Omakotitaloasujan maksut pomppaavat jopa sadoilla euroilla Vaasassa – kustannukset jyrkässä kasvussa jo pitkään koko maassa

Alueelliset erot omakotiasumisen kustannuksissa ovat suuria. Vaasa on ollut Omakotiliiton vertailussa halvimpien joukossa, mutta nyt vuodenvaihteessa maksuihin tulee tuntuvia korotuksia.

Asumiskulut
Omakotialue Vaasassa
Jarkko Heikkinen / Yle

Aapeli-myrsky kaatoi vaasalaisen Peter Remahlin pihapiirissä kolme isoa puuta. Onnea oli matkassa, sillä yksikään niistä ei osunut taloon. Vain piharakennus sai vaurioita ison kuusen kaaduttua. Polttopuille on jatkossa tarvetta, sillä omakotiasujien asuinkustannukset nousevat reippaasti.

Vaasa nosti kuntaveroa tänä vuonna puolella prosentilla 20,5:een. Lisäksi kaupunki ottaa keväällä käyttöön hulevesimaksun, jonka suuruus vaihtelee 25 eurosta jopa 300 euroon. Remahlin taloudessa määrä on 90 euroa.

– Olen tarkastellut näitä Vaasan vertailukaupunkeja: Hämeenlinna 25 euroa, Riihimäki samansuuntaista ja ne on vielä kompensoinut jätevesimaksulla sitä. On monta kaupunkia, että se netto on ollut kympin. Se olisi vielä hyväksyttävää, jos joku pitää vielä ojan auki. Mutta kun se on suoraan 90 euroa, niin se on paljon.

Peter Remahl
Peter RemahlMerja Siirilä / Yle

Kustannukset kasvussa koko maassa

Vaasa ei ole ainoa maksuja nostava, sillä omakotiasujien kustannukset ovat olleet jyrkässä nousussa koko maassa koko vuosikymmenen. Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolaisen mukaan asumismenot ovat kehittyneet parin-kolmen prosentin vuosivauhtia asumismuodosta riippuen.

Savolaisen mukaan jopa kolmannes kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista menee asumismenoihin. Tulevat vuodetkaan eivät näytä, että helpotusta olisi tulossa. Kuntatalouksien haasteet näkyvät esimerkiksi kiinteistöverotuksissa.

– Ja sähkönsiirron toimitusvarmuusedellytykset edellyttävät sähköyhtiöiltä investointeja, jotka tulevat näkymään kotitalouksen sähkönsiirron laskuissa, Savolainen kertoo.

Remahlin tekemien laskelmien perusteella puolet maksuista nousevat. Kustannukset kasvavat kaiken kaikkiaan ainakin kahdella ja puolella sadalla eurolla vuodessa. Esimerkiksi sähkön perusmaksu nousee lähes 30 prosentilla, ja myös muut korotukset ovat tuntuvia.

– Vesi ja jätevesi nousevat kuusi prosenttia ja samalla päätöksellä Vaasan vesi saa nostaa saman verran vielä ensi vuoden alussa. Perusmaksu on jo ollut lähdönpäälle maamme korkeimpia vuodesta 2014, Remahl päivittelee.

– Ja kaikkia mahdollisia korotuksia ei vielä tiedä. On paljon kysymysmerkkejä, että mitä niille tapahtuu, Remahl lisää.

Eniten Remahlia harmittaa kuitenkin hulevesimaksu.

– Sille sateelle ei oikein mitään voi. Tällaisella vanhalla asuntoalueella, missä mekin asutaan, niin täällä on ollut iät ja ajat nämä viemärit, mihin sadevedet juoksee. Pihakin on osittain luonnontilassa, että sekin imee hyvin omansa. Jos olisi pieni tontti ja kokonaan asfaltoitu, niin sellaisella ymmärtää, että jonkun ne täytyy putkittaa sieltä pois.

Peter Remahl lämmittää takkaa
Asumiskustannukset kasvavat tänä vuonna Peter Remahlin taloudessa jopa 300 eurolla. Jarkko Heikkinen / Yle

"Eriarvoistuminen paikkakuntien välillä on huomattavaa"

Kiinteistöveroissa, sähkön siirto- ja perusmaksuissa sekä vesi- ja jätevesimaksuissa voi olla kaupunkien välillä suuriakin eroja. Asumiskustannukset voivat vaihdella samankaltaisissa perheissä ja taloissa jopa tuhannella eurolla vuodessa.

– Meillä on työ- ja perhesiteitä, jotka eivät aina mahdollista muuttoja. Näin eriarvoistuminen eri paikkakuntien välillä on huomattavaa, Savolainen kertoo.

Remahl on asunut 70-luvulla rakennetussa talossa lähes koko ikänsä. Kun lapset ovat muuttaneet pois ja eläkeikä lähenee, on kustannusten nousu laittanut hänet pohtimaan muuttoa pienempään asuntoon.

– Kyllä kahdelle ihmiselle 170 neliön lämpöisenä pitäminen on paljon ja kallista. Siihen päälle talo rupeaa olemaan siinä iässä, että vaatisi vähän kalliimpia remontteja. Että kyllä sitä miettii, mitä tehdä, Remahl pohtii.

Savolaisen mukaan peruskustannusten kasvu vaikuttaakin monilla kiinteistön huollon ja ylläpidon laiminlyönteihin.

– Tämä on huolestuttavaa, koska asuntoa pitäisi huoltaa ja ylläpitää pitkäjänteisesti. Jos sitä laiminlyödään, niin siitä on riskejä sille rakennukselle ja myös ihan ihmisten terveydelle, Savolainen kertoo.

Peter Remahlin kotitalo
Peter Remahlin kotitalo on rakennettu 70-luvulla. Hän on asunut talossa lähes koko ikänsäMerja Siirilä / Yle

Houkuttelevuustekijä

Omakotitaloasujan on hankala vaikuttaa esimerkiksi kiinteistöveron suuruuteen tai sähkönsiirtomaksuihin. Savolaisen mukaan asumiskustannuksia voi kuitenkin vähentää esimerkiksi tarkastelemalla asunnon lämpötiloja, veden käyttöä ja jätteiden kierrätystä.

Remahl uskoo, että kustannusten kova kasvu voi vaikuttaa mahdollisten paluumuuttajien mielenkiintoon muuttaa takaisin.

– Jos on opiskellut muualla tai ollut muualla töissä ja nyt olisi kiva työpaikka täällä, niin kyllähän se sen laskee, että mitä asuminen maksaa. Töitä täällä kyllä on ja palvelut on hyvät, mutta sillä on suuri merkitys, että mitä siitä tilistä jää.

Myös Savolainen on samoilla linjoilla.

– Kuntien pitäisi miettiä omaa imagoa, että ovatko he asumismyönteisiä vai -vastaisia. Tottakai me palveluita tarvitaan: päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja terveyspalveluita. Aina voidaan miettiä voidaanko asioita tehdä tehokkaammin ja paremmin, jolloin niitä kustannushyötyä voitaisiin saavuttaa, mutta kyllä jossakin vaiheessa se perälauta niille asumiskustannuksille täytyy löytää, Savolainen kertoo.

Lisää aiheesta: Omakotiliitto: Kiinteistöverosta tulee riesa taantuvien paikkakuntien talonomistajille – valtiovarainministeriö kiistää