollistaa valmisteltavana oleva sopimus Hyksin Oy:n kanssa.

Suomeen synnytykseen tuleva äiti maksaa operaatiosta noin 10 000 euroa, mutta sen lisäksi maksettavaksi tulee lähes kahden kuukauden asuminen Lappeenrannassa. Käynnit äitiyspoliklinikalla alkavat noin kuukautta ennen laskettua aikaa.

– Olemme tyytyväisiä, että meille halutaan tulla synnyttämään, koska se vaikuttaa niin moneen työpaikkaankin tällä alueella, kertoo Etelä-Karjalan keskussairaalan synnytysosaston esimies Tuija Suokas.