Tänäkään vuonna ei tehdä yhtään kuntaliitosta – epävarmuus sote- ja maakuntauudistuksesta hyydytti liitosten suosion

Kunnat ovat epätietoisia siitä, minkälaisia tehtäviä niillä on jatkossa.

kuntaliitokset
Oona, Emmi, Annu ja Mika Törne Rymättylästä.
– Virallisiin papereihin kirjoitan Naantali, mutta koen itseni edelleen rymättyläläiseksi, sanoo Mika Törne. Törne kuvattiin lastensa Oonan, Emmin ja Annun kanssa Rymättylän koulun pihalla. Yrjö Hjelt / Yle

Vuonna 2009 Suomessa tehtiin ennätysmäärä kuntaliitoksia. Vuoden aikana syntyi 32 kuntaliitosta, joissa oli mukana 101 kuntaa.

Eniten isoja kuntaliitoksia tehtiin Lounais-Suomessa. Esimerkiksi Merimasku, Rymättylä, Velkua ja Naantali yhdistyivät.

Merimaskulainen Samuli Santalahti äänesti liitoksen puolesta. Rymättyläläinen Mika Törne puolestaan vastusti liitosta omassa valtuustossaan. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin kumpikin keskustalaismies on tyytyväinen kuntaliitokseen.

– Kuntaliitos oli hyvä asia. Saatiin leveämmät hartiat vanhusten huoltoon, varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Huonoja puolia on vaikea keksiä, Santalahti sanoo.

– Olen tyytyväinen liitokseen. Palvelut Rymättylässä ovat pysyneet samoina kuin ennenkin, sanoo Törne.

Sote sotkee suunnitelmat

Vuoden 2009 jälkeen kuntaliitosten suosio on jatkuvasti hiipunut, ja viime vuonna kuntaliitoksia ei syntynyt lainkaan (siirryt toiseen palveluun). Myöskään tänä vuonna kuntaliitoksia ei ole tulossa.

Mahdollisesti seuraava kuntaliitos Suomessa toteutuu 2020, mikäli Vaasa ja Mustasaari (siirryt toiseen palveluun) lyöttäytyvät yhteen.

– Merkittävin tekijä on sote-uudistuksen epävarmuus. Kunnat eivät tiedä, mitä tehtäviä niillä on tulevaisuudessa, jolloin kuntaliitosten hyödyt ovat täysin epäselviä, sanoo Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa.

Samaa mieltä on Åbo Akademin kuntatutkija Siv Sandberg. Hänen mielestään kunnat odottavat nyt sitä, millainen sote- ja maakuntauudistuksesta on tulossa. Ja syntyykö se ylipäätään lainkaan.

– Epätietoisuus vaikuttaa kuntiin sillä tavalla, että nyt odotellaan, mitä uudistus tuo tullessaan. Varsinkin pienille kunnille tulevaisuus olisi vähän helpompi, jos sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy maakunnille, Sandberg sanoo.

Identiteetistä pidetään kiinni

Sekä Mika Törne että Samuli Santalahti sanovat, että kuntaliitoksessa pelättiin kuntalaisten oman identiteetin katoamista.

– Olen ilokseni huomannut, että paikallisidentiteetti ei ole hävinnyt mihinkään. Täällä on voimakas yhdistystoiminta ja merimaskulaiset tekevät työtä Merimaskun hyväksi, Santalahti sanoo.

Samuli Santalahti, yhteyspäällikkö, OP-Kiinteistökeskus
Samuli Santalahden mukaan Merimaskussa on yhä voimakas paikallisidentiteetti.Yrjö Hjelt / Yle

– Virallisiin papereihin kirjoitan Naantali, mutta koen itseni edelleen rymättyläläiseksi, sanoo puolestaan Törne.

Miehet neuvovatkin niitä kuntapäättäjiä, jotka mahdollisesti miettivät oman kuntansa liitosta, että kahdesta asiasta kannattaa pitää kiinni.

– Oman identiteetin ja peruspalveluiden säilyttäminen on tärkeintä, Törne neuvoo.

– Huolellinen suunnittelu, ja pidetään kiinni siitä, mitä yhteisesti sovitaan, Santalahti sanoo.

Tarvitaanko kuntaliitoksia lainkaan?

Sekä Siv Sandberg että Tuukka Saarimaa ovat sitä mieltä, että sote- ja maakuntauudistus saattaa vähentää kuntaliitosten tarvetta.

– Jos kunnilta otetaan pois terveydenhuolto, hyvin pienetkin kunnat pärjäävät muiden palvelujen osalta, Tuukka Saarimaa sanoo.

– Kyllä sote- ja maakuntauudistus poistaa kuntaliitoksen tarvetta siinä laajuudessa kuin ennen ajateltiin niitä tarvittavan, komppaa Siv Sandberg.

Kuntaliitoksia on Suomessa tehty yleensä kahdesta syystä. Keskisuuret kaupungit ja niiden kehyskunnat ovat liittyneet yhteen strategisista syistä nostaakseen vetovoimaansa.

Pienet ja syrjäiset kunnat taas ovat liittyneet yhteen isomman kunnan kanssa, koska eivät ole enää kyenneet järjestämään tarvittavia palveluja.

Siv Sandberg, kuntatutkija, Åbo Akademi
Siv Sandberg arvioi, että kuntien määrä Suomessa voisi vähentyä lähes sadalla.Yrjö Hjelt / Yle

Manner-Suomessa on tällä hetkellä 295 kuntaa. Määrän arvioidaan kuitenkin tippuvan mahdollisesti jopa pariin sataan, mutta siihen menee vuosia.

Sekä Siv Sandberg että Tuukka Saarimaa arvioivat, että kuntaliitoksia aletaan Suomessa nähdä enemmän vasta 2020-luvun puolivälin jälkeen.

– Jos maakuntauudistus astuu voimaan, niin odotellaan varmaan vielä neljä, viisi vuotta. Sen jälkeen tiedetään, mitä uudistus on tuonut tullessaan. Sitten voi tulla seuraava isompi kuntaliitosaalto, Sandberg sanoo.

Missä säästöt?

Tuukka Saarimaan mukaan kuntaliitokset toimivat hyvin terveydenhuoltopalvelujen järjestämisen osalta. Sen sijaan esimerkiksi koulujen ja päiväkotien järjestelyissä kuntakoolla ei ole niin suurta merkitystä.

Saarimaa oli mukana tekemässä VATT:lle tutkimusta (siirryt toiseen palveluun) vuoden 2009 kuntaliitoksista. Tutkimuksen johtopäätös oli musertava.

– Siinähän ei löydetty minkäänlaisia kustannussäästöjä, joten tästä näkökulmasta kuntaliitoksille ei välttämättä ole kovin suurta tarvetta.

Myös Yle selvitti kuntaliitosten onnistumista toissa vuonna. Vuonna 2009 tehdyissä kuudessa suuressa kuntaliitoksessa vaikutukset eivät olleet toivottavat: verot nousivat, kunnat velkaantuivat lisää ja työttömyys lisääntyi.

Sandbergin ja Saarimaan mielestä kuntaliitosta ei kannata tehdä kevein perustein. Pelkkä liitos ei tee autuaaksi.

– Kannattaa miettiä tarkkaan, mistä palveluista on tarkoitus saada kustannushyötyä, sanoo Tuukka Saarimaa.

Vaikea sanoa, miten olisi käynyt

Mika Törne ja Samuli Santalahti ovat samaa mieltä siitä, että Merimasku ja Rymättylä olisivat pärjänneet myös ilman kuntaliitosta. Jos liitosta ei olisi tehty, miten kunnille sitten olisi käynyt ?

– En usko, että kovin huonossa tilanteessa oltaisiin, mutta sitä on jälkikäteen vaikea hahmottaa, Santalahti pohtii.

– Mikä olisi tilanne, jos ei olisi tehty kuntaliitosta? Sitä on turha peilata taaksepäin, sanoo Törne.

Merimaskun entinen kunnantalo. Villa Augusta.
Kuntaliitoksen myötä Merimaskun kunnantalo jäi tarpeettomaksi. Se peruskorjattiin ja on nykyään yksityisomistuksessa.Yrjö Hjelt / Yle

Tulevaisuus osana Naantalia on miesten mielestä turvattu, mutta pieni huoli kuitenkin on.

– Se huolettaa, miten käy koulujen jatkossa, sillä syntyvyys Rymättylässä on laskenut huomattavasti. Mutta täytyy ajatella positiivisesti ja uskoa, että elämä jatkuu ja rullaa niin kuin ennenkin, Mika Törne miettii.

Tarkennus aihetta koskeviin Ylen radio- ja tv-uutisiin 4.1.2019. Uutisissa väitettiin, että Suomessa on alle 300 kuntaa. Todellisuudessa koko maassa on 311 kuntaa, Manner-Suomessa kuntia on 295.

Lue lisää:

Yle selvitti kuuden suuren kuntaliitoksen vaikutuksia: työttömyyttä, lisävelkaa, veronkiristyksiä

Vaasan ja Mustasaaren liitossopimus on nyt valmis – yhdistymishallituksen paikat jaettiin tasan 11-11

Tutkimus: Kuntaliitokset vähensivät äänestysaktiivisuutta pienissä kunnissa