Aapeli-myrskyn vaikutus: Nelihenkinen perhe on elänyt liki 40 tuntia aggregaatin varassa, hevostilallinen sai sähköt 27 tunnin odottamisen jälkeen

Kun torstaiaamu valkeni, Jämsässä oli vielä Aapeli-myrskyn jäljiltä satoja talouksia vailla sähköjä. Hevostilalla vesi riitti nipin napin 27 tunnin sähkökatkoksen ajan, nelihenkisessä perheessä aggregaattia on tankattu ahkerasti.

Aapeli-myrsky
Lumista metsää helikoptreista kuvattuna.
Elisa Kinnunen / Yle

Jämsän Koskenpäällä vanhan maalaistalon pihassa pörisee aggregaatti. Jorma Honkanen on reilun vuorokauden aikana tankannut siihen reilut 30 litraa bensaa. Keskiviikkona Suomen poikki pyyhältäneen talvimyrskyn vuoksi viisihenkisellä perheellä oli iltapäivällä sähköttömiä tunteja takana liki 40.

Honkanen ei enää tarkkaan muista, montako vuotta sitten hän aggregaatin, omin sanoin vakuutuksen, hankki.

– Olemme sähköstä kovin riippuvaisia. Syrjäkylällä on vaikea pärjätä ilman sitä. Taloon saa lämmintä uunilla ja puuhellalla, mutta tällä pakkasella vesiputket voisivat silti jäätyä.

Koska pienkonebensa säilyy hyvin, Honkasella on sitä aina varastossa. Kesällä se kelpaa ruohonleikkuriin ja talvella sillä saa aggregaatin käyntiin.

Pörinä talon nurkalla on pieni haitta, sillä sen ansiosta talon hakelämmitys toimii, vesi nousee porakaivosta ja jääkaappi pysyy kylmänä. Tärkeimpien asioiden ohella perhe voi harkitusti saada energiaa myös pieniin sähkölaitteisiin.

Pelko aggregaatin rikkoutumisesta

Aapeli-talvimyrsky toi muitakin lisätöitä Honkasen arkeen kuin aggregaatin asennuksen. Keskiviikkona hän oli kellonympäryksen auraamassa teitä. Kesken päivän hän kävi käynnistämässä kotona aggregaatin, kun sähköjä ei kuulunut takaisin.

Tänään hän on jo pari kertaa saanut jo tekstiviestillä kellonajan, jolloin sähköjen pitäisi palata, mutta niin ei ole käynyt.

Rekka jäi lumeen kiinni tammikuun 2. päivän Aapeli-myrskyssä.
Rekka jäi keskiviikkona Aapeli-myrskyn tuiskuttamaan lumeen kiinni Ysitiellä. Simo Pitkänen / Yle

– Olen tosi onnellinen, jos tänään sähköt palaavat. Niinhän Eleniakin on luvannut. Tässä on koko ajan pieni pelko, että aggregaatti rikkoontuu. Mitä sitten putkille käy?

Huolen lisäksi sekin harmittaa, että perhe ei voi lasten joululomalla lähteä minnekään.

Honkanen kävi torstaina puoliltapäivin katsomassa, joko maassa olevia sähkölankoja oltaisiin nostamassa, mutta paikalla ei näkynyt edes jälkiä.

– Vaikka tämä nyt kestää, niin silti nostan hattua asentajille, jotka rämpivät hangessa ja tekevät 16 tunnin työpäivää.

Neljän aikaan torstai-iltapäivänä Honkasen talo oli yksi reilusta sadasta jämsäläistaloudesta, jolta sähköt katkesivat puoliltaöin tiistaina.

Aamulla 13 astetta lämmintä sisällä

Vaikka jämsäläinen Katri Pirttijärvi kantoi koko keskiviikon puita leivinuuniin, hellaan ja kahteen pönttöuunin, lämmintä oli torstaiaamuna sisällä vain 13 astetta. Sähköt olivat tulleet takaisin aamuyöllä 27 tunnin katkoksen jälkeen, mutta lämmitysjärjestelmä ei ollutkaan käynnistynyt. Noin 20 vuoden aikana hevostilallinen on jo tottunut siihen, että kaikki ei katkoksen jälkeen palaudukaan heti normaaliksi.

– En aluksi tiennyt, ovatko keskuslämmitysjärjestelmän putket jäätyneet vai onko kiertovesipumppu rikki. Lopulta selvisi, että järjestelmään oli päässyt ilmaa.

Kun sääennuste lupaa myrskyä, Katri Pirttijärvi osaa jo varata vettä niin ihmisille kuin hevosille. Seitsemän islanninhevosta telmii mielellään ulkona ja syö kuivaheinää. Molemmat janottavat ja hevoset voivat hörpätä vuorokaudessa yhteensä jopa 200 litraa vettä. Tällä kertaa vesi riitti juuri ja juuri, sillä tarhan juomapaljukin jäätyi, kun sähkövastus lakkasi sitä lämmittämästä. Pirttijärvi ehti silti jo pohtia, kumpi olisi järkevämpää: hakea vettä kirkolta vai järvestä.

Katri Pirttijärven islanninhevosia
Katri Pirttijärvi

Jämsänniemellä, 14 kilometrin päässä Jämsän keskustan valoista asuva Pirttijärvi on tottunut myös siihen, että sähkökatkokset voivat olla pitkiä. Vuorokauden ylittäviä katkoksia talvisaikaan ei silti kovin monta ole ollut.

– Kun sähköt katkeavat, silloin pistetään puita uuniin ja keskitytään olennaiseen. Suurin ongelma on saada ihmiset ja rakennukset pysymään sulana.

Ja sitten on vielä pimeys, joka on keskellä metsää täydellinen. Kynttilöitä kuluu ja otsalamppujen paristoja.

Issikat nauttivat tuulesta ja tuiskusta

Hevosten kannalta on kaikkein oleellisinta, että niillä riittää vettä ja ruokaa, sillä Pirttijärven kaikki hevoset ovat varttuneet aikuisiksi Islannin karuissa oloissa. Omistajansa mukaan ne pysyvät paljon paremmin terveinä kylmässä kuin lämpimässä ja kosteassa ilmassa.

– Hevosilla oli oikein hauskaa telmiä ja leikkiä, kun oli lunta ja tuulta. Rotu on kotimaassaankin tottunut vain kääntämään takapuolen tuuleen. Paksu talvikarva pitää lämpimänä.

Keskiviikkona illansuussa Pirttijärvi kävi ajelemassa autolla sen verran, että sai kännykän ladattua. Kovin kauan tilalta ei voi olla pois, sillä hevosia on pidettävä silmällä, koska sähköpaimen ei toimi.

Kotona syytä olla myös silloin kun sähköt palaavat. Pitää tarkistaa, että lämmitys lähtee toimimaan, eivätkä putket ole jäässä.

– Tiedän, että asentajat tekevät parhaansa, mutta silti minua ihmetyttää, miksi sähkökatkot tuntuvat myrskyissä vain pidentyvän. Meidän on Jämsän seudulla usein viimeisiä, jotka sähköt saavat takaisin.

Hevos- ja matkailuyrittäjä on pohtinut varavoiman hankkimista.

– Kun meillä ei ole miesväkeä, niin aggregaatin osto vähän pelottaa. Nytkin traktori jäätyi heti kättelyssä keskelle pihaa.