Tässäkö ratkaisu vuosikymmenten lohiongelmaan? Keskelle kaupunkia rakennettu tekopuro kuhisee taimenia: "Olemme tosi yllättyneitä"

Luonnonmukaiseksi rakennettu puro voisi parhaimmillaan korvata voimalaitospatojen epävarmasti toimivat lohiportaat ja kalatiet.

kalat
Järvitaimenen poikanen veden alta kuvattuna.
Taimen uiskentelemassa Imatran kaupunkipurossa.Tommi Parkkinen / Yle

Imatran keskustan reunamalla virtaa pakkaspäivänä leveä Vuoksi-joki. Virtaus on niin voimakas, ettei joki jäädy edes talven kovimmillakaan pakkasilla.

Vuoksi alkaa Saimaasta ja laskee Venäjälle aina Laatokkaan saakka. Suomen puolella tästä yli 150 kilometriä pitkästä joesta on vain runsas 10 kilometriä.

Aikanaan valtoimenaan virrannut Imatrankoski oli niin valtava, etteivät edes lohet päässeet siitä yli. Nyt paikalla oleva Fortumin Imatrankosken voimalaitos on Suomen suurin vesivoimalaitos.

Vuonna 1929 valmistuneen padon alapuolelle jäi kuitenkin elämään pieni, mutta sitkeä taimenkanta. Se pystyi lisääntymään harvoissa pienissä puroissa, joita on Imatrankosken voimalaitoksen ja muutaman kilometrin päässä olevan, mutta Venäjän puolella sijaitsevan toisen voimalaitoksen välissä.

Kun koski vielä humisi, oli sen viereen rakennettu pieni ränni, jota pitkin uitettiin tukkipuita kosken ohi. Tätä vanhaa käytöstä poistettua ränniuomaa hyödynnettiin osittain, kun Imatrankoskelle rakennettiin padon yläpuolelta alajuoksulle johtava kaupunkipuro. Varovaisena ajatuksena oli, että taimenet saattaisivat löytää puron ja tulla siihen kutemaan.

Kaupunkipuro valmistui vuonna 2014, ja nyt tutkijat ovat kuin ällikällä lyötyjä. Purosta kehittyi ennätysnopeasti mainio kutupaikka taimenille ja uintipaikka muillekin kaloille.

– Siitä on tullut tosi mahtavia tuloksia. Kaikki me jotka olemme olleet puroa tutkimassa, olemme tosi yllättyneitä, miten hyvät ne tulokset ovat, sanoo erikoistutkija Saija Koljonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Imatran kaupunkipuro
Kaupunkipuro on pituudeltaan noin kilometrin. Pudotusta siinä on noin 27 metriä. Kalle Schönberg / Yle

Erinomaiset olosuhteet

Imatran kaupunkipuro on pituudeltaan noin kilometrin mittainen. Leveyttä sillä on parisen metriä, paikoin jopa viisi. Kun puro valmistui, pyrittiin siitä tekemään mahdollisimman luonnonmukainen.

Puron pohjalle alkoikin kertyä kasvillisuutta, ja monet hyönteiset ottivat sen munimispaikakseen. Tämä alkoi houkutella paikalle myös taimenia, sillä ne syövät mielellään planktonia, pohjaeläimiä, hyönteisten toukkia ja veden pinnalle tulleita hyönteisiä.

– Kokonaisuudessaan kaupunkipurossa on taimenelle paremmat olosuhteet kuin luonnonpurossa, kertoo erikoistutkija Saija Koljonen.

Hyvät olosuhteet selittyvät sillä, että purossa ei ole taimenelle vihollisia eikä kamppailua elintilasta. Sen takia poikasilla on hyvät mahdollisuudet selvitä aikuisiksi.

Kartta Kruununpuistosta
Kaupunkipuro on Kruunupuistossa, joka sijaitsee kartassa keskellä näkyvässä saaressa. Puro alkaa saaren pohjoisosasta ja luikertelee saaren halki kohti saaren lounaisosaa. Lopussa näkyy sinisenä puron serpentiinimäinen muoto. Imatran kaupunki

Vuoksen taimenkanta oli pitkään uhanalainen, mutta nyt sen tulevaisuus näyttää hyvältä.

Palaa syntysijoilleen

Imatran kaupungin kalastusmestari Tomi Menna oli yksi niistä, jotka 2010-luvun alussa voimakkaasti ajoivat kaupunkipuron rakentamista Imatralle. Vastustus kaupunkilaisten keskuudessa oli suuri, vaikka merkittävä osa rahoituksesta saatiinkin paikallisen ely-keskuksen avustuksena. Nyt on aihetta hymyyn.

– Ensimmäiset taimenet löysivät tämän puron vuoden kuluttua puron valmistumisesta. Siitä se rupesi lisääntymään, ja nyt on tosi hyvin taimenta tässä purossa.

Taimenten elinkaari alkaa toteutua kaupunkipurossa itsestään, sillä kalastusmestari Tomi Mennan arvion mukaan viime lokakuussa puroon kutemaan nousseet taimenet ovat todennäköisesti syntyneet tässä purossa.

Imatran kaupunkipuron alaosaan viime syksynä asetetun seurantakameran ohi matkasi taimenia, jotka olivat matkalla puron yläosan kutupaikoille.

Tomi Menna kertoo, miten hän alusta asti uskoi taimenten löytävän kaupunkipuron. Siitä huolimatta hän on ällistynyt, että kaikki kävi niin äkkiä.

– Se vaan kertoo, miten suuri tarve tällä kaupunkipurolla oli, sanoo Menna.

Paitsi että kaupunkipurossa viihtyvät taimenet, on kaupunkipurosta tullut myös täysin uusi virkistyskohde Imatran Kruununpuistoon. Puron elämää on helppo käydä seuraamassa. Myös alueelle asennetut, paikallisesta historiasta ja kaupunkipurosta kertovat opastaulut ovat lisänneet parantamaan paikan viihtyvyyttä.

– Tavoitteet ovat toteutuneet juuri niin kuin ajateltiin, ja onhan tämä nyt ihan toisenlainen alue kuin silloin, kun tätä pusikkoa alettiin raivata, kertoo Tomi Menna.

Imatran kaupunkipuro
Kaupunkipuro on yritetty tehdä mahdollisimman luonnonmukaiseksi.Kalle Schönberg / Yle

Elintila kasvaa

Vuoksen taimen pysyy luonnostaan melko hyvin omalla alueellaan. Taimen kuuluu lohikaloihin, mutta Vuoksessa elävä taimen on varsin paikkauskollinen, eikä ole edes halukas vaeltamaan.

Lokakuussa taimen nousee puroon kutemaan. Poikaset kuoriutuvat seuraavan vuoden huhtikuussa ja jäävät sen jälkeen pariksi vuodeksi elämään puroon. Purossa ravinnoksi kelpaavat hyönteiset ja puron kasvit.

Kun taimen kasvaa ja siirtyy hyönteisravinnosta kalaravintoon, jättää se puron ja muuttaa elämään Vuoksen pääuomaan. Siellä se syö pääasiassa muikkua.

– Taimen kasvaa nopeasti ja tulee sukukypsäksi 3–4 vuoden ikäisenä. Sen jälkeen se lohikalojen tapaan palaa lisääntymään siihen samaan paikkaan, missä se on syntynytkin, kertoo kalastusmestari Tomi Menna.

Taimen vaatii kutupaikakseen sorapohjaisen puron. Veden tulee virrata myös soran läpi.

– Kutemisen onnistuminen vaatii hapekasta vettä läpi vuoden, ja se onnistuu vain tällaisilla virtapaikoilla, kertoo erikoistutkija Saija Koljonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Tutkijoiden toiveena on, että aikuisiksi kasvaneet taimenet nousisivat joskus myös Imatrankosken padon yläpuoliselle osalle, jossa niillä ennen Tainionkosken voimalaitosta olisi iso elintila.

Kaupunkipuro Imatralla
Taimenten hedelmöittynyt mäti lepää talven puron pohjalla olevassa sorassa. Ville Toijonen/Yle

Voisi korvata lohiportaat ja kalatiet

Suomessa lukuisissa joissa kalojen luontainen liikkuminen on estynyt voimalaitospatojen takia. Esimerkiksi Pielisjoessa Pohjois-Karjalassa, Hiitolanjoessa Etelä-Karjalan Rautjärvellä ja Pohjois-Suomen Oulujoessa lohi ei pääse nousemaan kutupaikoilleen.

Imatran kaupunkipuron kaltainen ohituskaista voisikin olla yksinkertainen ratkaisu lohien liikkumiseen. Erikoistutkija Saija Koljosen mukaan on tärkeätä, että rakennettava puro on kokonaisuutena luonnonmukainen. Siinä pitää olla kasvillisuutta ja muutakin elämää.

– Pelkästään se, että rakennetaan vanhanaikainen kalatie tai lohiporras, josta lohet pääsevät ylös ja alas, ei ratkaise kovin paljon. Tällainen kaupunkipuron tyyppinen ratkaisi paljon, sillä siinä olisi koko elinkierto.

Koljonen uskoo, että Suomessa pystyttäisiin voimalaitospatojen viereen helposti rakentamaan purotyyppisiä ratkaisuja. Kun se rakennetaan tarpeeksi loivaksi, on kaikkien kalojen siitä helpompi kulkea.

– Mitä suurempi on voimalaitoksen putouskorkeus, siitä pitempi pitää puronkin olla. Ja mitä pitemmän matkan puron saa kulkemaan, sitä enemmän sinne voidaan rakentaa eliöille luontaista elinympäristöä.

Saija Koljosen mukaan Suomessa voimalaitosten ympärillä on yleensä paljon rakentamatonta seutua, joten niihin purot hyvin mahtuisivat. Kyse on Koljosen mukaan enemmänkin vanhakantaisesta ajattelusta, mikä on rakentamisen esteenä.

Järvitaimenen poikanen veden alta kuvattuna.
Yle kuvasi kaupunkipuroa jo syksyllä 2017, kun siellä oli valtava määrä nuoria taimenia. Katso video.

Energiayhtiö odottelee tuloksia

Vanhasta Imatrankoskesta on tällä hetkellä jäljellä vain vanha kuiva koskiuoma. Kaupunkipuro kulkee uoman ja voimalaitoksen välissä olevalla harjanteella Kruununpuistossa.

Imatrankosken voimalaitoksen omistaa energiayhtiö Fortum. Se on osaltaan ollut tukemassa kaupunkipuron rakentamista Imatralle.

Fortumin ympäristöpäällikkö Marja Savolaisen mukaan myös he keräävät suurella mielenkiinnolla kokemuksia Imatran kaupunkipurosta. Hän ei kuitenkaan suoralta kädeltä lähde lupaamaan, että niitä rakennettaisiin myös Fortumin muiden vesivoimaloiden yhteyteen.

– Kaikki voimalaitosten yhteyteen rakennettavat ohitusratkaisut ovat hyvin tapauskohtaisia. Periaatteessa Imatralla tehty kaupunkipuro voisi olla mahdollinen muuallakin.

Savolaisen mukaan Imatralle puro sopii hyvin, koska se on kaupunkiympäristössä ja sillä on samalla myös virkistyskäyttöä kaupunkilaisille. Imatran tapauksessa puroa puoltaa myös paikallinen taimenkanta, jota kaupunkipuro palvelee hyvin.

Jos tarkoitus on saada isoja määriä suuria lohia nousemaan, niin puro ei Savolaisen mielestä ole siihen paras ratkaisu.

Kalahissi Oulujoessa

Esimerkiksi Pohjois-Suomen Oulujoessa on kahdeksan voimalaitosta. Eteläisimmän Merikosken voimalaitoksen omistaa Oulun Energia, mutta muut seitsemän ovat Fortumin omistuksessa.

Merikoskessa on kalatie, jota kautta lohet pääsevät voimalaitoksen ohittamaan. Tosin matka kalatietä pitkin on lohille raskas, eivätkä kaikki siitä selviä tai edes löydä kalatielle.

Kun Merikosken kalatiestä selvinneet lohet sieltä tulevat seuraavalle Montan voimalaitokselle, otetaan kalat siellä erityisellä kalahissillä kiinni ja kuljetetaan tankkiautolla lisääntymispaikoille.

Lohiportaita tai kalateitä Fortumin Oulujoen voimalaitoksiin ei ole rakennettu, sillä Savolainen ei usko, että pienikantaiselle Oulunjoen lohelle olisi hyötyä erikseen rakennetuista kalateistä.

– Kalat eivät selviäisi monien kalaportaiden läpi ja riittävän moni kala ei pääsisi lisääntymisalueille. Tällöin kalapopulaatio ei kasvaisi suvun jatkamisen kannalta riittävän isoksi, sanoo Fortumin ympäristöpäällikkö Marja Savolainen.

Savolaisen mukaan tällä hetkellä lohien kuljettaminen Oulujoessa on paras ratkaisu, eikä suunnitelmissa ole tässä vaiheessa rakentaa seitsemään voimalaitokseen lohiportaita tai Imatran kaupunkipuron kaltaista ohituskaistaa.

Ruotsin Eldbäckenissä Eldforsenin voimalaitoksessa Fortumilla on hieman Imatran kaupunkipuroa vastaava biouoma. Sielläkin puroa käyttävät muun muassa taimenet.

– Keräämme kokemuksia Imatralta ja Edlbäckenistä. Imatran kokemukset ovat kyllä hyviä, sanoo Fortumin ympäristöpäällikkö Marja Savolainen.

Imatralle rakennettu kaupunkipuro tuli maksamaan kaikkiaan 788 000 euroa. Esimerkiksi Fortumin Montan voimalaitokselle rakentama kalahissi maksoi 2,6 miljoonaa euroa.