Kuusikymppisten työllisyys parantunut selvästi, mutta työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu uhkaa romuttaa tavoitteen eläkkeellejäännin myöhentämisestä

Eläkkeelle jääneiden määrä väheni väheni viime vuonna tuhansilla, kun vanhuuseläkeiän alaraja nousi.

työllisyysaste
Heikki Hakaniemi putkimies
Jämsäläinen putkimies Heikki Hakaniemi, 64, olisi voinut jäädä jo eläkkeelle, mutta jatkaa vielä töissä.Markku Pitkänen / Yle

Juha Sipilän (kesk.) hallitus juhli joulun alla, että se saavutti tavoitteensa suomalaisten 72 prosentin työllisyysasteesta. Joululahja olisi voinut jäädä saamatta, jos viime vaalikaudella ei olisi sovittu suomalaisten vanhuuseläkeiän alarajan nostosta.

Johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta (ETK) sanoo, että eläkeuudistuksella on ollut pieni vaikutus työllisyystavoitteen saavuttamiseen, mutta pääselitys on talouskasvun paraneminen.

Vanhuuseläkeen alin ikäraja nousi viime vuonna 63 vuoteen ja kolmeen kuukauteen, ja tänä vuonna vanhuuseläke siintää suomalaisille jälleen kolme kuukautta kauempana.

Eläketurvakeskuksesta arvioidaan, että ikärajan noston seurauksena eläkkeelle jääjiä oli viime vuonna runsaat 5 000 edellisvuotta vähemmän. Vaikutus näkyy myös eläkeiän kieppeillä olevien työllisyysasteessa.

60–64-vuotiaiden työllisyysaste on ollut jo vuosia nousussa, mutta Tilastokeskuksen mukaan heinä–syyskuussa lukema kohosi lähes 52 prosenttiin.

Vielä 2000-luvun alussa 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vain parinkymmenen prosentin luokkaa. Muutosta on selitetty muun muassa työttömyyseläkeputken ja varhennetulle eläkkeelle pääsyn tukkimisella.

Työllisyysaste noussut notkosta

Mikko Kautto sanoo nousua sikäli historialliseksi, että vastaavia kuusikymppisten työllisyyslukuja pitää hakea 1980-luvulta saakka.

– On pitkään tavoiteltu, että työllisyysaste näissä ikäryhmissä nousisi, Kautto sanoo.

Moni jatkaa töissä, vaikka eläkkeelle olisi voinut jo jäädä. Yksi esimerkki on jämsäläinen putkimies Heikki Hakaniemi, 64, joka oli tällä viikolla komennuksella helsinkiläisellä työmaalla.

– Kunto on sen verran hyvä, että ehkä teen vuoden, pari vielä töitä, hän kertoi.

Hakaniemeä eläkeiän nosto ei hetkauta.

– Herrathan sen ovat päättäneet, hän naurahti.

Mikko Kautto johtaja Eläketurvakeskus
60-64-vuotiaiden työllisyysaste on ollut yhtä korkealla viimeksi 1980-luvulla, sanoo Mikko Kautto ETK:sta.Markku Pitkänen / Yle

Ensi vuosikymmenen eläketavoite uhattuna

Valtiovallan ja koko eläkeuudistuksen tavoitteena on, että suomalaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousisi ensi vuosikymmenen puolivälissä 62,4 vuoteen.

Tavoite on sidottu arvioon, joka kuvaa 25-vuotiaan suomalaisen odotettavissa olevaa keskimääräistä eläkkeellejäämisikää.

Eläkeellejäänti-iän pitäisi nousta yli vuodella, sillä ETK:n tuorein, toissavuotinen arvio eläkkellesiirtymisiän odotteesta oli 61,2 vuotta.

Uhkana on kuitenkin se, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen kääntyi yllättäen kasvuun viime vuonna. Lähtijöitä oli noin kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän.

– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi enemmän ihmisiä oikeastaan kaikissa ikäluokissa, ja se vie valitettavasti toiseen suuntaan, Kautto sanoo.

Jos työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen pysyy myös tulevina vuosina viime vuonna nähdyllä korkeammalle tasolla, se voi romuttaa tavoitteen eläkkeellejäännin myöhentämisestä.

ETK:n Ylelle tekemä tuore laskelma kertoo, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä voi jäädä vuonna 2025 jopa karvan verran tavoitellun 62,4 vuoden alle, jos väen lähtö työkyvyttömyyseläkkeelle ei jää vain väliaikaiseksi piikiksi.

Nousukausi lisännyt työkyvyttömyyseläkkeitä?

ETK uskoo silti yhä, että vuoden 2025 ikätavoite on mahdollista saavuttaa. Näin pitäisi käydä, jos työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen lähtee taas laskuun. Tätä tukee myös suomalaisten terveyden parantuminen, jonka pitäisi vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumista.

ETK ennakoi, että eläkkeellejäänti-ikä nousee pikkuhiljaa, noin desimaalin vuodessa.

Kiihtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen liittyy Kauton mukaan usein siihen, että taloudessa alkaa mennä paremmin.

– Se on ehkä arkiajattelun kannalta outo ilmiö, mutta sitä on tapahtunut aiemminkin, hän sanoo.

– Yksi arvaus on, että työtahti kiristyy ja ne, jotka ovat sinnitelleet työelämässä heikommalla terveydellä, eivät enää pärjää. Oma työkyky ei riitä kireämmässä tahdissa, kun vaatimustaso nousee.

"Työntekijöiltä vaaditaan liikaa"

Helsinkiläinen Anu Pääkkönen arvelee, että työntekijöiltä vaaditaan liikaa.

– Työelämään vaatimukset ovat niin kovia, että luulisin sen vaikuttavan siihen, että ihmiset jäävät niin nuorena eläkkeelle, kauppakeskus Redissä vieraillut Pääkkönen sanoi Ylelle.

Eläketurvakeskuksen mukaan työnteko eläkkeellä ollessa on lisääntynyt hieman. Lähes joka kymmenes 63–67-vuotias eläkeläinen käy ETK:n mukaan töissä.

Myös osittain varhennetun vanhuuseläkkeen suosio jatkui viime vuonna.

Poliitikot puhuvat nyt siitä, että seuraavaksi suomalaisten työllisyysaste pitää nostaa 75 prosenttiin. Tavoitteen saavuttamista helpottaa, että alin vanhuuseläkeikä nousee vuosittain.

– Ilman muuta se auttaa. Jos ajatellaan seuraavaa hallituskautta, neljää vuotta, sinä aikana vanhuuseläkeikä ehtii nousta vuoden, eli ollaan jo 64 ja puolen vuoden kieppeillä, Mikko Kautto sanoo.