Suomalainen tuntematon sotilas sai viimein muistomerkin Virossa – sata vuotta kuolemansa jälkeen

Viron vapaussodassa taisteli tuhansia suomalaisia vapaaehtoisia. Yksi heistä oli pohjalainen viiden lapsen isä Aukusti Tuominen, joka katosi jäljettömiin ja unohtui sadaksi vuodeksi.

Viro
Aukusti Tuomisen muistomerkin paljastus
Aukusti Tuomisen muistokiven paljastivat Suomen Viron-suurlähettiläs Timo Kantola (oik) ja sotilasasiamies Antti Hauvala (toinen vas).Silja Massa / Yle

TALLINNA Virolaisille vuosina 1918–1920 käyty vapaussota on samanlainen suuri kertomus kuin talvisota suomalaisille: pieni maa taisteli itsenäisyytensä puolesta ylivoimaiselta vaikuttavaa vastustajaa, Neuvosto-Venäjää vastaan.

Loppuvuodesta 1918 tilanne näytti jo toivottomalta. Bolshevikit olivat edenneet aivan Tallinnan edustalle. Viro pyysi apua ulkomailta.

Suomessa reagoitiin nopeasti. Vaikka Suomen oma sisällissota oli vasta päättynyt, Suomi perusti joulukuussa 1918 Viron Avustamisen Päätoimikunnan, joka värväsi vapaaehtoisia auttamaan virolaisia heimoveljiä.

Viron ensimmäisen vuonna 1918 rakennetun panssariauton kopio.
Viron vapaussodan aikaisen panssariauton kopio Tallinnassa maaliskuussa 2018.AOP

Ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset tulivat apuun 30. joulukuuta vuonna 1918. He saapuivat Tallinnan satamaan Tarmo-jäänmurtajalla ja heidät otettiin vastaan juhlallisesti.

Satamassa oli vastassa Viron silloinen presidentti Konstantin Päts, ja sieltä suomalaisjoukko eteni Porilaisten marssin soidessa Pietarintorille eli nykyiselle Vapaudenaukiolle kuulemaan tervetuliaispuhetta.

Eteläpohjalainen heimosoturi

Yksi vapaaehtoisista oli isokyröläinen Aukusti Tuominen, 33-vuotias muonamies ja viiden lapsen isä.

Tuomisesta tuli ensimmäinen Viron vapaussodan suomalaisuhri. Hän kaatui Kosun kylässä punaisia vastaan järjestetyllä tiedusteluretkellä 5. tammikuuta 1919 ehdittyään olla Virossa vasta viikon.

Tuomisen ruumis löydettiin seuraavana päivänä ilman varusteita ja henkilöpapereita.

Koska tiedusteluryhmän jäsenet eivät tunteneet vielä toisiaan hyvin ja koska heillä oli kiire jatkaa retkeään, Tuominen unohdettiin. Nopealla aikataululla Suomesta Viroon lähetetyistä sotilaista ei myöskään ehditty pitää kunnolla kirjaa.

Tuominen haudattiin Pohjois-Virossa sijaitsevalle Kuusalun hautausmaalle ”tuntemattomana suomalaisena vapaaehtoisena”.

Kolmen vuoden kuluttua miehensä kuolemasta Tuomisen vaimo Sanna Tuominen julkaisi lehti-ilmoituksen, jossa hän ilmoitti olevansa vapaa miehestään, jos tämä ei tulisi kotiin viimeistään vuoden ja yhden päivän kuluttua.

Aukusti Tuominen ei koskaan tullut kotiin eikä hänestä kuultu mitään lähes sataan vuoteen.

Aukusti Tuomisen hauta
Viron vapaussodassa kuoli pitkälti toistasataa suomalaista. Erityisen verisiä olivat Etelä-Viron taistelut.Silja Massa / Yle

Tänään Aukusti Tuominen sai vihdoin omaa nimeään kantavan muistokiven Kuusalun hautausmaalla.

Muistokiven paljastustilaisuuteen osallistui Viron ylintä valtionjohtoa, Suomen ja Viron puolustusvoimien edustajia, historiantutkijoita, Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sekä Viron puolustusministeri Jüri Luik.

Isovaarin salaisuus selvisi, osittain

Paikalle oli saapunut myös Aukusti Tuomisen tyttärenpojanpoika Heikki Knookala Isostakyröstä.

Knookala sai tietää sata vuotta sitten kadonneen isoisoisänsä kohtalosta vasta marraskuussa.

– Luulimme vuosikausia, että isovaari oli lähtenyt Amerikkaan, kuten monet tuohon aikaan, Heikki Knookala sanoo.

Tuomisen jäljille päästiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, kun virolainen Vapaussodan historiaseura alkoi tehdä kirjaa sodassa ansioituneiden Vapaudenristi-kunniamerkin saaneista sotilaista. Kirjan tekijät huomasivat, että yksi kunniamerkin saanut suomalainen oli kadonnut.

Aukusti Tuomisen muistomerkin paljastus
Aukusti Tuomisen tyttärenpojanpoika Heikki Knookala ja hänen puolisonsa Terhi Knookala sekä puolustusministeri Jussi Niinistö.Silja Massa / Yle

Knookala kertoo saaneensa tekstiviestin isovaarista Suomen Viron-suurlähetystön lehdistöneuvokselta, Hannele Valkeeniemeltä.

– Minulla ei ollut mitään käsitystä koko asiasta aikasemmin. Suvunkin tunteista päällimmäisin on hämmästys.

– Uutinen on herättänyt uudenlaista kiinnostusta sukututkimusta kohtaan. Minusta on hyvä, että asia saadaan nyt päätökseen. Sotareissu on nyt ohi ja tiedämme vihdoin, missä Aukusti on, sanoo Knookala.

Lähtömotiivina ehkä kosto, heimorakkauskin

Heikki Knookala ei osaa sanoa, mikä isoisoisän aikoinaan Viroon veti ja miksi hän jätti Suomeen viisi lastaan ja raskaana olevan vaimonsa.

Yksi syy saattaa Knookalan mukaan olla kosto. Punaiset olivat tappaneet Aukusti Tuomisen isoveljen Suomen sisällissodassa ja Knookala uskoo, että isovaarin venäläisviha oli kovaa.

Toinen syy saattaa löytyä Suomen ja Viron välisestä heimohengestä, joka oli noihin aikoihin vahva. ”Veljiä täytyy auttaa!” julisti Suomen valtionjohtaja P. E. Svinhuvudkin sata vuotta sitten.

Pelkkä heimorakkaus ei kuitenkaan selitä sitä, miksi Suomi lähetti miehiään taistelemaan Viroon. Suomi pelkäsi myös omasta puolestaan. Jos bolshevikit olisivat vallanneet Viron, he olisivat saattaneet ennen pitkää yrittää levittäytyä myös Suomeen.

Rahakin saattoi houkutella Heikki Knookalan isoisoisää, sillä Viron valtio maksoi sotilaille kolmesataa markkaa kuukaudessa.

Knookalan suvussa isoisoisän Viroon-lähdöstä ei ole puhuttu koskaan.

– Luulen, että sisällissodan haavat estivät sukulaisiani puhumasta siitä. Ja myöhemmät sukupolvet eivät sitten enää tienneet asiasta, Knookala sanoo.

Naisia valmistelemassa lääke- ja sidontatarpeita Viron vapaussotaan lähteneille ja lähteville suomalaisille vapaaehtoisille.
Vapaaehtoiset valmistelevat lääke- ja sidontatarpeita Viroon taistelemaan lähteneille suomalaisille Helsingissä.Eric Sundström

Suomen osa Viron sodassa tunnetaan heikosti

Viron vapaussotaan osallistui yhteensä noin 3 700 suomalaista vapaaehtoista, joista ainakin 190 kuoli. Heidän tarinansa tunnetaan heikosti, sillä YYA-aikana heitä ei ollut sopivaa muistella, sanoo Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö.

Maailmansotien välillä sen sijaan Viron vapaussodasta liikkui Niinistön mukaan suomalaisia mairitteleva uskomus:

– Silloin oli liikkeellä jopa legenda, että suomalaiset vapauttivat Viron. Se oli tietenkin liioittelua, mutta kyllä suomalaiset antoivat kipinän ja uskoa virolaisille vapautustaistelun voitokkaaseen loppuun saattamiseen.

Suomalaisten rooli Viron vapaussodassa oli kuitenkin merkittävä, sillä juuri samoihin aikoihin, kun suomalaiset vapaaehtoiset tulivat apuun, taisteluissa tapahtui käänne.

Virolaiset joukot onnistuivat pysäyttämään vihollisen etenemisen vuoden 1919 ensimmäisellä viikolla, ja ensimmäinen suomalainen vapaajoukko, johon myös Aukusti Tuominen kuului, onnistui valtaamaan Narvan kaupungin takaisin virolaisille.

Toinen, suurempi suomalaisosasto, niin kutsutut Pohjan pojat, olivat puolestaan mukana Etelä-Viron vapauttamisessa. Heidät tunnetaan hieman ensimmäistä suomalaista vapaajoukkoa paremmin.

Niinistön mukaan Viron vapaussodassa syntyi suomalais-virolainen aseveljeys. Se ilmenee paitsi materiaaliyhteistyönä, myös yhteistyönä rauhanturvaoperaatioissa:

– Toteutamme sitä tänäkin päivänä esimerkiksi Libanonissa Unifilin rauhanturvaoperaatiossa, jossa virolainen joukkue toimii osana suomalaista kokoonpanoa.