Venäjän turvallisuuskoneisto otti nuoret erityistarkkailuun – Ihmisoikeusaktivistit syyttävät ääriliikkeiden tehtailusta

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ”Verkoston” ja ”Uuden suuruuden” tapaukset kertovat turvallisuusviranomaisten mielivaltaisista otteista.

ihmisoikeusloukkaukset
Turvallisuuspalvelu FSB:n päämaja Moskovassa.
Turvallisuuspalvelu FSB pitää päämajaansa Lubjankan aukiolla Moskovassa. Ihmisoikeusaktivistit syyttävät FSB:n hakevan äärijärjestöjä sieltäkin, missä niitä ei oikeasti olisi. Grigori Vorobjov / Yle

MoskovaPtšelintsevien perheen koettelemus alkoi 27. lokakuuta 2017.

Tuona päivänä 25-vuotiaan Dmitri Ptšelintsevin piti tulla aamulla Penzan rautatieasemalle isoäitiään vastaan. Dmitriä ei kuulunut. Pian syy selvisi: hänet oli pidätetty epäiltynä terroristiryhmän perustamisesta.

– Hänet pidätettiin, kun hän tuli rappukäytävästä. Häneltä vietiin autonavaimet, kotiavaimet. Hänelle laitettiin käsiraudat. Hänet vietiin kotiinsa, Dmitrin äiti Svetlana Ptšelintseva kertoo Moskovassa.

Kotona tehtiin kotietsinä. Sitten tutkijat lähtivät Dmitrin kanssa katsomaan autoa. Kyseessä oli Ptšelintsevin vanha Lada, jossa ei ole edes varashälytintä.

– Siellä lojui autossa kaksi kranaattia. Niissä ei ollut Dmitrin sormenjälkiä. Ymmärsimme myöhemmin, että se oli ainoa perustelu hänen pidättämiselleen, Svetlana sanoo.

Penza on noin puolen miljoonan asukkaan kaupunki Keski-Venäjällä, 625 kilometriä Moskovasta kaakkoon. Nyt tässä provinssikaupungissa oli turvallisuuspalvelu FSB:n mukaan paljastettu anarkistisen terroriverkoston keskus.

Ampuma-asekouluttajana työskentelevän Dmitri Ptšelintsevin ja kymmenen muun nuoren miehen syytettiin kuuluvan terroristijärjestöön, joka oli suunnitellut terrori-iskuja Venäjän viimevuotisten presidentinvaalien ja jalkapallon MM-kisojen aikaan. FSB:n mukaan järjestöllä oli soluja Penzassa, Moskovassa, Pietarissa ja jopa Valko-Venäjällä.

Ensimmäiset pidätykset tehtiin loka–marraskuussa 2017 ja tammikuussa 2018. Epäiltyjä on luonnehdittu poliittisesti antifasisteiksi, anarkisteiksi ja vasemmistoaktivisteiksi.

Rikosjuttu tunnetaan venäläisessä julkisuudessa nimillä Antifasistien tapaus, Penzan tapaus tai ”Verkoston” tapaus.

Ihmisoikeusjärjestöjen ja epäiltyjen omaisten mukaan tunnustuksia hankittiin kiduttamalla ja todisteita istutettiin kotietsinnöissä.

Tunnustukset hämmensivät

Kuulusteluissa useimmat epäillyt tunnustivat syytökset. Dmitrin vanhemmat eivät olleet uskoa silmiään, kun he saivat kuulustelupöytäkirjat luettavakseen.

– Me luimme ne silmät pyöreinä, ymmärtämättä oikein, mitä tapahtuu. Mitä mukamas kauheuksia he olivat suunnitelleet, Svetlana Ptšelintseva kertoo.

Vanhemmat uskovat, että tunnustukset olivat tekaistuja. Heitä ihmetytti myös tunnustusten byrokraattinen kieli, jossa tarkasti lueteltiin asianomaiset rikoslain pykälät.

Dmitri esimerkiksi kertoi syyllistyneensä terroristijärjestön perustamiseen, Venäjän rikoslain pykälän 205.4 ensimmäinen osa, josta voi seurata 10–15 vuotta vankeutta.

– Ei tuollaisia lausuntoja voi antaa. Siinä sanotaan, että ’minä tietoisesti rikoin sitä ja sitä lakipykälää’, Dmitrin isä Dmitri Ptšelintsev sanoo.

Dmitri ja Svetlana Ptšelintsev
Dmitri ja Svetlana Ptšelintsevin poikaa Dmitriä syytetään terroristijärjestö "Verkoston" jäsenyydestä. Vanhemmat katsovat, että kyseessä on lavastus.Grigori Vorobjov / Yle

"Sortokoneisto omaa kansaa vastaan"

Kun Dmitri Ptšelintsev sai helmikuussa toisen asianajajan, hän kertoi tälle, että FSB:n työntekijät olivat hakanneet häntä ja antaneet hänelle sähköiskuja esitutkintavankilassa.

– Heillä on kaikki järjestettynä: on selli näitä kidutuksia varten ja sellissä on välineet kiduttamiseen, Svetlana Ptšelintseva sanoo.

– Se on valtiollinen sortokoneisto omaa kansaa vastaan.

Dmitri kertoi kidutuksesta uudelle asianajajalleen 8. helmikuuta. Vanhempien mukaan häntä kidutettiin sen jälkeen uudelleen ja pakotettiin luopumaan lausunnosta.

Dmitri on kertonut myös, että FSB:n työntekijät uhkasivat tuoda hänen vaimonsa vankilaan ja antaa tämän muiden vankien raiskattavaksi.

Kaikkiaan neljä "Verkoston" epäillyistä on kertonut kidutuksesta nimenomaan sähköllä.

– Tämä kaikki on kirjattu juridisiin asiakirjoihin, nimeltä asianajajan selvitys (advokatskij opros), tapauksen parissa työskennellyt ihmisoikeusaktivisti Lev Ponomarjov sanoo.

Kidutuksesta kertoi myös tapauksessa todistajana kuulusteltu mies, joka sittemmin haki (siirryt toiseen palveluun) turvapaikkaa Suomesta (siirryt toiseen palveluun).

Vanhemmat ottivat yhteyttä ihmisoikeusaktivisteihin ja presidentin ihmisoikeusneuvoston edustajiin, mutta kidutusta voi olla vaikea todistaa.

Venäjällä epäiltyjen luona pääsevät vierailemaan yhteiskunnallisen valvontakomission jäsenet, siis ihmisoikeusaktivistit, joilla on oikeus tutustua oloihin esitutkintavankiloissa ja rangaistussiirtoloissa.

Pietarissa nämä kirjasivat ylös pahoinpitelyn jäljet, muun muassa etälamauttimen jättämät palohaavat.

– Penzassa nuorilla ei ollut onnea, Ponomarjov pahoittelee.

Hänen mukaansa Penzan yhteiskunnallinen valvontakomissio on heikko, sen jäsenet eivät ole ihmisoikeusaktivisteja vaan yhteiskunnallisia toimijoita, entisiä turvallisuusviranomaisia tai virkamiehiä.

Sotaleikeistä piinapenkkiin

Ptšelintsevit epäilevät, että heidän poikansa joutui viranomaisten silmätikuksi alun perin vuonna 2011, kun hän kavereineen päätyi tappeluun uusnatsien kanssa.

– Niin hän tovereineen päätyi FSB:n kortistoihin, Svetlana Ptšelintseva sanoo.

Armeijan jälkeen Dmitri Ptšelintsev työskenteli ampuma-asekouluttajana. Turvallisuusviranomaisten huomiota näyttää kiinnittäneen hänen ja kaveriensa harrastus, Venäjällä suosittu sotapeli strikeball, jossa pelaajat liikkuvat maastossa ja ampuvat toisiaan muovikuulilla. Harrastus tunnetaan laajemmin airsoftin nimellä.

Julkisuudessa raskauttavana todisteena on esitelty videoita, joissa Dmitri Ptšelintsev ystävineen pelaa tätä sotapeliä.

– Jos pidät strikeballin pelaamisesta, se on harjoittelua terrorismiin. Jos et tunne henkilöä, olet hänen kanssaan syvässä salaliitossa. Jos tapaat ystäviä, se on kokous. Tulee tunne, että on kirjoitettu käsikirjoitus, jonka mukaan edetään, isä-Dmitri sanoo.

Tapauksen tosiasioita on vaikea punnita, koska tähän mennessä sitä on käsitelty suljetuin ovin.

FSB:n vaatimuksesta puolustusasianajajat ovat allekirjoittaneet virallisen sitoumuksen olla kertomatta tapauksesta julkisuuteen. Myös syytettyjen pidätysoikeudenkäynnit on suljettu yleisöltä.

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on vaatinut viranomaisia avaamaan käsittelyn julkisuudelle. Julkilausumassaan (siirryt toiseen palveluun) järjestö kiinnittää huomiota siihen, että syytökset kidutuksen käytöstä syytettyjä ja todistajia vastaan ovat lukuisia ja keskenään yhdenpitäviä.

Äärijärjestö ilmestyi kuin tyhjästä

"Novoje velitšije" eli ”Uusi suuruus” nousi otsikoihin maaliskuussa 2018, kun kymmenen nuorta pidätettiin epäiltynä sen riveihin kuulumisesta.

Ryhmän syytettiin kaavailleen Venäjän perustuslaillisen järjestyksen kumoamista. Aiemmin kukaan ei ollut käytännössä kuullutkaan moisesta järjestöstä.

Ryhmä näyttää muotoutuneen alun perin Telegram-viestipalvelun keskusteluissa.

Lokakuun 2017 ja pidätyshetken välillä ryhmän osanottajat olivat kirjoittaneet ja jakaneet vallanpitäjiä arvostelevia ja vaaliboikottia vaativia lentolehtisiä, osallistuneet oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin joukkokokoukseen sekä kommunistien mielenilmaukseen johdinautojen puolesta ja käyneet Moskovan seudulla harjoittelemassa ampumista Saiga-kiväärillä.

Yksi epäillyistä, 31-vuotias Pavel Rebrovski sanoi kuulusteluissa, ettei ollut ottanut ryhmää vakavasti.

– Haluan korostaa, että se ei ole järestö vaan jonkinlainen ilveily, koska mitään yhtenäistä ajattelua ryhmässä ei ollut, Rebrovski sanoi (siirryt toiseen palveluun).

Ryhmän johtajana pidetään 25-vuotiasta Ruslan Kostylenkovia.

Kostylenkov sanoo tunnustaneensa kidutuksen takia: hän sanoo, että kuulustelija pani hänen päähänsä muovipussin, tukahdutti ja hakkasi. Esitutkintavankilan asiakirjoihin on merkitty, että Kostylenkovilla oli fyysisiä vammoja, kun hänet tuotiin sinne.

"Verkoston” ja ”Uuden suuruuden” tapauksia pidetään ihmisoikeuspiireissä merkkinä siitä, että turvallisuusviranomaiset ovat ottaneet nuorison erityistarkkailuun.

Molemmissa tapauksissa syytettyjen vanhemmat ja ihmisoikeusaktivistit syyttävät viranomaisia tapausten lavastamisesta.

Oikeuden istunto
Ääriryhmä "Novoje velitšijen" eli "Uuden suuruuden" tapauksen epäiltyjen kotiarestia jatkettiin oikeuden istunnossa Moskovassa. Ihmisoikeusaktivistit epäilevät, ettei koko järjestöä olisi olemassa ilman turvallisuuspalvelun työntekijän yllytystä.Nadja Titova / Yle

Kuka oli Ruslan D.?

Tapauksen keskiössä on salaperäinen henkilö, joka tunnettiin nimellä Ruslan D.

Osa syytetyistä on kertonut, että juuri Ruslan D. halusi kehittää toiminnan netti- ja kahvilakeskusteluista järjestäytyneeksi ryhmäksi.

Ruslan D. maksoi vuokran huoneistosta, jossa ryhmä alkoi kokoontua kerran viikossa. Hänen kerrotaan myös vaatineen perustavan asiakirjan kirjoittamista ja ryhmän organisoimista.

Niinpä nuo kymmenen osanottajaa jaettiin ryhmiin, joilla oli erilaisia tehtäviä: mediasuhteet, rahoituksen kerääminen, tiedustelu ja värväys.

– Kun ryhmällä on rakenne, voi antaa kovemmat tuomiot, Lev Ponomarjov selittää.

Ihmisoikeusaktivistien mukaan on ihmeellistä, että Ruslan D. ei ole jutussa epäiltynä vaan todistajana. Se viittaa heidän mielestään siihen, että kyseessä oli turvallisuuspalvelun virittämä ansa.

– Tietenkin se vaihtoehto, että hän työskenteli turvallisuuspalveluille, on kaikkein ilmeisin. Kun asianajajat ryhtyivät perehtymään asiaan, ilmeni, että hänen henkilötietonsa ovat kaikki salattuja, Ponomarjov sanoo.

– Tätä kutsutaan provokaatioksi ja se on Venäjän laissa kielletty asia. Siitä pitäisi nostaa rikosjuttu.

Ruslan D:n nimeksi on sittemmin ilmoitettu Aleksandr Konstantinov. Elokuun lopulla hän kiisti televisiokanava Doždin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) olevansa minkään turvallisuusviraston palveluksessa.

Ponomarjovin mukaan tapaus on merkittävä koetinkivi.

– Jos nämä nuoret ihmiset tuomitaan äärijärjestön perustamisesta, se avaa portit sille, että järjestöjä voidaan alkaa tehtailla.

Uuden suuruuden karut seuraukset

Sivullisen silmään Novoje velitšije eli Uusi suuruus vaikuttaa keksityltä järjestöltä. Sillä on kuitenkin täysin konkreettisia seurauksia tapaukseen sekaantuneiden nuorten elämään.

Yksi heistä on Anna Pavlikova, joka oli pidätyshetkellä vain 17-vuotias. Esitutkintavankeudessa hänen terveydentilansa heikkeni jyrkästi. Pavlikova vapautettiin esitutkintavankeudesta kotiarestiin elokuussa.

Hänen äitinsä kertoo, että kotiarestikin on henkisesti raskas olotila.

– Hän ei nuku. Mieliala laskee jyrkästi. Hän sulkeutuu ja istuu kylpyammeessa ja itkee.

Anna Pavlikovan kotiarestia jatkettiin oikeuden istunnossa maaliskuulle.

Kotiarestissa internet on kielletty, joten Anna ei voi opiskella ja osallistua kursseille edes etäyhteyden kautta.

Julija Pavlikova sanoo olevansa varma, että nuoret eivät tehneet mitään.

– Laissakin lukee, että ensin turvallisuuselinten pitää varoittaa 'kaverit, te harjoitatte nyt jotain sopimatonta', ja vasta sitten pidättää, jos toiminta jatkuu.

Anna ja Julija Pavlikova
Anna Pavlikova on nuorin syytetty "Novoje velitšijen" eli "Uuden suuruuden" tapauksessa. Hänen kotiarestiaan jatkettiin maaliskuulle. Äiti Julija Pavlikova sanoo, että hänen tyttärensä mielenterveys kärsii eristyksestä. Grigori Vorobjov / Yle

”FSB katsoo olevansa lain yläpuolella”

Ihmisoikeusaktivisti Lev Ponomarjov pitää molempia tapauksia hyvin huolestuttavina.

– FSB katsoo olevan lain yläpuolella. Se pelottaa minua eniten.

Lisäksi Ponomarjov pitää vaarallisena sitä, että tapaukset voivat nostattaa yhteiskunnassa väkivaltaisia vastareaktioita.

Lokakuussa Arkangelissa 17-vuotias poika räjäytti itsensä FSB:n toimistossa. Ennen tekoaan lähettämässään viestissä hän sanoi sitä protestiksi anarkistien kiduttamiselle.

Tästä ovat ilmaisseet huoltaan myös turvallisuusviranomaiset.

– Minua huolettaa heidän huolensa, sillä meillä turvallisuusviranomaiset osaavat toimia vain yhteen suuntaan, kiristämällä ruuveja entisestään, Ponomarjov sanoi.

ihmisoikeusaktivisti Lev Ponomarjov
Pitkän linjan ihmisoikeusaktivisti Lev Ponomarjov pitää "Uuden suuruuden" ja "Verkoston" tapauksia erittäin huolestuttavina.Grigori Vorobjov / Yle

77-vuotias Ponomarjov joutui istumaan 16 päivän vankeustuomion luvattoman mielenilmauksen järjestämisestä. Hän oli jakanut Facebookissa kehotusta hiljaiseen mielenosoitukseen FSB:n päämajan edustalle Lubjankan aukiolle Moskovassa.

Vuosien 2017–2018 oppositioliikehdinnässä esittivät merkittävää roolia Vladimir Putinin valtakaudella varttuneet nuoret, ja se huolettaa vallanpitäjiä.

Ponomarjov ei usko, että nuorison pelottelu toimii. Nykynuoret ovat eläneet vapaammissa oloissa kuin vanhempansa ja isovanhempansa.

– Tietysti nämä nuoret voivat olla radikaaleja, mutta se ei tarkoita, että he tarttuisivat aseisiin. On myös rauhanomaista radikalismia, Ponomarjov sanoo.

Putin joutui kommentoimaan

Tapaukset ovat saaneet laajenevaa huomiota.

Ne otettiin esiin myös presidentin ihmisoikeusneuvoston istunnossa (siirryt toiseen palveluun) joulukuussa.

Neuvoston jäsen Mihail Fedotov puhui istunnossa Verkoston tapauksen kidutussyytöksistä. Presidentti Putin lupasi, että asia selvitetään.

– Tutkikaamme asiaa tarkkaavaisesti. Minua huolettaa se, mitä sanoitte, tosiaankin huolettaa. Sellaista ei voi sallia. Sitä pitää selvittää, Putin lupasi.

Tosiaalta myöhemmin istunnon aikana Putin luki listan aseista, joita turvallisuuspalvelu on kertonut löytäneensä kotietsinnöissä epäiltyjen luota.

– Ymmärrättehän, tämä on vakava asia. Onko meillä teidän mielestänne liian vähän terrori-iskuja? Putin kysyi.

Joka tapauksessa presidentinhallinto on pyytänyt Novoje velitšijen ja Verkoston tapauksista selvityksiä FSB:ltä, vankeinhoitolaitokselta FSIN:iltä ja syyttäjänlaitokselta.

Ptšelintsevit valmistautuvat jatkamaan kamppailua poikansa puolesta. Tunteiden valtaan ei voi antautua.

– Koska me olemme vanhempia, meidän pitää olla vahvempia: meidän pitää pelastaa lapsemme, Svetlana Ptšelintseva sanoo.

– Haluan uskoa, että se onnistuu.

Aiheesta muualla:

Amnesty International: Russian Federation: The Network case, shrouded in secrecy and marred by numerous torture allegations (siirryt toiseen palveluun) 24.12.2018

Neil MacFarquhar ja Ivan Nechepurenko, The New York Times: Protesters in Russia Accuse Government of Entrapping Young Critics (siirryt toiseen palveluun) 15.8.2018

Oliver Carroll, The Independent: March of Mothers: Protests against controversial prolonged detention of young anti-Putin ‘revolutionaries’ (siirryt toiseen palveluun)

The Moscow Times: How a Teenage Girl’s Chat Group Became an FSB Snare (siirryt toiseen palveluun) 15.8.2018

Meduza: ‘I caved almost immediately.’ How Russian federal agents tortured confessions out of the ‘Penza Case’ anti-fascists (siirryt toiseen palveluun) 20.6.2018

Yoshua Jaffa, New Yorker: The Network: Russia’s Odd, Brutal, and Maybe Invented Pre-World Cup Terrorism Case (siirryt toiseen palveluun) 3.6.2018

Andrey Kaganskikh, Open Democracy: “The Network”: how Russian security services are targeting Russian anarchists and anti-fascists (siirryt toiseen palveluun) 27.4.2018

Cristina Maza, Newsweek: Russia's Antifa is beingin tortured and detained by Putin's shadow security service, sources says (siirryt toiseen palveluun) 6.4.2018

Iltalehti: Turvapaikkaa Suomesta hakeva venäläisaktivisti Ilja Kapustin: ”Kun passiin jysähti leima, oli kuin valtava paino olisi pudonnut harteilta” (siirryt toiseen palveluun) 10.3.2018

Iltalehti: Sähköshokkeja ja hakkaamista: Venäläismiestä kidutettiin ja pahoinpideltiin tunteja ”oikeanlaisen” todistuksen saamiseksi (siirryt toiseen palveluun) 3.2.2018